*

Kimmo Kiljunen

Ay-liike

SAK hyökkää yrittäjien kimppuun härskillä tavalla

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoitti blogin ”Verotus sorsii palkkatyötä”.  

Jutussa rinnastetaan ihan pokkana palkkatyö ja yrittäjän tekemä työ eikä vaivauduta miettimään, mitä käytännön eroa näillä työntekomuodoilla on.

Ammattiyhdistysliike takaa reilut pelisäännöt kaikille

Työehtosopimus eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. 

Puhuttaessa ammattiyhdistysliikeestä, usein tuntuu unohtuvan sen tärkein tehtävä. Ammattiyhdistysliike neuvottelee koko alaa koskevan työehtosopimuksen. Näissä sopimuksissa määritellään kyseisen alan vähimmäispalkat, työajat, sosiaaliset etuudet, lomat jne.

Yleishyödylliset lakot

Viime päivinä on kohistu ammattiyhdistysliikkeen suurista omaisuusmassoista – eikä turhaan. Metallityöväen liiton nettovarallisuus on yli 200 miljoonaa euroa ja yli 100 miljoonan pääsevät JHL, PAM, OAJ, tekniikan Akateemiset ja PRO.

Sehän on hyvä, että Suomi vaurastuu. Kysymys on kuitenkin siitä, miten vaurastuu. Verovapaat jäsenmaksut ja sijoitustuotot paisuttavat vuodesta toiseen ammattiliittojen varallisuutta.

Mitä paikallinen sopiminen oikein tarkoittaa?

Julkiseen keskusteluun on viime aikoina noussut voimakkaasti vaatimus paikallisesta sopimisesta. Mutta mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Ja miksi työnantajapuolelta sitä kovasti vaaditaan?

Paikallinen sopiminen työnantajien tarkoittamalla tavalla tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Toisin sanoen sitä, että työtä saa teettää millä ehdoilla tahansa.

Ay-liike on kitinäpesäke!

Paikallinen sopimusjärjestelmä ei sovellu kaikille aloille, mutta luovilla aloilla esimerkiksi työaikalainsäädäntö olisi syytä olla vapaampi ja palkkaliukumat pitäisi olla mahdollisia niillä aloilla, joilla on maksuvaraa eli lähinnä vapailla markkinoilla toimivilla yrityksillä. En ymmärrä, kun ay-liike hakee profiilia kritisoimalla ja kitinällä eikä rakentavin ehdotuksin! Ay-liike on tässä ajassa usein esteenä yhteiskunnallisten asioiden paremmalla järjestäytymiselle.

Terveisiä Hakaniemen veroparatiisista

Kokoomus on kaivanut kuntavaalien alla kaapista vanhimman vaalipeikkonsa, pörssiyhtiö VVO:n verottomina ammattiyhdistysliikkeelle maksamat osingot. Väite on, että vasemmistopuolueet vaativat korotuksia asumistukeen ja asumistuesta syntyvät osingot valuvat (ilmeisesti lyhentämättöminä) vasemmistopuolueiden vaalitukeen. Tämä on luonnollisesti täyttä höpöhöpöä, kuten tuonnempana osoitan.

AY-liike, pienen asialla ja harhautuspopulismia vastaan

Keski-Pohjanmaan mielipidekirjoituksessa 03.03.2017 ylistettiin Hjallis Harkimon eduskunnassa jättämää aloitetta. Kirjoittaja ei ole ehkä täysin sisäistänyt ammattiyhdistysliikkeen roolia Suomalaisessa yhteiskunnassa. Väitökset ammattiyhdistysliikkeiden tilinpäätöksien salaisuudesta eivät pidä.

Lex Harkimo, pölhöpopulismia vai sumutusyritys?

Koko nimeltään ”Lex Harkimo ei osaa Googlata”  lähti liikkeelle kun Harkimo valitti ettei saa haluamaansa tietoa ja kärähti siitä ettei osannut Googlata julkista informaatiota netistä. Kun Metalliliiton pomo sen toi esiin, veti Hjallis kunnon Trumpismiherneet nenään ja päätti käydä liittojen kimppuun lakiehdotuksellaan. Herääkin kysymys, että tekeekö Hjallis kaiken tämän vain kiukutellakseen muille omasta kyvyttömyydestään ja vauhkosta populismistaan?

Isännättömän rahan ongelma

Kartanoremonttia ja jättipalkkioita juristeille – viranomainen kyllästyi säätiön holtittomaan rahankäyttöön (IS 28.2) on surullista luettavaa mitä tapahtuu isännättömälle rahalle. Tällä kertaa asialle onneksi tehdään jotain:

"Patentti- ja rekisterihallitus teki maanantaina harvinaisen päätöksen ja jätti oikeuteen hakemuksen Raaseporissa toimivan Nymanien säätiön hallituksen erottamisesta."

Miksi eduskunta ei päätä palkoista?

Näin kunnallisvaalien alla on hyvä keskustella siitä, missä mihinkin asiaan vaikutetaan.  Yksi keskeisimmistä asioista arjessa on työ ja sen tuoma ansiotaso.  Usein kysytty kysymys onkin, miksei eduskunta päätä palkoista.

Kysymys on aiheellinen, sillä yhteiskuntamme korkein päättävä elin on perustuslain mukaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta. On kuitenkin hyvä syy sille, miksi palkat työehtosopimukset päätetään muualla.   

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä