Soininvaaran hutilyönti senioreita vastaan

 

”Tämä demarien esitys on häpeämättömän törkeä” paukauttaa Osmo Soininvaara twiitin 15.1. Hän on tyrmistynyt tekemästämme kansalaisaloitteesta (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375) eläkeläisten köyhtymiskierteen katkaisemisesta.

Soininvaaran mukaan aloite on ”korotus hyväosaisten työeläkkeisiin, mutta ei huono-osaisten kansaneläkkeisiin tai takuueläkkeeseen”. Soininvaara paasaa, että ”maksajina nuoret, mutta koska voimassa vain 10 v, eivät pääse itse hyötymään”.

Soininvaaran twiitti on ”törkeän” asiantuntematon. Ja vielä henkilöltä, jonka asiantuntemukseen on totuttu luottamaan. Viestin tyrmäävä retoriikka peittää sen sisällöllisen tyhjyyden ja harhaanjohtavuuden.

Ensinnäkään kyse ei ole demaripuolueen avauksesta. Aloite on lähtöisin Suomen Senioriliikkeen piiristä.

Toiseksi kansaneläkkeet ja takuueläkkeet maksetaan verovaroin, kun taas työeläkkeistä vastaavat eläkeyhtiöt. Korotukset eläkkeisiin eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan täydentäviä.

Me Senioriliikkeen jäsenet kannatamme kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tuntuvaa korotusta. Kansaneläke on kuitenkin nykyisin ensi sijassa työkyvyttömyyseläke. Alle 40 vuotiaita kansaneläkeläisiä on enemmän kuin yli 65-vuotiaita.

Eikö Soininvaara tiedä, että Suomessa työeläke on vanhuuseläke? Yli 65-vuotiaista 98 % saa työeläkettä.

Eikö Soininvaara tiedä, että Suomessa on 370 000 työeläkeläistä, joiden eläke on alle 1 200 euroa kuukaudessa. Tämä on EU:n määrittämä köyhyysraja?

Eikö Soininvaara tiedä, että valtaosa työeläkeläisistä on pienituloisia ihmisiä? Lähes 60 % työeläkkeensaajista saa alle 1 500 euroa kuukaudessa.

Kuinka Soininvaara kehtaa leimata työeläkeläiset hyväosaisiksi?! Heistä 90 % saa eläkettä alle 2 500 euroa kuukaudessa ja vain yksi prosentti yli 5 000 euroa.

Työeläkkeisiin ei voida tehdä tasokorotuksia, kuten muihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Työeläkkeisiin tehdään vain indeksitarkistuksia.

Nykyinen taitettu indeksi merkitsee, että työeläkeläiset ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy. Tämän tilanteen me haluamme kansalaisaloitteella oikaista. Mitä ”häpeämättömän törkeätä” siinä on?

Soininvaara on harhaanjohtava väittäessään, että paremman työeläkeindeksin maksajina olisivat nuoret. Kansalaisaloitteemme ehdottaa puoliväli-indeksiä kymmenen vuoden koeajaksi. Uudistuksen seurauksena eläkemeno olisi Eläketurvakeskuksen arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua miljardi euroa suurempi kuin nykyjärjestelmällä.

Eläkerahastoissa on tällä hetkellä varoja yli 200 miljardia euroa. Näistä rahoista on TELA:n laskelman mukaan 65 % nykyisten eläkeläisten säästöjä. Rahastot ovat vuosittain kasvaneet 8-15 miljardia euroa. Kansalaisaloitteen lähtökohtana on, että puoliväli-indeksi rahoitettaisiin eläkeyhtiöiden korkotuotoilla.

Kuinka Soininvaaran onnistuu kääntää indeksiuudistus sukupolvien väliseksi ristiriidaksi? Kautta historian työssäkäyvät ovat maksaneet lastensa hoivan ja vanhusten turvan. Suuret ikäluokatkin vastasivat aikoinaan vanhempiensa eläkkeistä.

Tahtooko Soininvaara sen sijaan, että nykynuorten eläketurvan maksaisivatkin nykyeläkeläiset? Eikö tämä tehtävä kuulu perinteiseen tapaan nykyisten nuorten pääosin vielä syntymättömille lapsille.  

Nykynuorten (1980- ja 90-luvulla syntyneiden) osuus eläkerahastojen varoista on 4 %. Heillä on vielä työtä edessä kartuttaakseen osuutensa eläkerahastoihin. Soininvaara sen sijaan kehottaa nuoria ”häpeämättä” tunkeutumaan vanhusten ruokapöytiin.  

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu