Kimmo Kiljunen

Onko kestävyysvaje unohtunut hallitusneuvotteluissa?

Hallitusneuvotteluja vetävää Antti Rinnettä on syytetty finanssipoliittisesta holtittomuudesta. Hän ei muka piittaa kestävyysvajeeseen kohdistuvista uhista. Rahasta ei kuulemma tarvitse välittää.

Käsitykseni mukaan pääministerikandidaatti Rinne välittää. Hänelle raha on väline, ei päämäärä. Talouspolitiikka ei tehdä sen itsensä ehdoilla, vaan julkinen talous on ihmistä ja yhteiskunnan kehitystä varten.

Kestävyysvaje ei ole taloudellinen käsite, vaan poliittinen. Julkisen talouden tasapainoon eivät vaikuta vain menot, vaan myös tulot. Jos Suomessa olisi sama rakenteellinen veroaste kuin viisitoista vuotta sitten, niin valtionbudjetissa oli yli kymmenen miljardia euroa enemmän varoja.

Suomessa on määrätietoisesti vähennetty tuloveroja. Samanaikaisesti verotus on siirtynyt sosiaaliturvamaksuihin, erityisesti työeläkevakuutusmaksuun. Työhön kohdistuva verorasitus ei siis ole vähentynyt.

Eläkemenojen kasvu ja vanhusten hoivan tarve lisäävät julkisia menopaineita. Lähes mantraksi on vakiintunut väite, että väestön ikääntyminen on suurin yksittäinen tekijä pahentamassa kestävyysvajetta. Tässä väitteessä on paljon harhaa.

Ensinnäkin, yli 65-vuotiaita on 21 % väestöstä ja heidän osuutensa julkisen talouden ikäsidonnaisista menoista on 25 %. Ei siis mikään kohtuuton paine.

Toiseksi, eläkkeensaajat maksavat veroja 5 miljardia euroa vuodessa. Yli 65-vuotiaiden tuottama ostovoiman lisäys kansantalouteen on yli 25 miljardia euroa. Ansiotyössä heistä on lähes 100 000 ihmistä. Esimerkiksi omaishoitajista 60 % on eläkkeensaajia. Yli 75-vuotiaista 90 % asuu kotona  ja ainoastaan joka neljäs käyttää säännöllisiä vanhuuspalveluja. Eivät eläkkeensaajat ole vain hoivattavaa passiiviväestöä.   

Kolmanneksi, kasvaneet työeläkemaksut eivät näy eläkekehityksessä, vaan eläkerahastojen kasvussa. Eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee. Samanaikaisesti kuivatamme kansantalouttamme eläkerahastoihin, joiden varoista suurin osa on siirretty ulkomaille.

Eläkeyhtiöiden hallitsemat varat ovat kasvaneet vuoden 1995 36 miljardista eurosta yli 200 miljardiin. Eläkerahastojen kansantuoteosuus on noussut 38 %:sta yli 90 %:iin. Eläkerahastoihin on jo kerrytetty rahaa tuplaten verrattuna 105 miljardin euron valtionvelkaan. Julkinen talous on siis vahvan ylijäämäinen, ei alijäämäinen.

Neljänneksi, vaikka eläkerahastot sosiaalirahastoina luetaan osaksi julkista taloutta, niin kestävyysvajetta laskettaessa eläkevaroja ei huomioida. Ei ihme, että kestävyysvajeesta saadaan tehtyä suurikin ongelma.

Meitä muistutetaan hallitusneuvottelujen alla vastuullisesta finanssipolitiikasta. Mielellään viitataan siihen, että valtionvelka on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 10 000 euroa minuutissa. Kukaan ei kuitenkaan muistuta, että samanaikaisesti eläkerahastot ovat kasvaneet 21 000 euroa minuutissa.

Veroluonteisella työeläkevakuutusmaksulla kerätään huikeaa ylijäämää julkiseen talouteen. Eläkerahastot on kuitenkin pidetty lähes koskemattomina. Ei edes niiden korkotuottoja ole kuin pienin murto-osin käytetty eläkkeisiin.

Olisiko jo aika alkaa hillitä rahastojen kasvua ja kohentaa vanhuuseläkettä, eli työeläkettä. Nämä toimet yhdessä olisivat tehokkain tapa vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Toiseksi, eläkkeensaajat maksavat veroja 5 miljardia euroa vuodessa. Yli 65-vuotiaiden tuottama ostovoiman lisäys kansantalouteen on yli 25 miljardia euroa."

Otetaanpa yksinkertainen laskutoimitus. Pekalla on 100 rahaa. Otetaan niistä 30 annetaan Matille. Matti maksaa tuosta summasta 5 rahaa veroja ja käyttää loput 25. Paljonko on Pekan ja Matin ostovoima yhteensä?

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Mielenkiintoinen laskuesimerkki, joka ei täysin aukea. Keneltä Pekalta eläkkeensaaja Matti rahansa ottaa? Työeläkeoikeus on viimekädessä itse ansaittu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Se on käynyt harvinaisen selväksi, ettei aukea. Otetaan siis rautakanki käyttöön.

Suomessa maksettiin vuonna 2017 eläkkeitä yhteensä 27 miljardia euroa. Nämä katettiin pääosin työnantajalta ja työntekijöltä perityistä eläkemaksuista (21,3 Mrd.€) ja työttömyysvakuutusmaksuista (0,8 Mrd.€) ja valtionosuuksilla (3,6 Mrd.), siis käytännössä veroilla. Millä matematiikalla saat 25 miljardia lisää ostovoimaa tilanteessa jossa yhden ryhmän ostovoima on saatu verottamalla se toiselta?

Kuinka paljon ostovoimasi kasvaa, jos siirrät taskussasi olevan setelin vasemmasta taskusta oikeaan?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Pekka siis antaa Matille 30 e ja Pekalle jää silloin 70 e, koska 100-30=70 ja Matti sai 30 e, josta veroa 5 e, mutta tässä ei kerrota, onko Pekan tulo jo nettona, että Pekan tulosta oiši jo vero maksettu. Matille kyllä jäi 25 e, koska makso veroa 5 e eli jos Pekka olikin jo maksanut verot, niin Pekan bruttotulot oisi suurempi kuin 100 e. Paljonko Pekka makso veroa?
Jos kerran Matti makso veroa, niin oohan se pitänyt Pekankin maksaa veroa, vai saiko Pekka rahat pimeenä ja minkä ikänen Pekka oiši, koska isä voi antaa pojalleen lahjaksi 100e ja siitä ei menekään veroa

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kestävyysvaje ei ole vasemmistohallitukselle ongelma. Se ratkaistaan tuomalla nuoria maahanmuuttajia Suomeen.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Näinhän se vasemmistohallituksessa tapahtuu! Nuoret maahanmuuttajat kun ovat valmiiksi ammattitaitoisia - ei tarvitse pariakymmentä vuotta odottaa,elättää ja kouluttaa , kuten suomalaista nuorta -ja heitä odottaa täällä hyväpalkkainen työpaikka.
Siinähän se kestävyysvajeen korjaus on!

Käyttäjän jaakkohakala50 kuva
Jaakko Hakala

Toistaiseksi suurimman nuorisoryhmän tähän maahan on persut olleet mukana tuomasssa. Rinne ei tule pääsemään yhtä kunnioittavaan saavutukseen, 33.000.

Käyttäjän jaakkohakala50 kuva
Jaakko Hakala

Toistaiseksi suurimman nuorisoryhmän tähän maahan on persut olleet mukana tuomasssa. Rinne ei tule pääsemään yhtä kunnioittavaan saavutukseen, 33.000.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

"Kestävyysvaje ei ole taloudellinen käsite, vaan poliittinen."

Kreikan politiikkaa sopeutettiin oikein olan takaa ja Suomellakin on poliittiset
takuut ja vakuudet.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Järkevää eläkeasiaa!
Mutta yritäpä saada eläkelaitosten johtoa ymmärtämään se. Ei tule mitään! Nämä todistelevat todistelemasta päästyään, että eläkerahat loppuvat justiinsa.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Sinulta unohtui jostain syystä mainita eläkevastuut, eli jo luvatut eläkkeet. Ne ovat tällä hetkellä noin 700 miljardia.

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Raimo Laakso ja Tuomas Tiainen, halpaan olette menneet! ETK markkinoi aktiivisesti tätä "eläkevastuuta". Se on teoreettinen kaikkien eläkelupausten määrä ja sen on ikäänkuin kattona rahastojen kartuttamiselle. Te hyvin tiedätte, ettei eläkkeitä koskaan tulla kattamaan kuin murto-osin rahastoista. Vuoteen 2015 nettosiirtoina laskettuna kaikki työeläkkeet hoidettiin työeläkemaksuin. Viidenkymmenen vuodenkin päässä työssäkäyvät maksavat tuolloiset eläkkeet. Näin on toimittu maailmansivu. Lukuisissa EU-maissa (mm. Saksa, Ranska) on eläkerahastoissa tasan nolla euroa ja sielläkin oletetaan eläkkeet maksettavan 2050-luvulla.
Eläkevastuut 700 mrd euroa tarkoittaisi sitä, että kaikki siirtyisivät yhtä aikaa eläkkeelle, eikä kukaan tekisi enää töitä. Palovakuutusvastuu on kansallisomaisuuden määrä ja henkivakuutusmaksuvastuu tarkoittaisi maksimissaan sitä, että kaikki kuolisivat. Vain eläkeyhtiöt kehtaavat keskustelussa mitoittaa vastuunsa maksimiin. Miksi? Miettikää hetki sitä, niin ymmärrätte miksi työeläkkeiden kohentamiskeskustelu on tullut niin vaikeaksi.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Jos nyt lähdetään faktat edellä yleensäkin miettimään työelämän kehitystä seuraavina kymmeninä vuosina, niin robotisoituminen vähentää varmasti työvoiman tarvetta jo seuraavan kymmenen vuoden sektorilla puhumattakaan pidemmästä ajasta. Se tarkoittaa samalla, että ainoa mikä voi yleensäkin pelastaa julkisen sektorimme, on jäljelle jäävien työpaikkojemme nouseminen korkeampaan tuottavuusluokkaan. Robotisaatio on siitä erilainen ilmiö, että silloin työllä ei ole kotimaata, vaan se siirtyy maihin jossa ei ole sen paremmin robottiveroja kuin muitakaan kustannuksia nostavia maksuja. Ja vaikka tuo kehitys viivästyisikin, niin eläkerahasto on äkkiä syöty kuiviin, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja työvoiman määrä laskee radikaalisti. Tuon robotisoitumisen takia ei kannata maahanmuuttoakaan lisätä, koska silloin meillä on vielä enemmän sosiaaliturvan varassa eläviä, kun tuo kehitys väistämättä tulee eteen jossain vaiheessa. Siksi on melkoisen todennäköistä, että eläkejärjestelmämme kaatuu varmasti joka tapauksessa, koska sitä ei ole luotu ottamaan huomioon suuria muutoksia työmarkkinoilla. Siksi sen kanssa täytyy toimia harkiten, että siitä riittäisi edes pienia palasia tulevillekin sukupolville.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kerrohan Kimmo että miksi eläkeuudistuksissa 2005 ja 2017 eläkeikääni on nostettu 65v -> 68v 7kk ja eläkettä leikattu 17%. Jos jään eläkkeelle 66v 3k joka on alin eläkeikäni niin eläkkeeni leikkaantuu rajusti.

Tämän lisäksi olen koko työurani 1990-luvun puolesta välistä alusta maksanut korkeaa työeläkemaksua (oli pienempi ennen 1990-luvun puoltaväliä ennen kuin aloitin työurani) ja ennen 23v ikää eläkettä ei ole kertynyt.

Eikö tämä olisi voinut jättää tekemättä? Olen 43v

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset