Viharikos

Joensuussa on pahoinpidelty maahanmuuttaja. Turussa häiriköitiin rasisminvastaista mielenosoitusta vastaan. Tampereella poltettiin mormonikirkko ja Turussa iskettiin buddhalaiseen temppeliin. Helsingissä iskettiin savupommein Pride-kulkuetta vastaan. Mikä viha Suomessa on puhjennut vähemmistöjä kohtaan? 

Poliisin tietojen mukaan viharikosten määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla vuosittain. Tapauksia kirjattiin viime vuonna yli tuhat. Joutuuko poikkeavaan ryhmään kuuluva ihminen pelkäämään tämän päivän Suomessa?  

Viharikoksella tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Kyse siis on kuulumisesta johonkin ryhmään, joka voi olla etninen tai kansallinen, mutta myös uskonnollinen vakaumus, elämänkatsomus, seksuaalinen suuntautuminen tai vaikkapa vammaisuus. Useimmiten viharikokset ovat rasistisia. Tyypillisesti uhrit ovat nuoria ja usein somaleja tai romaneja. 

Internetissä on runsaasti vihapuhetta. Se ei ole useinkaan asiallista maahanmuuttokeskustelua, vaan toisten halventamista ja puhdasta rasismia, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Tässä kohtaa ei pidä sotkea mielipiteen ilmaisuvapautta ja rikollisuutta. Ilmiöitä on pystyttävä kutsumaan niiden oikeilla nimillä.  

Syrjimättömyys on perusoikeus. Viranomaisten velvollisuus on turvata kaikkien Suomessa asuvien perusoikeudet omaan itseensä. Missä luuraa suojelupoliisi? Onko se tehtäviensä tasalla, kun viharikosten määrä on huolestuttavasti kasvussa.  

Suomen lainsäädännössä ei tunneta käsitettä viharikos. Rasistisesta motiivista voidaan kuitenkin tuomita kovempi rangaistus kuin vastaavasta teosta muuten. Eikö alkeellinen oikeustaju edellytä että rasististen rikosten tavoin myös muista viharikoksista tuomittaisiin kovennettu rangaistus. Lainsäädäntöä on kehitettävä.  

Mistä löytyisi kansanedustaja, joka tarttuisi aiheeseen? Aamulla herätessäni katsoin peiliin ja peili katsoi takaisin. Tee mies jotakin! Ja minä tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen viharikoksista.  

Kului pari viikkoa ja hallitus vastasi oikeusministeri Tuija Braxin toimesta. Harvinaista, mutta totta, hallitus tarttui asiaan. Se tulee esittämään, että viharikokset tunnistettaisiin Suomen lainsäädännössä ja niillä tarkoitetaan muitakin kuin rasistisia rikoksia. Niihin kaikkiin sovellettaisiin kovennettuja rangaistuksia. Uhkailu, solvailu ja panettelu tapahtuivat ne sitten suusanallisesti tai paperilla tai modernisti verkossa katsotaan rangaistavaksi.  

Viharikoksista voi vastedes – jos eduskunta uuden lain hyväksyy – saada jopa neljä vuotta vankeutta. Tuolloin tuomio tulisi törkeästä kiihottamisesta jotakin vähemmistöä vastaan. Rankaisu ei ole tärkeintä, vaan että kasvamme yhteiskuntaan, jossa suvaitsemme itsestämme poikkeavia ihmisiä. 

On syytä arvostaa hallitusta ja oikeusministeri Braxia. Oikea lainsäädäntöaloite. Suomi on sivistysvaltio ja se arvostaa ihmisen oikeutta erityisyytensä. Erilaisuus on rikkaus ja voimavara koko yhteiskunnalle.  

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu