Ikäsyrjintää pankkipalveluissa
Nordean Tikkurilan konttorista iäkäs rouva halusi lopettaa tilinsä ja nostaa siellä olleen 1,08 euroa. Se ei ollut mahdollista.
Nordean asiakaspalvelujohtaja Tuukka Salo totesi, että käteisen nosto ei ole mahdollista Nordean kahdesta pankkikonttorista Vantaalla. ”Asiakkaat ovat tämän päätöksen tehneet, sillä vain pari prosenttia asiakkaista tarvitsee käteistä pankeista.” (VS 5.8.)
Ei ole asiakkaiden valinta, että Nordealla on Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa vain kaksi konttoria. Jos tarjolla ei ole palvelua, niin vaikea on pankkipalveluja pyytää.
Salon mukaan Nordean konttoreissa ”keskitytään tukemaan asiakkaita digitaalisiin palveluihin siirtymistä.”.
Tämä on ikäsyrjintää. Nordean asiakaspalvelujohtajan toteamus on kuin kehottaisi vammaista juoksemaan.
Yli 75-vuotiaista vain 20 % käyttää internettiä. Kolmasosalla yli 85-vuotiaista ei ole kännykkää ja 90 %:lla ei ole tietokonetta.
Suomessa on tällä hetkellä 300 000 yli 75-vuotiasta, joilla ei ole tietokonetta, eikä siten internet ja sähköpostiyhteyksiä. Nämä ihmiset on Nordea asiakaspalvelujohtajansa mukaan valmis sysäämään sivuun.
Päivittäin Nordean Tikkurilan konttorin edustalla on kohtuuton ruuhka. Jonottajat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä. Heiltä on purettu normaalit rahaliikenteen peruspalvelut. Jonotuksen lisäksi harvojen palvelupisteiden käyttäjiä laskutetaan kohtuuttomasti.
Moderni yhteiskunta ei havaitse suuren joukon jäsenistään elävän toimintakyvyltään toisenlaisessa todellisuudessa. Suomesta puuttuu ihmiskunnioitus. Muuten emme jättäisi ikääntyviä kansalaisia niin monessa asiassa avuttomiksi ja lähes heitteille.
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja
Pienenä minulla oli tili Postipankissa, jossa kuuluin kultapossukerhoon. ”On hienoa olla kultapossukerhon jäsen” mainostettiin telkkarissa, josta tuli joka ilta useita eri pankkien mainoksia kehuen henkilökohtaista pankkipalveluaan. Kultapossukerholla oli Postipankissa oma organisaationsa, joka lähetti hienosti painetun jäsenlehden joka kuukausi.
Pankkikonttoreita oli pari kappaletta melkein joka kadunkulmalla ja kaikissa niissä lukuisia palvelutiskejä, juuri koskaan ei tarvinnut jonottaa.
Kuinkahan ne pankkirassukat siihen aikaan pärjäsivät moisella kustannuskirouksella?
Nyt on valtaosasta pienempiä kaupunkejakin poistettu Nordean konttorit kokonaan ja sadan kilometrin päässä olevasta lähimmästä konttorista ei vältttämättä saa kassapalveluja sieltäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, minä olen ollut myös Postipankin kultapossukerholainen! Se oli hienoa! 😉
Olen ihmetellyt, miksi Suomeen ei saada perustettua vahvaa Senioripuoluetta, jonka ”hiekat” jatkossa kelpaisivat! Niistä jopa riideltäisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kannattaisi ehkä ruveta funtsimaan niitä vaihtoehtoja eikä kitistä. Rakenna Kimmo sellaiset palvelut jotka kelpaavat senioreille. Vai onko se ehtaa demariutta että vaaditaan vain muita järjestämään ne palvelut? Hinnasta viis.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puhutaan vanhuksista, vammaisista ja sairaista, niin hinnasta viis.
Tai sitten voi tietysti ehdottaa nopeaa eutanasiaa, se järjestyy nopeasti vaikka Mehiläisessä tai Pihlajalinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Demokratian ongelma ovat tosiaan kaltaisesi älyköt.
Kokeile. Käytä aivojasi ongelmaksi havaittujen asioiden korjaamiseen äläkä mouhota.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka,
Olen muuten ollut aloitteellinen tässä asiassa HOK-Elannon hallintoneuvostossa. Olemme demarit ryhmänä ajamassa S-Pankista kansanpankkia, jolla olisi konttori ainakin jokaisessa Prismassa ja aikaa myöten suuremmissa S-Marketeissa. Kiitos vinkistä etsiä vaihtoehtoja. Kuten näet, ehtaa demariutta on pyrkiä vaikuttamaan palvelujen saatavuuteen, eikä vain kitistä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni on jotenkin nurinkurista, kun seniorijärjestöt pyrkivät opettamaan ikäihmisille epäinhimillisten palvelujen temppuja. Eikö olisi parempi tapa painostaa niiden inhimillisten palvelujen saatavuutta?
Järvenpäässä Nordea oli kaiketi ensimmäinen, joka lopetti palvelut. Itselläni oli tili DanskeBankissa. Siellä en voinut nostaa rahaa. Lakkautin tilin. Siinä vaiheessa tiskin takana joku viisas tiesi, että rahaa voikin nostaa, jos sen ensin tilaa nostettavaksi. Myöhäistä oli tuo viisastelu.
Kiitollisena kuitenkin muistelen, että Dansken asuntolaina oli minulle edullinen.
Ja onhan se totta, että nykyään rahaa saa nostettua kauppojen kassoilla, kunhan on oikea pankkikortti oikeassa kaupassa jne.
Tähän asiaan liittyen mainitsen, että Keravan kaupungin ja sen yhtiöiden laskut voi maksaa käteisellä palvelupisteessä. Askel oikeaan suuntaan, kun ei tarvitse digidigiä.
Ilmoita asiaton viesti
> …. Nordean asiakaspalvelujohtajan toteamus on kuin kehottaisi vammaista juoksemaan.
ooo
Kuvaa hyvin tilannetta.
Itse keksin aiemmin samaan yhteyteen, että käsketään sokeaa katsomaan tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
”Yli 75-vuotiaista vain 20 % käyttää internettiä. Kolmasosalla yli 85-vuotiaista ei ole kännykkää ja 90 %:lla ei ole tietokonetta.
Suomessa on tällä hetkellä 300 000 yli 75-vuotiasta, joilla ei ole tietokonetta, eikä siten internet ja sähköpostiyhteyksiä. Nämä ihmiset on Nordea asiakaspalvelujohtajansa mukaan valmis sysäämään sivuun.
”
**** ********
Niin. Nordean vaihtaisin mikäli tässä olisi kamalasti hyviä vaihtoehtoja. Mutta yhden paskan kun vaihtaa toiseen, niin paraneeko paska – epäilen ettei. Kukaan (täysjärkinen) ei kai sanonut että tulevaisuudesta tulisi ruusuinen.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Aloitin urani suorittavassa portaassa vuonna-56. Kun sain ensimmäisen tilini, niin faijan kehotuksesta piti osa tallettaa paikalliseen Osuuskassaan (mykyinen OP). Sitä saakka se on ollut pankkini eli 60 vuotta ja rapiat. No noitten talletusten aika-ajoin vähäisyydestäkään johtuen eivät ole huomautelleet.
Ilmoita asiaton viesti
¨#10
Niin…. eikös sitten muutamaa vuotta myöhemmin tehty vallankaappaus, jossa pankit kaappasivat kaikkien palkansaajien kaikki palkat pankkiin tilille.
En raha- asioista paljoa ymmärrä, mutta eiks tuo toimenpide ollut melkoinen kaappaus.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljusen huolenaihe on tärkeä.
Käteispalveluja voidaan kuitenkin puoltaa myös muilla paljon vahvemmilla argumenteilla kuin ikäihmisten palvelemisella.
Käteisen lopettaminen merkitsisi valtavaa muutosta suhteessa koko rahan olemukseen.
Jos mahdollisuus nostaa rahat käteisenä menetettäisiin, ei olisi enää julkista, poliittisessa kontrollissa olevaa rahaa.
Olisi ainoastaan yksityisten pankkien tili- ja maksujärjestelmissä olevaa yksityistä rahaa, jota ihmiset voisivat käyttää ainoastaan pankkien sanelemin ehdoin ja pankkien määräämällä hinnalla.
Mahdollisuus nostaa rahat käteisenä pois on estänyt pankkeja ryhtymästä kaikkein suurimpiin röyhkeyksiin, kuten negatiivisen koron perimiseen. Se on myös estänyt valtioita omaisuusverottamasta pankkitilejä. Palvelumaksu on tosin jo nyt eräänlainen negatiivinen korko.
Euroopan rahaunioni ei kaipaa yhtään rahan luottamusta horjuttavaa tekijää. Siksi käteisestä luopuminen ja sen käytön vaikeuttaminen olisi suuri poliittinen tyhmyys. Pankkien tiskeillä rahaa talletettassa tai nostettaessa esitettävät utelut ”onko teillä poliittista toimintaa” vaarantavat ihmisten halukkuuden poliittiseen toimintaan ja loukkaavat siten perusoikeuksia. Niitä ei saa vaarantaa millään ”harmaan talouden torjunnalla”, joka on melko marginaalinen asiakysymys.
Myöskään muulla ehdollistamisella ei saa rahana olevan varallisuuden käyttöä vaikeuttaa. Euroalueesta annettu asetus nimittäin velvoittaa kaikkia taloudellisen vaihdon osapuolia ottamaan vastaan käteistä rahaa maksusuorituksena. Jos näin ei olisi, käteinen raha menettäisi arvonsa maksuvälineenä ja arvon säilyttäjänä.
Käteiseuro on virallisesti edelleenkin euroalueen ensisijainen maksuväline, jota elektroninen raha vain täydentää.
Olen kirjoittanut aiheesta jo aiemmin laajan ja perusteellisen artikkelin, joka löytyy tästä:
http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220852-k…
Jukka Hankamäki
FT, VTT
Suomen Perusta
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän yhteiskunnassa pitäisi joku siirtymäaika olla, vaikkapa 20 vuotta… Eihän 55-vuotiaan voi olettaa oppivan uutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo & co, katsokaapa samaan aiheeseen:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260690-ny…
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin kävin yli sadan kilometrin päässä lopettamassa Nordean tilin, kun 40 km päässä olevassa konttorissa ei enää käteistä käsitellä ja digisiirto toiseen pankkiin kassalla olisi maksanut n. 5 €.
Sadan kilometrin päässä asiakaskunta oli juurikin Wahlroossin mainitsemaa maakuntien kurankantajaa, allekirjoittanut mukaan lukien, äheltämässä ainokaisen asiakastietokoneen äärellä toinen toisiaan neuvoen ja olan yli kurkkien sekä jonottamassa tiskille. Oli oikein pankkivirkailija järjestystä ylläpitämässä ja ohjaamassa vuorotellen ihmisiä asiontipisteille. Taisi olla ”maitotilipäivä”.
Ilmoita asiaton viesti
Linkistä kun ruksaa henkilöasiakkaat ja kassapalvelut niin voi hakea esim. niitä konttoreita joista saa käteistä rahaa.
https://pankki.nordea.fi/tietoa-nordeasta/tietoa-n…
Löysin kassapalvelut näistä kaupungeista. Helsingissä on 2 konttoria ja muissa mainituissa kaupungeissa 1 konttori:
Rovaniemi, Oulu, Vaasa, Pori, Turku, Maarianhamina, Helsinki 2kpl, Hämeenlinna, Tampere, Jyväskylä, Kuopio.
Ilmoita asiaton viesti
Katos perskuttia, meikäläisen lähiNordea (Porvoo tai Mikkeli) (yli 100 km päässä) on nyt ilman kassapalveluja. Toisin oli pari vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti