Kimmo Kiljunen

Finanssiala huolissaan eläkeläisköyhyydestä

 

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Esko Kivisaari on vakavasti huolissaan eläkeläisköyhyydestä ja tyrmää eläkeindeksin muutospyrkimykset. ”Eläkeläisköyhyyttä ei indekseillä korjata” (Finanssialan podcast 18.12.)

Kivisaaren mukaan taitetun indeksin muuttaminen ehdotettuun suuntaan ”ei aidosti helpota eläkeläisköyhän rahatilannetta”. Hän kiteyttää: ”Senioriliikkeen aloitteet ovat märkä rätti nuorempien kasvoille. Siinä mielessä ne ovat edesvastuuttomia avauksia.”

Miksi tällainen hermostuminen? Siksi, että olemme tehneet kansalaisaloitteen https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375 eläkeläisten köyhyyskierteen katkaisemisesta. Allekirjoituksia on Finanssialaa huolestuttavasti jo yli 10 000.  

On upeata, että Finanssiala nostaa esille eläkeläisköyhien tilanteen. Kivisaari tietää, että puolet 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta saa bruttona alle 1484 euroa kuukaudessa.

Köyhyysraajan alla sinnittelee lähes kolmasosa eläkkeensaajista ja heikko eläkeindeksi valuuttaa sinne yhä uusia. Kivisaari tietää myös, että eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy, kiitos taitetun indeksin.

Finanssialalla on aivan varmasti tiedossa, että eläkerahastoihin on kartutettu Suomen jättimäisin pääomakeskittymä, yli 200 miljardia euroa. Koko valtion paljon puhuttu velka on hieman yli 100 miljardia euroa. Vähemmän puhutaan siitä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana eläkerahastot ovat kasvaneet joka minuutti yli 20 000 euroa.

Miksi Esko Kivisaari jättää kertomatta, että viimeistä kolmea vuotta lukuun ottamatta edes eläkerahastojen korkotuottoja ei ole käytetty eläkkeisiin. Kaikki nämä vuosikymmenet on työeläkkeet katettu työeläkemaksuilla.  

Kivisaari jättää myös kertomatta, kuinka eläkeläisköyhyyteen pitäisi puuttua, jos kerran indeksiuudistus ei kelpaa. Työeläkkeisiin ei voida tehdä tasokorotuksia ja siksi ainoa tapa kohentaa vanhuuseläkettä on korjata indeksiä. Onko Kivisaari myös sitä mieltä, että ”työntekijöiden köyhyyttä ei palkankorotuksilla korjata”? 

Kansalaisaloitteemme ehdottaa vuonna 1995 kumotun puoliväli-indeksin palauttamista kymmenen vuoden määräajaksi. Tämän ehdotuksen Kivisaari tyrmää kaivamalla naftaliinista esiin vuoteen 2060 ulottuvia ennustuksia (ei siis faktoja) palkkaindeksin vaikutuksista ja manaa nuorille synkkiä päiviä.

Vanhuuseläkkeiden korotus olisi kustannustehokkainta elvytystä. Siihen ei tarvita verorahoja, vaan eläkeläisten omien ulkomaisiin rahastoihin siirrettyjen säästöjen korkotuottoja. Valtion toimeentulo- ja asumistukimenot vähenisivät – ja mikä parasta, nuoret saisivat töitä ja pääsisivät kartuttamaan omaa eläketurvaansa. Miksi Kivisaari haluaa heittää ”märän rätin nuorten kasvoille” ja kirjoittaa ”edesvastuuttomia” meidän tekemästä kansalaisaloitteesta.

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hyvä. Olet Kimmo lähes ainoa julkisuudesta tuttu poliitikko, joka aidosti on eläkeläisten puolella. Jatka taistelua...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomi on rikkonut järjestelmällisesti YK:n ihmisoikeussopimusta ja EU:n köyhyyttä koskevia suosituksia köyhien heikkotasoisella sosiaaliturvalla valtaväestöön rinnastaen. EU on huomauttanut Suomea moneen otteeseen laiminlyönneistä.

Näitä eläkeläisköyhiä Suomessa ovat tavallisimmin kansaneläkkeen ja takuueläkkeen varassa elävät, mutta vain harvoin työeläkettä nauttivat.

Kuitenkin, jotkut säästävät kansaneläkkeestäkin, jotkut toiset eivät taas tahdo tulla toimeen edes 4.000 euron työeläkkeelläänkään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"eläkeläisten köyhyyskierteen katkaisemisesta"

"Suomessa köyhyysrajaksi määritellään tilastoissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen perusteella se tulomäärä, joka on 60 prosenttia yhteenlaskettujen käytettävissä olevien tulojen mediaanista eli jolle jää 60% tai alle keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista."

Puoliväli-indeksillä ei ole mahdollista katkaista eläkeläisten köyhyyskierrettä, sillä voidaan tosin hidastaa tuota kierrettä.

Rahastojen käyttö indekseihin vaatisi sekin täydellisen remontin eläkelakeihin. Moraaliset asiat rahastojen käytössä ovat myös mietittävä etukäteen, sillä rahastoissa on kaikkien ansioita saavien "rahoja" laskelmien osina. Joskus on maksettu kaikille perusosaa, joten kannattaisiko sitä miettiä eläkeläisköyhyyden kohdalla? Työeläkkeiden kohdalla puhutaan "ansaituista" eläke-eduista, joten parannuksien kohdalla lienee syytä puhua ansaittujen eläkkeiden lisäeduista tai lisäkoroista.

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Ei eläkerahastojen tuottojen käytössä eläkkeisiin ole mitään moraalisia ongelmia. Rahastot on koottu eläkkeitä varten. TELA:n laskelman mukaan rahastojen 200 miljardin euron varoista 65 % on nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja, 20 % on 1960-luvulla syntyneiden, 11% 1970-luvulla syntyneiden ja 4 % 1970-80-luvuilla syntyneiden säästöjä. Outoa, että edes niiden tuottoja ei käytännössä käytetä eläkkeisiin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin rahastoille tavoitellaan laskelmissa 3,5 %:n tuottoa. Tämä korko on sisäänlaskettu laskelmiin. Ylimenevät korot otetaan kuulemma työntekijöiden laskelmissa jotenkin huomioon, mutta en tiedä tarkkaan, että miten. Työnantajien kohdalla taas "liikaa" kertyneitä tuottoja voidaan ulosmitata asiakashyvityksinä. Tavallaan tilanne on siis se, että tuottoja, jotka kertyvät laskelmien 3,5 %:n yli käytetään jo nyt. Laskelmat on siis tehty tavoitteiden mukaan ja ylimenevät jyvitetään eteenpäin. Minusta kyllä voitaisiin miettiä, että onko nykyinen järjestelmä oikeudenmukainen kaikkinensa, koska tarkoitus on kuitenkin eläkkeiden turvaaminen eikä mahdollisimman suuret asiakashyvitykset. Toisaalta ymmärrän myös laskelmien vaikeuden tulevaisuuteen ja siten saatamme kerätä varoja liikaa, joka ei myöskään ole maksajien kannalta oikeudenmukaista.

Järjestelmä perustuu korkoakorolle, joka järjestelmänä on pitkällä aikavälillä todella tehokas instrumentti. Tästä syystä pitää olla äärimmäisen varovainen sen suhteen, että miten kokonaispottia piennennetään.

Eläkeläisköyhyyden kohdalla pitää erottaa työeläkkeet ja muut eläkkeet. Onko syytä korottaa kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä? Se taas on poliittinen päätös.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen
Jyrki Antila

Niklas Renner,oletko nähnyt käyrät joiden mukaan palkat ovat nousseet noin 80% kun taas eläkkeet vaivaiset 40%.Suomeksi sanottuna eläkeläiset eivät ole päässeet osallisiksi hyvinvoinnin kasvusta,josta seuraa automaattisesti eläkeläisten köyhyys.Ja nuoretkin saavat sen vielä tuntea nahoissaan.

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Useat kommentoijat haluaisivat mennä valtion kukkarolle, jotta ei tarvitsisi koskea eläkerahastojen tuottoihin. On hyvä tietää, että kansaneläke on nykyisin ensisijassa nuorten työkyvyttömien eläke, ei vanhuuseläke. Suomessa on 26 000 alle 40-vuotiasta ja 24 000 yli 65-vuotiasta, jotka saavat täyttä kansaneläkettä. Jälkimmäiset ovat vuosittain tuhansilla vähenevä luonnonvara. Vanhuuseläkeläisistä 98 % saa työeläkettä. 600 miljardin euron eläkevastuusta puhuminen on hämäystä. Se perustuu olettamukseen, että kaikki sukupolvet siirtyisivät yhtä aikaa eläkkeelle, eikä kukaan tekisi enää mitään töitä. Ei terveydenhuoltoa mitoiteta niin, että kaikki sairastuisivat yhtä aikaa tai palokuntia olisi niin paljon, että kaikki palaisi yhtä aikaa. Järki käteen argumentoinnissa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tutkiskelin aikoinaan rahastojen omistusta ja selvitys kiteytyy alla olevaan kohtaan:

"Kirjassa, Vakuutuksenottajan oikeudet työeläkevakuutusyhtiön varallisuuteen, Ilari Kallio sanoo seuraavasti:

”Työeläkevakuutusyhtiö omistaa jakamattomasti varansa yhtiön normaalin toiminnan aikana. Niissä erityistilanteissa, joissa omaisuuden netto-osuus tulee jaettavaksi työeläkeyhtiön etutahojen kesken, osakkeen- tai takuupääoman omistajalle kuuluu tämän tekemä sijoitus yhtiön omaan pääomaan sekä sijoitukselle laskettu kohtuullinen tuotto. Loppuosa työeläkeyhtiön varoista kuuluu jäännöksettömästi vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa, jolloin varat tulee käyttää vakuutettujen etujen turvaamiseen.”

