Kimmo Kiljunen

Eläketurvakeskus johtaa harhaan

Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku vastaa Demokraatissa (18.3.) Kimmo Kiljuselle artikkelillaan ”Tosiasioita eläkkeistä”. Riskun artikkeli sisältää monia puolitotuuksia, jotka johtavat harhaan.

Risku kirjoittaa: ”Työeläkeindeksi nousee yleensä hintatasoa nopeammin. Indeksi ei siis köyhdytä ketään.”

On totta, että taitettu indeksi nousee yleensä kuluttajahintoja nopeammin. Indeksin laissa määrätty tehtävä on kuitenkin laskea eläketasoa suhteessa palkkojen nousuun, talouskasvuun ja yleiseen elintason nousuun. Suhteessa mediaanituloon eläkkeellä olevan eläke siis laskee. Hän köyhtyy lakisääteisesti.

Risku kirjoittaa: ”Kuluvan vuosituhannen aikana eläkkeet ovat nousseet samaa tahtia palkkojen kanssa.”

Väite on sikäli tosi, että uudet eläkeläispolvet nostavat aikaisempaa korkeammalla lähtöeläkkeellään keskimääräistä eläketasoa. Ongelma onkin, mitä sen jälkeen tapahtuu. Taitettu indeksi alkaa vääjäämättä heikentämään eläkettä.

Risku kirjoittaa: ”Eläkevastuut olivat vuonna 2016 noin 644 miljardia ja eläkevarojen määrä 189 miljardia euroa. Eläkevaroilla voitaisiin siis rahoittaa runsas neljännes jo kartutetuista työeläkkeistä.”

Luvut ovat varmasti oikein, mutta niistä tehdyt johtopäätökset ovat mieltä vailla. Eläkkeitä ei makseta nyt eikä tulevaisuudessa eläkevaroista, vaan työeläkemaksuilla. Jos eläkevastuut realisoituisivat Riskun esittämällä tavalla, niin kaikki nostaisivat eläkkeensä yhtä aikaa eikä kukaan tekisi töitä. Ei palovakuutusvastuitakaan suhteuteta koko rakennuskantaan olettaen, että kaikki palaisi yhtä aikaa.

Risku kirjoittaa: ”Eläkerahastoista maksetaan jatkuvasti ulos enemmän eläkkeitä kuin eläkemaksuja kerätään.”

Vuoteen 2015 asti työeläkemaksut olivat nettona suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Sen jälkeen rahastojen koroista on maksettu pieni siivu eläkkeitä. Itse rahastojen pääomiin ei ole tarvinnut koskea.

Risku kirjoittaa: ”Eläkevarojen määrä supistui vuoden 2018 aikana arviolta 6 miljardia euroa.”

Vuoden 2018 syyskuun lopussa oli rahastoissa TELA:n lukujen mukaan 205 miljardia euroa. Joulukuun lopussa oli varoja 193 miljardia euroa, mikä johtui poikkeuksellisen suuresta osakesijoitusten kurssilaskusta. Risku tiesi kirjoittaessaan, että tuo kurssilasku eläkevaroissa on kurottu kiinni vuoden 2019 kahden ensimmäisen kuukauden aikana.

On harhaanjohtavaa kirjoittaa eläkevarojen kasvusta vuosikvartaaleittain. Olennaisin tieto on, että kahdenkymmenen vuoden aikana eläkerahastot ovat kasvaneet keskimäärin noin 8 miljardia euroa vuodessa.

Risku kirjoittaa: ”Tulevat eläkemaksujen maksajat rahoittavat suurimman osan jo karttuneista eläkkeistä ja kantavat valtaosan tulevaisuuden sijoitustuottoihin, työllisyyteen, palkkakehitykseen ja väestörakenteeseen liittyvistä riskeistä.”

Miksi Risku lietsoo sukupolvien välistä vastakkainasettelua. Kautta historian työssäkäyvät ovat aina vastanneet karttuneista eläkkeistä ja kantaneet vastuuta sijoitustuottoihin, työllisyyteen, palkkoihin ja väestörakenteeseen liittyvistä riskeistä.

Risku kirjoittaa: ”Matala syntyvyys heikentää eläkkeiden rahoituspohjaa”.

Aikaisemmin peloteltiin suurten ikäluokkien eläköitymisellä ja eläkepommilla. Sitten keksittiin argumentti eläkeläisten ”tunkeutumisesta pikkulasten pöytiin”. Nyt on kehitetty mantra alhaisesta syntyvyydestä. Johtopäätös on aina sama: nykyisten eläkkeensaajien eläkkeitä ei ole varaa nostaa.

Alhainen syntyvyys parantaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä huoltosuhdetta, koska huollettavia lapsia on vähän. Pitkällä aikavälillä se nostaa työllisyysastetta. Jos työvoiman kysyntä ylittäisi tarjonnan, niin EU:n yhteisillä työmarkkinoilla työvoimakapeikot täyttyisivät nopeasti ulkomaisella työvoimalla.

Lukuisissa EU-maissa ei ole eläkerahastoja. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa ei pelätä eläkkeiden rahoituspohjan heikkenevän alhaisen syntyvyyden vuoksi. Tämä siitä huolimatta, että siellä ei ole lakisääteisesti rahastoitu eläkevaroja tulevaisuutta varten lainkaan.

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäistä tuloa, kun kaikkien kotitalouksien tulot laitetaan suuruusjärjestyksessä jonoon. Eli kun kotitaloudella on käytettävissään alle 60 % väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta, se on määritelmällisesti köyhä."

Onhan tuo nyt päivänselvää, että kun määritelmä on tämä, niin eläkeläiset indekseineen hiipuvat hiljalleen kohti tuota alarajaa ja sitten sen alle. Palkkojen huomioiminen indeksissä 20 prosentin vahvuudella johtaa väistämättä pitkässä juoksussa vaikeuksiin tuon määritelmän mukaisesti.

Käyttäjän JarmoLius kuva
Jarmo Lius

Mitä kertoisit, Kiljunen, nuorille jotka maksavat 25 % eläkemaksuja? 1960-luvulla maksut olivat yksi viidesosa nykyisestä.

Onko sinusta oikein että nuorten kyky perustaa perhe, ostaa asunto ja elättää perhe on huomattavasti vaikeampaa kuin 1960-luvulla perheen perustaminen oli? Tuolloin esimerkiksi oman asunnon pystyi maksaa velattomaksi alle kymmenessä vuodessa. Nykyisin nuoret aikuiset elävät velkavankeudessa lähes koko työelämänsä.

Mitä sanot nuorille? Sanotko että kantakaa taakkanne jotta eläkeläiset saavat korkeampaa eläkettä kuin nuoret saavat edes palkkana kenties koko elämänsä aikana? Yli 2000 euroa kuussa eläkettä ansaitsevia on 300.000 eläkeläistä.

Onko oma taskusi tärkeämpi kuin nälkäinen lapsiperhe?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset