*

Kimmo Kiljunen

Kansalaisaloitetta syytä uudistaa

 

Oikeusministeriö on käynnistänyt kansalaisaloitteen uudistustyön. Perustuslain mukaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä aloite lain säätämiseksi, jonka eduskunta käsittelee samalla tavoin kuin hallituksen lakiesitykset.

Kansalaisaloitteella on haluttu täydentää edustuksellista demokratiaa lisäämällä kansalaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuutta. ”Välitöntä lakien esittämisoikeutta” kansalaisille esitti Suomessa ensimmäisenä SDP vuonna 1903 Forssan ohjelmassa. Se toteutettiin vasta vuosisata myöhemmin, kun kansalaisaloitteen mahdollisuus sisällytettiin perustuslakiin vuonna 2012.

Kansalaisaloite voi koskea voimassaolevan lainsäädännön muuttamista tai kokonaan uuden lain säätämistä. Aloiteoikeuden ulkopuolelle on jätetty kansainväliset sopimusvelvoitteet sekä valtion talousarvioasiat.

Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset kerätään joko paperimuodossa tai sähköisesti oikeusministeriön ylläpitämälle verkkosivulle. Aikaa on kuusi kuukautta. Aloitteen tekemiseen tarvitaan vireillepanija ja edustaja, joita eduskunnan on kuultava, jos vaadittava kannattajamäärä täyttyy.

Viiden vuoden aikana on tehty 543 kansalaisaloitetta. Näistä ainoastaan 16, eli 3 %, on päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Vain yksi aloite on johtanut lainsäädännön muutokseen. Se koski tasa-arvoista avioliittolakia.

Toimiiko kansalaisaloite huonosti, jos vain yksi aloite on johtanut toivottuun uudistukseen? Näin ei ole, sillä lainsäädännön muutoksen lisäksi tavoitellaan myös yhteiskunnallista keskustelua, ja se on usein onnistuttu aikaansaamaan.

Kansalaisaloite on vakiintunut osaksi suomalaista demokratiaa. Yli kolmasosa äänioikeutetuista on allekirjoittanut yhden tai useamman kansalaisaloitteen. Se on paljon, kun kyselytutkimukset osoittavat että vain 8 % kansalaisista on koskaan osallistunut mielenosoituksiin tai 22 % on ottanut yhteyttä poliitikkoihin.

Silti kansalaisaloitetta vähätellään, erityisesti lainsäätäjien taholta. Kansalaisaloitteita ei eduskunnassa käsitellä samalla huolella kuin hallituksen esityksiä. Jatkovalmistelua ei tehdä eikä vakavasti haeta kompromisseja. Aloitteentekijöiden kuuleminen on pelkkä muodollisuus, pahimmillaan ”näytösoikeudenkäynti”.

Kansanedustajat myös valittavat, että kansalaisaloitteita tulee eduskunnan käsittelyyn liikaa. Väite on yllättävä. Keskimäärin 3 aloitetta vuodessa ei voi olla kohtuuton määrä. Vertailun vuoksi eduskunta saa käsittelyynsä hallituksen esityksiä 220-300 vuodessa ja kansanedustajienkin lakialoitteita jätetään 150-200.

Kansalaisaloitteiden tekemistä pitäisi helpottaa. Nyt vaadittava 50 000 allekirjoitusta on paljon, 1,2 % äänioikeutetuista. Yleensä Euroopan maissa ei vaadita näin suurta osuutta. Esimerkiksi EU:n kansalaisaloitteen miljoona allekirjoitusta on 0,3 % äänioikeutetuista ja useissa maissa on vieläkin alhaisempia osuuksia.

Itse asiassa kaikista Suomen kansalaisaloitteista vain 5 % on saanut yli 10 000 allekirjoitusta. Ne kaikki pitäisi ottaa tavalla tai toisella käsittelyyn. Yksi tapa voisi olla, että yli 10 000 allekirjoituksen aloite voisi johtaa kirjalliseen kysymykseen, johon hallituksen olisi pakko vastata. 

Vaadittava keräysaika, kuusi kuukautta, on lyhyt. Mielekkäämpää olisi sallia vuosi, jolloin kaikki aloitteet olisivat yhdenvertaisessa asemassa, eikä vuodenaika tai lomakaudet vaikuttaisi keräyksen onnistumiseen.

Oikeusministeriö voisi myös tukea kansalaisaloitteen laadintaa. Useimmiten aloitteentekijöiden vaikeutena on selkeän lainsäädäntötekstin muotoilu, mikä saattaa heikentää aloitteen uskottavuutta.

Vakavin ongelma kansalaisaloitteessa on median vaikutusvalta. Neljäs valtiomahti on aivan liian suuressa roolissa määräämässä aloitteiden onnistumista. Jos valtamedia nostaa aiheen esiin, allekirjoitusten keruu onnistuu, jos ei, niin vaikeneminen tappaa tärkeänkin yhteiskunnallisen teeman.

Viimeksi kellojen kesäaikaan siirtämisen lopettaminen keräsi hetkessä vaadittavan 50 000 allekirjoitusta, kun Helsingin Sanomat otti aiheen esiin. Käytännössä jokaisessa onnistuneessa kansalaisaloitteessa on piikki tai piikkejä, jotka aikaansaa televisioesiintyminen tai valtalehden huomio.

Medialla on kohtuuton valta vaikuttaa suoran demokratian toteutumiseen. Yksi keino vähentää valtamedian vaikutusta on alentaa kansalaisaloitteessa tarvittavien allekirjoitusten määrää.

Oikeusministeriö on käynnistänyt tärkeän työn. Sen tuloksena voidaan entisestään vahvistaa kansalaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia ja parantaa suomalaisen demokratian uskottavuutta.

Kimmo Kiljunen,

eläkeindeksiuudistusta koskeneen kansalaisaloitteen vireillepanija

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi kansalaisaloitteiden suurimmista ongelmista on aloitteen laatijoiden tietämättömyys lainsäädännön periaatteista ja jopa perustuslain aseettamista rajoituksista. Samoin taitamattomuus laatia aloitetta sellaiseeen muotoon, että se täyttäisi lainsäädännölle asetetut muotoseikat siten, että tarpeettomia tulkinnanvaraisuuksia tai muita huomiotta jättämisiä ei esiintyisi.

Kun aloiteoikeus on olemassa, niin en kannata sen "helpottamista" matalammalla vaaditulla allekirjoittaneiden määrällä. Nykyinen raja vielä ttoimii käytännössäkin, mutta tuo ehdottamasi 10.000:n raja tekisi tilanteen aikamoiseksi sirkukseksi.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Ehkä pitäisi säätää kielto? Kansalaisaloitteista ei saisi mediassa kertoa lainkaan ellei aloitteella olisi vähintään 10.000 allekirjoittajaa.

Tuo on totta, että nykyisin media päättää(?) mikä aloite saa kannatusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Media ei päätä yhtikäs mittään. Ihmiset päättävät ja säätävät.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Kesäaikakansalaisaloite myös ajoitettiin juuri oikein. Se sai kaksi luonnollista nostepiikkiä, mitä media tietysti auttoi. Talviaikaan siirtyminen oli ensimmäinen ja sitten kesäaikaan siirtyminen toinen. Se onnistui olemaan kaksi kertaa konkreettisen ajankohtainen, jolloin kansalaiset jaksoivat käydä antamassa kannatuksensa.

50k kannatuksen kerännyt aloite pitäisi olla velvoittavampi. Vaikea tarkkaan sanoa miten, mutta jotenkin niin, että valitun valiokunnan on pakko käsitellä se siten, että sitä ei voida vaan lykätä ja teknisesti pudottaa lattialle kun vaalikausi loppuu. Joskus aikataulut eivät tähän veny, joten tällöin aloitteen pitäisi velvoittaa seuraavan vaalikauden valikuntatyöskentelyä. Toinen mahdollisuus olisi velvoittaa hallitus ottamaan aloita ns. omaksi esityksekseen. Joku ministereistä velvoitettaisiin ottamaan se asiakseen, aivan kuin hallitusneuvotteluissa olisi asiasta jo sovittu.

Eli pientä säätöä tosiaan saisi olla.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Kannattajamäärän alentaminen heikentäisi varmasti aloitteitten painoarvoa ja lisäisi tarpeettomasti aloitteitten määrää. Oikea muutos olisi sen sijaan tehdä riittävästi kannatusta saaneitten aloitteitten eduskuntakäsittely pakolliseksi. Vasta silloin nähtäisiin, ketkä kansanedustajat kannattaisivat tehtyä aloitetta, ketkä eivät.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Periaatteessa kaikki vaaditut muotoseikat täyttävät riitävän kannatuksen saaneet aloitteet tulee lain mukaan käsitellä eduskunnassa. Miten muuttaisitt lakia?

Josa Jäntti

vastasin Juha Kuikalle, mutta ei tunnu menevän läpi ?

Josa Jäntti

Yritänpä uudestaan Kuikalle kommenttiin N: 1. Epäilet kansalaisaloitteen esittämiseen liittyviä muodollisia ja asiavirheitä. Niitä ei kyllä ollut Senioriliikkeen ja erityisesti sen pj:n Kiljusen vireille panemasta aloitteesta. Kiljunen kirjoitti aloitteen perusteluiski KAKSI erinomaista kirjaa, jotka perustuivat ao. instituutioiden( ETK + Tela ) laskelmiin ja ennusteisiin. Asiantuntijoina kuultavina olivat puolueettomat ( vrt. Eläkeyhtiöiden + ETK : n + Telan edustajat ) tri. vakuutusmatemaatikko ( Pusa ) ja ST - ministeriön ex - ylijohtaja ( Pukkila ), jotka esittivät omat vaihtoehtonsa eläkeindeksin muuttamiseksi. Heidän mielipiteillään " pyyhittiin pöytää "! Yritäpä Kuikka kerätä puolessa vuodessa yli 50 000 nimeä. Se helposti onnistu ( vain 5 % kaikista tehdyistä aloitteista on sen ylittänyt. Kiljusen mainitsema eläkeindeksialoite keräsi yli 84 000 allekirjoitusta ! Vain 16 aloitetta on yltänyt 5 vuodessa käsittelyyn eduskunnassa eli vain 3 viidessä vuodessa ! Kansanedustajien aloitteita käsitellään 150 - 300.
Näistä perusteluistakaan aloite hylättiin valiokunnassa. Sen kokouksen alkaessa paikalta puuttui 2 jäsentä, mutta varajäsentä (Tanus/kd ) ei kutsuttu paikalle, koska tiedettiin, että hän kannattaa aloitetta. Täsät syystä päätöksen tekoa odoteltiin kunnes 2 jäsentä ( Saarakkala / ps + Pekonen/ vsl tulivat myöhässä paikalle. Tämä tiedoksi kaikille tämän puheenvuoron kommentaattoreille !

Josa Jäntti

Jatkan vielä :viittaan samalla edelliseen kommenttiini. Ei ole mitään vaaraa, että syntyy jonkinlainen kansalaisaloitteiden " sirkus " jos allekirjoittajien määrä lasketaan 10 000 . Se lisäisi kansalaisten mahdollisuuksia yrittää vaikuttaa haluamiinsa asioihin eikä tarvitse tyytyä vain neljän vuoden välien äänestämiseen. Jos aloite ei ole sisällöltään tarpeeksi pätevä, niin ei siihen tule mukaan tarpeeksi väkeä, vaikka määrä on 10 000 ja keräysaika vuosi. Sopii yrittää, jos se on niin helppoa !

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse muuttaisin lakia niin, että kansalaisaloite, joka saa yli 100 000 allekirjoitusta puolessa vuodessa, saa puolen vuoden lisäajan. Jos kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä ylittää vuoden aikana 250 000, eduskunnan on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys seuraavien valtiollisten vaalien yhteydessä. Eduskunta voisi ennen kansanäänestyksen järjestämistä toki äänestää asiasta. Jos aloite menisi suoraan eduskunnan käsittelyssä läpi, ei kansanäänestystä tietenkään tarvittaisi.

Uudistus ei muuttaisi nykyistä yli 50 000 kannattajaa keränneiden aloitteiden asemaa, mutta lisäisi tuntuvasti enemmän kannatusta keräävien aloitteiden painoarvoa. Kesäaika-aloite olisi helposti voinut päätyä kansanäänestykseen.

Toimituksen poiminnat