Korostan, että vakuutuksenottajalla Ilari tarkoittaa työnantajaa."

Eläkeläisille ja tuleville eläkeläisille on annettu vain lupaus eläkkeestä. Osa tuosta lupauksesta on tarkoitus täyttää rahastojen kautta. En oikein tiedä, että miten voisimme alkaa vaatimaan rahastojen tuottojen käyttöä, koska emme kuulu mitenkään rahastojen omistajiin. Emme ole edes vakuutuksenottajia vaan vakuutettuja, vaikka osan maksusta maksammekin.

Eläkeläisköyhyys ei tietenkään ole hyvä asia, mutta sitä, että miten asia voidaan korjata rahastojen kautta ei minulle aukea. Indeksit ovat tavallaan ansaitulle eläkkeelle saatavaa korkoa. Parasta olisi tietenkin saada samaa korkoa, jota työntekijätkin saavat palkkojen nousun mukaisesti, mutta onko eläkeläisten saatava sama korko vaikka he eivät tuottavuuteen juurikaan vaikuta, mene ja tiedä.

Näistä syistä johtuen kyselen poliitikkojen kantaa valtion osallistumisesta eläkeläisköyhyyden poistoon.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Minulle henk koht on yhdentekevää, pääsenkö " osalliseksi hyvinvoinnin kasvusta" , ts nousevatko tuloni vanhana yhtä paljon kuin muiden keskimäärin nuorempina.

Oikea huutava ja kohta räjähtävä ongelma on pieneläkeläisten kurjuuteen verrattava köyhyys,
jota ei mikään indeksikorjaus poista.
Jos palkka tuskin on riittänyt hengissä pysymisen , miten vähän yli puolet siitä voi edes teoriassa riittää eläkkeenä,
kun ihminen vielä sairastuu vakavasti ja menee sekä työterveyshuolto että työpaikkalounas jne.

Tiedän eläkeläisiä, joiden koko kulutusvara menee terveydenhoitomenoihin monen kuukauden ajan.
Samaan aikaan Kela kiristää jatkuvasti toimeentulotuen myöntämisperusteita.
Sairaille , tuskin enää liikkumaan pääseville vanhuksille ehdotellaan maalle muuttamista ratkaisuksi lähes kaikkiin ongelmiin.

Ihmisillä ei tarvitse olla muita kuin fyysisiä sairauksia, nekin räjähtävät käsiin sekä lääkkeiden laiminlyönnillä että ilman kunnon ravintoa . Valinta on aika lohduton. Jo tämä tulee loppujen lopuksi järjettömän kalliiksi myös yhteiskunnalle.
Kun psyyke sitten reagoi toivottomaan tilanteeseen , joka viikko joku vanhus tekee itsemurhan.

On loukkaus ihmisarvoa kohtaan kehuskella parin kympin korotuksella takuueläkkeeseen - jota vielä monilta leikataan jopa n sata euroa pysyvänä "ikävähennyksenä".

Pertti Yritys

Kyllä eläkerahojen riittävyys pitäisi taata maksamalla yhtiön johdolle vähintään 3-4 miljoonaa euroa per johtaja vuodessa ja muille AY ja EK miljonääreille millin pari vuodessa korvausta koska ilman heidän uhrautuvaa työtään Eläkeyhtiöiden hallituksissa ja johdossa koko eläke rahoitus romahtaisi ja eläkeläiset jäisivät ilma n700€ kk. eläkettään ja rahat riittäisivät juuri ja juuri johtajien ja hallituksen jäsenten palkkaan ja palkkioihin. Parempi olla oikein nöyriä eikä arvostella eikä moittia Tasavallan terävimmille aivoille maksettavista miljoona palkkioista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eläkeläisköyhyys olisi helppo poistaa ilman, että se maksaisi penniäkään enempää kuin nykyiset eläkkeet: Jaetaan eläkerahat tasan ja maksetaan kaikille eläkeläisille saman verran eläkettä eli keskimääräisen eläkkeen verran (nykyään noin 1650 euroa kuussa).

Tuo nostaisi kaikki eläkeläiset reippaasti köyhyysrajan yläpuolelle ja tämän myötä valtio itse asiassa säästäisi rahaa eläkeläisten asumistukimenojen pienenemisen kautta. (Eläkeläisten asumistukea maksetaan nykyään noin 580 miljoonaa euroa vuodessa.)

Tuon uudistuksen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin sen tosiseikan myöntämistä, että eläkkeet ovat sosiaalitukea (kuten blogisti kirjoittaa: "...viimeistä kolmea vuotta lukuun ottamatta edes eläkerahastojen korkotuottoja ei ole käytetty eläkkeisiin. Kaikki nämä vuosikymmenet on työeläkkeet katettu työeläkemaksuilla.").

Miksi sosiaalitukea pitäisi maksaa eniten niille, jotka jo ennestään ovat saaneet eniten? Ei toimeentulotuen suuruuskaan siitä riipu, paljonko tuen saaja on aikanaan saanut palkkaa tai maksanut veroja.

Sama eläke kaikille eläkeläisille!

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Voimme hyvin parantaa nykyisten todellakin pienieläkelästen asiaa. Kuka ihmeessä olisi sitä vastaan?

Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Kyse on siitä, että nykyiset suureläkeläiset halusisivat omien eläkkeidensä kasvavan.

Jos Kimmo Kiljunen todellakin välittäisi pieneläkeläisten asemasta, hän olisi varmaan valmis alentamaan omaa eläkettään. Eipä taida olla?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kimmo on kyllä oikeassa , mitä rahastoihin tulee.

Jos taas ajatellaan kokonaistalouden, oikeudenmukaisuuden ja mielekkyyden kannalta, pieneläkeläisten köyhyys alkaa olla hirveällä tasolla.
On muistettava, että tähän ryhmään kuuluvilla ei pääsääntöisesti ole enää ikinä mahdollisuutta millään omilla toimillaan tehdä tilanteelleen mitään.

Oikeudenmukaisuuteen monien mielestä taas kuuluu se, että työssä ollessaan voi vaikuttaa omaan tulevaan eläkkeesensä , että saa sen, minkä on itse säästänyt ja sen, mikä on luvattu ja saa sen silloin, kun se on luvattu antaa.
Rahastointi ei kuitenkaan toimi noin , mikä,selvästi monista tuntuu petokselta.

Kun samoihin ikäluokkiin ovat vielä iskeneet usein kohtalokkaassa ikävaiheessa laman menetykset ; konkurssit , omaisuuden ja työpaikan menettäminen , velkaorjuus jne , petos on koettu monelta sektorilta yhtä aikaa.

Tällaisia tapauksia oli valtavasti esim entisissä pankkityötovereissani, jotka menettivät melkein 30 työvuoden jälkeen lähes viisikymppisinä työnsä , jäivät laman oloissa pysyvästi työttömiksi ja saavat nyt järkyttävän pieniä eläkkeitä.
Yksin elävät joutuvat elämään kuin yhteiskunnan ulkopuolella ;
bussilippuunkaan ei ole varaa. Hammaslääkäristä ( edes kunnallisesta) puhumattakaan.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

En voi muuta kuin olla samaa mieltä monesta sanomastasi. Enpä kuitenkaan usko sen johtavan siihen, että Kimmo olisi oikeassa rahastoiden yhteydessä.

Tätä kritisoin muuten aina: "saa sen, minkä on itse säästänyt". Syynä on yksinkeraisesti se, että se on täyttä roskaa. Jos olet ollut työntekijä, et ole itse säästänyt paljon mitään - suuri osa eläkemaksuista on tullut työnantajalta.

Voin hyvin tuntea myötätuntoa heitä kohtaan, jotka ovat joutuneet pahaan tilanteeseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluaisin mennä johonkin sitä sukupolvea suosivaan ratkaisuun. Eivätkö he kuitenkin voisi hyötyä eläkekatosta?

Tilannehan on myös se, että esim. minä kuulun siihen ryhmään, jota kusetettiin täysin silloin, kun muutettiin eläkejärjestelmää. Kimmo ja ehkä sinä ette. Sitä paitsi teidän aikaan maksetut eläkemaksut ovat olleet paljon pienemmät kuin nykyään. Ajatteletko sitä koskaan? Ovatko nämä asiat oikeudenmukaisia?

En suorastaan ymmärrä, minkä ihmeen takia olisit eläkekattoa vastaan? Mitä pahaa siinä olisi ja eikö katon kautta voitaisi parantaa pieneläkeläisten asemaa, kunhan toisesta päästä säästetyt varat laitettaisiin toiseen päähän. En tiedä sinusta, mutta olen 100-prosenttisen varma Kimmon silloin saavan vähemmän eläkttä, mutta olisiko se jotenkin väärin tai epäoikeudenmukaista? Omasta mielestäni ei olisi.

Hänen ja muiden hänentapaisten egoisimi on täten se suurin este ja ongelma.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset