Kimmo Kiljunen

Eivät eläkkeensaajat ja työikäiset ole vastakkain

Iltalehden toimittajan Jari Hanskan artikkelissa Antti Rinteen lupauksesta nostaa kansaneläkettä 100 eurolla ensi vaalikaudella, oli outo sävy. (IL 26.6.) Tieten tahtoen annettiin kuva, että eläkekorotukset tehtäisiin työikäisten kustannuksella.

Aikaisemmissa kirjoituksissaan Hanska on asettanut nuoret ja eläkeläiset vastakkain. Nyt ”ahneet” eläkeläiset olisivat tunkemassa työtätekevien kukkarolle.

Eläkeläiset eivät esitä muuta kuin köyhtymiskierteensä katkaisemista. Eläkkeensaajat ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.

Tähän asti on kukin työikäinen sukupolvi täysimääräisesti hoitanut sekä lastensa että vanhusten toimeentulon. Miksi tämä sukupolvisopimus tahdotaan kyseenalaistaa?

Rinne ehdotti kansaneläkkeen korottamista, joka maksetaan yhteisistä verovaroista. Myös eläkeläiset maksavat veroa, yli 5 miljardia euroa vuodessa.

Kansaneläke on nykyisin ensi sijassa työkyvyttömyystukea. Sen sijaan työeläke on Suomessa ensisijainen vanhuuseläke. Se taas maksetaan työeläkevakuutusmaksuina keräytyistä varoista, ei valtion budjetista.

Hanska viittaa siihen, että työeläkemaksuihin menee 24,4 % palkkasummasta, eli enemmän kuin aikaisemmin. Veroaste ei kuitenkaan ole noussut, koska aiemmat sukupolvet maksoivat enemmän tuloveroa.

Vanhuuseläkeläisiä on nykyisin 1,3 miljoonaa. Heistä 400 000, eli lähes kolmasosa elää EU:n määrittämän köyhyysrajan (1 200 euroa/kk) alla. Tätä suurempi joukko sinnittelee köyhyysrajan pinnassa. Rinteen aloite käyttää verovaroja kansaneläkkeisiin tukee näitä kaikkein pienituloisimpia työeläkeläisiä. Se on tärkeä askel perusturvan kohentamiseksi.

Mutta miksi ei nosteta varsinaista vanhuuseläkettä? Sen sijaan jätetään jättimäiset eläkerahastot käytännössä koskemattomiksi?

Eläkerahastojen arvo ylitti 200 miljardia euroa vuonna 2017. Ei edes rahastojen korkotuottoja ole paria viime vuotta lukuun ottamatta käytetty eläkkeisiin. Eläkerahastot ovat käytännössä koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen.

Nämä varat ovat yhteisiä eläkesäästöjä, joista 65 %, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 %, 1970-luvulla syntyneiden 10 % ja nuorten 1980-90-luvulla syntyneiden 4 %.

Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös työikäisten etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä. Tähän ei tarvittaisi verovaroja. Päinvastoin parempi eläketurva lisää verotuloja, kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentulo- ja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja.

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kiitos tuon Antti Rinteen ehdotuksen selventämisestä, se "satanen käteen" siis tapahtuisi kansaeläkettä korottamalla.

"Mutta miksi ei nosteta varsinaista vanhuuseläkettä?"
Tämä herätti ajattelemaan, että blogisti Kiljusellakin on savolaisgeenejä. Nimittäin kun siinä ei lue:
"Mutta miksi ei nosteta myös varsinaista vanhuuseläkettä?"
jääkin sellainen tulkintamahdollisuus, että se satanen hoidettaisiinkin tällä tavalla, vaihtoehtona Rinteen ehdotukselle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vielä parempaa elvytystä olisi tietysti laskea eläkemaksuja. Työnteon kannusteet paranisivat ja työllistämisen hinta laskisi suoraan. Myös eläkeläiset hyötyisivät halvemmista hinnoista, mutta ennenkaikkea työttömille avautuisi useampia työtilaisuuksia.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

A-studiossa sanoit että elkkeet ovat lakisääteisesti laskevat mutta vastaväittäjäsi vihreä ei huomannut että sama koskee myös häntä itseään ellei sitä muuteta, siirsi vain keskustelun tilastoihin.

Toimituksen poiminnat