*

Kimmo Kiljunen

Eduskunta jatkaa eläkeläisten köyhdyttämistä

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen palkkaindeksin palauttamisesta työeläkkeisiin. Se on surullista. Me jatkamme taitetulla indeksillä.

Me jatkamme eläkeläisten lakisääteistä köyhdyttämistä. Me jatkamme indeksillä, joka suosii suurituloisia.

Valiokunta haluaa kohentaa pienituloisten eläkeläisten asemaa ainoastaan verovaroin, velkaannuttamalla julkista taloutta ja pistämällä nuoripolvi aikanaan velan maksajiksi – ja tämä vain siksi, että Suomen suurimpaan pääomakeskittymään ja sitä hallinnoivan sijoittajavallan intresseihin ei haluta koskea.

Valiokunnan mietinnössä on eläkeläisiä tylysti kohteleva näkökulma, mutta myös suuria puutteita, jopa suoranaisia lapsuksia.

  • Valiokunta toteaa: ”Heikko vanhuushuoltosuhde tulee olemaan pysyvä ilmiö eikä vain suuriin ikäluokkiin liittyvä ohimenevä vaihe.” Väestötilasto kertoo, että 2030-luvulla yli 65-vuotiaan väestön suhteellinen osuus laskee suurten ikäluokkien poistuessa, ellei maahanmuutto jo sitä ennen muuta väestösuhteita. Sitä paisti huoltosuhteen kannalta on paljon tähdellisempää nostaa työllisyysastetta kuin kurittaa ikäihmisiä.
  • Valiokunta toteaa: ”Tällä hetkellä työeläkkeisiin rahastoidut varat kattavat noin 28 % tähän asti kertyneistä eläkevastuista.” Suomessa ei ole vakuutuspohjaista eläkejärjestelmää, joka maksuperusteisena pyrkii kattamaan vastuun. EU:nkin mukaan työeläkerahastomme ovat sosiaalirahastoja ja ansiosidonnainen järjestelmän tehtävä on turvata ansaittu etuus. Olettaako valiokunta, että täydet eläkevastuut joskus realisoituisivat. Se tarkoittaisi sitä, että kaikki siirtyisivät yhtä aikaa eläkkeelle ja kukaan ei enää kävisi töissä.
  • Valiokunta toteaa: ”Eläkemenot ovat lähivuosikymmeninä pysyvästi suuremmat kuin mitä maksuilla saadaan kerätyksi.” Onko valiokunnalla käytössään kristallipallo? Koko työeläkejärjestelmän historian aikana vain kahtena vuonna 2015 ja 2016 ovat työeläkemaksut olleet pienemmät kuin maksetut eläkkeet. Näinä kahtena vuonna on n. 3 % eläkevarojen korosta/tuotosta käytetty eläkkeisiin. Syynä on syvä lama ja jätti työttömyys.
  • Valiokunta toteaa: ”Viimeisen 10 vuoden aikana sijoitusten keskimääräinen nettotuotto on ollut noin 3 %, mikä on myös seuraavan 10 vuoden tuotto-oletus.” Jälleen arvaillaan ja katsotaan kristallipalloon. Kaiken lisäksi valiokunta on tarkoitushakuinen valitessaan vuosilukuja. Kun ajanjaksona on 2007-2016 sisältyy siihen vuoden 2008 pörssiromahdus ja rahastojen 20 % reaalinen lasku. Yhtenä vuonna katosi työeläkejärjestelmästämme 17 miljardia euroa. TELA:n mukaan vuosina 1995-2015 rahastojen reaalituotto on ollut 4,0 %, vuosina 2009-2015 4,6 % ja vuosina 2015-16 5,2 %. Nämä TELA:n luvut kertovat, että valiokunnan kristallipallo aliarvioi sijoitusten reaalituottoa – ilmeisen tarkoituksella.
  • Valiokunta toteaa: ”Ansiotasoindeksistä luovuttiin vuonna 1977, koska se nosti eläkkeitä nopeammin kuin palkat nousivat.” Mitä tällainen tarkoittaa?! Ansiotasoindeksi, mittaa palkkojen nousua. Kuinka indeksi voi kehittyä nopeammin kuin se asia, jota sillä mitataan?
  • Valiokunta toteaa, ettei se ”pidä hyväksyttävänä sälyttää nuorempien ikäluokkien harteille aiempaa suurempaa maksurasitusta”. Lähtökohta on oikea. Mutta valiokunta esittää, että ”vaikeimmassa asemassa olevien asemaa parannetaan tehokkaimmin nostamalla kansaneläkettä tai takuueläkettä” ja ”huolehtimalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuiden kohtuullisuudesta sekä riittävästä asumisen tuesta.” Tavoitteet ovat hienot, mutta lisäävät verokuormaa ja julkisen talouden velkataakkaa, ja siten nuorempien ikäluokkien aiempaa suurempaa maksurasitusta. Miksi rahastoista ei nipistetä eläkesäästöjen koroista? Nyt rahat on siirretty ulkomaille, mikä kuivattaa kansantalouden ja jättää nuorten työpaikat syntymättä.
  • Valiokunta toteaa: ”Palkkaindeksiin siirtyminen nostaisi pidemmällä aikavälillä eläkkeitä 17 %. Dynaamiset vaikutukset eivät kuitenkaan toteutuisi kovinkaan merkittävinä.” Tässä on sekä arvaus että mielipide, joita valiokunta ei vaivaudu perustelemaan. Jos 1,4 miljoonan ihmisen tulotaso ja ostovoima nousee 17 %, on sillä varmasti merkittävä kasvuvaikutus koko kansantalouteen. Sitä ei haluta laskea, koska indeksiuudistusta koskevat ennusteet jouduttaisiin täysin uusimaan.
  • Valiokunta totea: ”Suomen noin 1,4 miljoonasta eläkkeensaajasta lähes 200 000 elää EU:ssa käytetyn köyhyysrajan alapuolella”. EU:n köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta, eli yksinhuoltajataloudessa n. 1 190 euroa kuukaudessa. Meillä elää yli 540 000 eläkkeensaaja pienemmällä eläketulolla kuin 1 200 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke on 1 384 euroa kuussa, eli puolet eläkkeensaajista tulee toimeen sitä pienemmällä tulolla.
  • Valiokunta toteaa: ”Indeksin muuttaminen kasvattaisi merkittävimmin suuria eläkkeitä.” Miksi valiokunta ei totea, että myös indeksin muuttamatta jättäminen kasvattaa merkittävimmin suuria eläkkeitä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on puolensa valinnut. Eläkevarat on lakisääteisesti annettu elinkeinoelämämme johdon hoitoon. Se ei halua tinkiä sijoittajavallastaan ja etuuksistaan eläkkeensaajien hyödyksi. Me jatkamme lakisääteistä eläkkeensaajien elintason heikentämistä.  Suomessa ikäihminen köyhtyy vanhetessaan.

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Josa Jäntti

Surullista kuinka epäloogista päätöksen tekoa ! Tuon 10 % :n takia ( eläke yli 2.500 €/kk ei voitu muka nostaa kaikkia työeläkkeitä, koska prosenteilla isommat eläkkeet hyötyvät enemmän. Taitetulla indeksillä on samat seuraukset isommat eläkkeet hyötyvät silloinkin enemmän, mutta kaikkia - myös pienimmät paljon vähemmän kuin palkkaindeksillä !

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Me jatkamme eläkeläisten lakisääteistä köyhdyttämistä. Me jatkamme indeksillä, joka suosii suurituloisia."

Olen ymmälläni. Olen kyllä kuullut mitä uskomattominta soopaa poliitikoilta mutta tämä vetää kyllä aika pohjalle.

1) eläkeläinen jonka eläkettä tarkistetaan elinkustannusten nousun mukaisesti EI köyhdy. Kuka idiootti on kehdannut edes alunperin esittää että eläkkeiden on noustava JONKUN TOISEN palkkakehityksen perusteella?

2) jos eläkkeen nousuprosentti esimerkiksi kaksinkertaistetaan yhdestä kahteen, 10.000€ eläkkeellä olevan eläke kasvaa entisen sadan euron sijasta kahdella sadalla eurolla. 1000€ eläkkeellä nousu on entisen 10€ sijasta 20€. Suurempi korotus toisi siis entisen 90€ suuremman korotuksen sijasta suurituloisemmalle 180€ suuremman korotuksen.

Ennenkaikkea häviäjiä tässä koko showssa ovat nykyiset eläkemaksujen maksajat jotka joutuvat maksamaan suuren, eläkkeisiinsä varautumattomien joukkojen eläkkeet.

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Pekka Pylkkönen, mieti ennen kuin noin voimallisesti kirjoitat.
1)Mitä köyhdyttäminen tarkoittaa? Sitä, että ihmisten tulotaso laskee elintason noustessa yhteiskunnassa. Köhyysraja määrittyy mediaanitulosta ja kun tulotasot yhteiskunnassa nousevat enemmän kuin jonkun ihmisen, niin tämä joku ihminen köyhtyy, eli putoaa köhyysrajalle ja sen alle, jos on alunpitäen ollut köyhyysrajan tuntumassa, kuten useimmat eläkeläiset Suomessa ovat.
2) Kirjoitit hyvän esimerkin siitä kuinka taitettu indeksi toimii. Se antaa suurituloisemmalle euroja enemmän kuin pientuloiselle ja tässä mielessä suosii suurituloisia. Ei prosenttikorotus tietysti tuloeroja kasvata, mutta euroerot kasvavat.
3)Eläkemaksujen maksajat ovat kautta historian olleet kulloisetkin työssäkäyvät. Ei tilanne nyt ole sen kummallisempi. Ei kannata liioitella tämän shown merkitystä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kuten tiedätkin varmaan Vanhasen II-hallitus jatkoi eläkeläisten köyhdyttämistä.
Ja kas kummaa? Juuri niitä pientä työeläkettä saavia.
Ei niitä joilla ei ole palkkatyöllä hankittua työeläkettä.
Takuueläke!
Edm.eläkkeen saamisen ehdot,eläkettä vähentävät muut kelan etuudet.
Ellei ole työeläkettä eikä tarvitse "köyhientukia"
Saa täyttä takuueläkettä
ei vähennä omaisuus eikä pääomatulot.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kirjoittaisit sitten rehellisesti suhteellisesta köyhtymisestä. Myötähäpeäähän tuollainen herättää. Jos mediaanitulot nousevat 100 000 euroon vuodessa, kaikki alle 60 000 tienaavat ovat köyhiä. Siitä kun mennään miljoonan mediaanituloon, 599 000 vuodessa tienaavakin on köyhä.

Puhuisit edes pienituloisesta, niin ei hävettäisi puolestasi yhtä paljon. Jos tilillä on 10 000 000, mutta tulot 1 000 kuukaudessa, on Kiljusen mielestä ilmeisesti köyhä?

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen Vastaus kommenttiin #6

Max Stenbäck, turha sinun on minun puolestani hävetä. Kyllä minä itse puheistani ja kirjoituksistani vastaan. Väännettään tämä nyt rautalangasta. EU:n köhyysraja on 60 % mediaanitulosta. Eli jos mediaanitulo yhteiskunnassa on tuo sinun 100 000 euroa kuukaudessa, niin köhyysraja siinä yhteiskunnassa todella asettuu 60 000 euroon kuukaudessa. Se on kyllä maa, jossa ei ole yhteinen euromme käytössä, vaan joku muu jätti-inflaatiosta kärsinyt valuutta. (Miljoonista puhuminen kertoo sitten vieläkin katastrofaalisemmasta rahan arvon romahduksesta - ei rikkaudesta, älä turhaan hämää) Mutta olennaista on, että köhyyttä mitataan mediaanitulosta, ei euroista lähtien. Jos siis tulotaso nousee yhteiskunnassa, mutta sinulla tulot eivät nouse samalla tavalla, lähestyt köhyysrajaa, jos olet sen yläpuolella ja etäännyt siitä, jos olet alapuolella - siis KÖYHDYT. Onko tämä nyt niin vaikeaa? Hävetään yhdessä, jos ymmärtäminen on vaikeaa. Joskus on.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Hävetään vain yhdessä, kiitos tuesta. Lienemme yksimielisiä siitä, että niiden sinun (ja EUn määritelmän mukaan) köyhtyvien ostovoima ja elintaso kuitenkin nousee. Olkoon EU-byrokraatit mitä mieltä tahansa, on suomenkielen köyhä ennemmin vähävarainen, kuin pienituloinen. Rikaskin ihminen voi olla pienituloinen, mutta jostain syystä haluat kutsua häntä köyhäksi. Pointtini on koko ajan ollut, että olisi rehellistä kertoa suoraan haettavan nopeampaa elintason nousua. Tuo köyhtymisellä ratsastaminen, tai kurjistumisella kuten komppaajasi, on epärehellistä ja noloa kielikuvilla vedättämistä.

Ihan perustellusti voi keskustella siitä, pitääkö työeläkkeiden nousta palkkojen mukana. Kuuluvatko tuottavuuden kasvun hyödyt myös muille kuin sen tekijöille? Pitäisikö kaikki tulonsiirrot sitoa palkkaindeksiin ja tuleeko myös niiden joustaa alaspäin? Keskustelu vain olisi rakentavampaa, jos kissaa kutsuttaisiin kissaksi.

Josa Jäntti

Pylkkönen väittää, että taitettu indeksi ei suurenna isompia eläkkeitä kuin pienempiä ? Eli kun laskuesimerkissäsi lasketaan korotus taitetulla indeksillä, niin pienemmät eläkkeet nousevat vähemmän kuin suuremmat eläkkeet - juuri näin palkkaindeksillä , MUTTA molemmissa korotus tehdään prosenteilla. Prosentit eivät ole erilaisia näissä korotusmekanismeissa ! Miksi toisilla on suurempi eläke kuin toisilla ? Heillä on ollut suurempi palkka ( johtunee työn laadusta9 ja he ovat maksaneet suurempaa työeläkemaksua. Nyt valiokunta lupasi teoriassa, että köyhimpien eläkeläisten köyhtymistä estetään kansan - ja takuueläkkeitä korottamalla. Ja kuka siihen uskoo ? Hallitus alensi juuri eka kerran maamme 100 v. historiassa kansaneläkettä ( n. 560 €/KK) ja valtio maksaa ottamalla lisää lainaa .Siksi nämä joutuvat turvautumaan asunto - ja toimeentulotukiin = lisää lainaa ! Palkkaindeksillä löyhät eläkeläiset olisivat saanet korotuksen eläkerahastojen tuotoista. Rahastot kasvoivat viime vuonna 8 miljardia ja ne ovat nyt lähes 190 miljardia. Missä logiikka Pylkkönen ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vilkaisin blogitekstiä suositelleet. Ensimmäinen suosittelija oli, ei kukaan vähäisempi kuin Kimmo Kiljunen. "Totta ihmeessä suosittelen omaa kirjoitustani, onhan se loistava!"

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Max Stenbäck, arvostan, jos olet sitä mieltä, että blogini on "loistava". Minä ainoastaan suosittelin sitä. Hienoa, että sinäkin sen luit.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On todella törkeää, jos eduskunta kaikesta huolimatta estää eläkeindeksin oikeudenmukaistamisen. Taitettu eläkeindeksi valittiin "väliaikaiseksi" v. 1993 lamantorjunnan merkeissä. Tuo kurjistava indeksi "unohtui" sitten voimaan. Eläkeläisiä on kaiken lisäksi verotettu ankarammin kuin muita.

Kaikkein eniten ovat kärsineet pitkään kurjistamisindeksin piirissä kituneet eläkeläiset. Kun taitettu indeksi on ollut voimassa vuodesta vuoteen, köyhät eläkeläiset ovat vajonneet lattian läpi maitokaupoista lepäjonoihin ja keskituloiset eläkeläiset riutuneet köyhälistöksi. Eläkkeen tarkoituksenahan on se, että työuransa loppuun raataneet voisivat jotenkin jatkaa entistä elämäntapaansa. Tässä on korostettava sanaa jotenkin, sillä eläkehän on alkujaankin vain runsas puolet vastaavasta palkasta. Kuluja on siis reippaasti leikattava eläkkeelle siirryttäessä.

Eläkkeiden oikeudenmukaistaminen ei leikkaisi lainkaan valtion budjettia vaan nostaisi kulutusta ja ALVia, koska vähävaraiset kantavat rahansa ruokakauppoihin. Eläkkeiden korotus siis olisi elvytysruiske taloudelle ilman että valtion velka lainkaan lisääntyisi.

On todella hävytöntä taktiikkaa usuttaa köyhät nuoret ja köyhät eläkeläiset toistensa kimppuun. Usein on kysymys samoista perhekunnista. Eläkeläiset yrittävät useinkin vähistä varoistaan auttaa työttömiä ja alipalkattuja jälkipolviaan. Kysymyksessä on ylisukupolvisen köyhyyden lisääminen.

Eläkeyhtöiden ökyjohtajat ovat taktisista syistä kutsuneet piiriinsä joukon ay-pomoja ja vasemmistopoliitikkoja, mikä vaikeuttaa eläkeasioiden epäkohtien hoitamista vasemmistopuolueiden piirissä. Räikeimpänä esimerkkinä on Suvi-Anne Siimes, joka hyllytti Vasemmistoliiton jäsenkirjansa ryhdyttyään ökyilemään suurpääoman hyväksi 190 miljardin eläkerahavuoren liepeillä. Noita rahoja ei pitäisi käyttää banksterien lihottamiseksi vaan siihen mihin ne on tarkoitettu eli oikeudenmukaisten eläkkeiden maksuun.

Jos demarit olisivat fiksuja, he kutsuisivat Kimmo Kiljusen presidenttiehdokkaaksi. Se tuottaisi hyvän vaalituloksen Sdp:lle, jonka jäsenkunta on tunnetusti iäkästä. Monesta muustakin puolueesta tulisi runsaasti ääniä oikeudenmukaisen eläkkeen esitaistelijalle. Mutta fiksuutta ja ymmärrystä näyttää valitettavasti puuttuvan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Aloitteessa vedotaan köyhimpien eläkeläistet puolesta. Useat heistä eivät saa sellaista työeläkettä, jota indeksit nostaisivat. Tätä et tuo esiin ollenkaan.

Rahaa palaisi aloitteen pohjalta paljon. Suurimmat hyötyjät olisivat niitä, joiden eläkkeet jo ovat erittäin hyvät.

Kokonaisremonttia eläkejärjestelmä kyllä kaipaisi. Tämä systeemi on osoittautunut melkoisen epäonnistuneeksi. Maksajille siis nyt nuorille se tuo hyvin matalat työeläkkeet jo lähdössä. ETK arvio itse tuossa pariviikkoa sitten, että juuri kukaan heistä ei tavoita yli 70v kipuavaa tavoite-eläkeikää ja vain 20% edes alimman eläkeiän, joka lienee 68v paikkeilla. Tätä he kutsuvat pehmeäksi leikkaukseksi. Onhan se sitä nykyisten eläkeläisten kannalta. Mutta heidän kohdallaan se ei ole pehmeä. Jos nämä leikkaukset edes tähän pysähtyvät.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Pelkkä Kelan etuuksien täys remontti toisi satoja euroja köyhimmillle eläkeläisille.
Köyhimillä toinen tuki vähentää toisen tuen.
Jos rikkaat saa kelasta 7 000 euroakin ja köyhä takuueläkettä n.580e/kk parisuhteessa oleva.
Niin kyllä yhteisten verovarojen jako on kaukana perustuslain Yhdenvertaisuuslaista.

Siitä voi katsoa peiliin kaikki 200 kansanedustajaa ja nyt sopeutumiseläkkeellä (3 000e-5 000e/kk ) olevat Ex-kansanedustajat.
Joille on kiertynyt mukava eläke itselle,eduskunnasta,eri hallintoneuvostoissa ym.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jp Lehto, #9.
Pienimmät eläkkeet ovat kansaneläkkeitä. Niiden taso olisi hoidettava sosiaalilainsäädännöllä kuntoon.

Tässä puhutaan työeläkkeistä. Niistä alimmat ovat todella surkeita, vaikka kyseiset henkilöt ovat olleet palkkatöissä vuosikymmeniä. Ensinnä olisi hoidettava kuntoon ne eläkkeet, joita taitettu indeksi on raunioittanut jo monia vuosia.

Keskituloisetkin eläkeläiset on tällä järjestelmällä vajonneet rääsyläisiksi. Heidän tilanteensa on saatava kuntoon.

Korkeimpien eläkkeiden saajien "kohtuuttomat" (eli oikeudenmukaiset) korotukset progressiivinen verotus vie tehokkaasti pois.

Eläkejärjestelmiä olisi kyllä monelta osin harkittava uudelleen. Erityisesti epäoikeudenmukaista on se, että naisille ei kerry eläkettä lastenhoidon vuosilta. Lasten kasvattaminen on valtakunnan kannalta kaikkein tuottavinta työtä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Realismia:

Miten eläkeläinen elää Suomessa, joka saa eläkettä alle 1200€/kk (EU:n määrittelemä köyhyysraha). Vastaus on, ei mitenkään, -ellei sosiaalitoimi ja Kela auta (silloinkin avustus on centtien tarkuudella laskettua).

Voi sanoa, että nihilismi ja eläkeläisten kyykyttäminen tuntuisi olevan se motiivi ja todellista kärsimystä katsotaan sormien välistä.

Merkillistä on, ettei osata laskea eläkeläisten tulojen ja menojen erotusta, joka käytännössä on (-) merkkinen, -poikkeuksena paremmin ansaitsevat.

Eläkeläisten köyhyys ei poistu sillä, että esitetään verukkeita eläkerahastojen niukkuudesta. Ei tarvitse kuin jalkautua kadulle ja todeta, kuinka niukkaa heillä on kauppakassit tyhjillään ja kuinka kumarassa he kulkevat.

Se on meillä kaikilla edessä joskus, jos ei osata suhteuttaa elämän tosiasioita oikeudenmukaisesti oikeassa suhteessa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On suoranaisesti järjen köyhyyttä ja egoismia, jos pientä eläkettä saavien toimeentuloa ei saada korjattua.

Raha ei lopu kesken, se on vain jakautunut epäoikeudenmukaisesti ja epäinhimillisesti, niin ekonomisesti kuin verotuksellisesti.

Veli Savolainen

Mä olen aika onnellisessa, lue etuoikeutetussa asemassa. Oon 61v ja muutaman kk:en uudella varhennetulla. Pari vuotta ja pääsisin eläkkeelle. Valmistuin v. 1980 ja pääsin heti hyväpalkkaiseen työhön. Eläkettä alkoi karttumaan mukavasti ja kuten kaikki muistaa, niin tuohon aikaan ei palkasta mennyt eläkemaksuja markkaakaan, vaan kaikki oli yrityksen kontolla. Vasta -90 puolivälin tienoilla osallistuin itse 5% yksikön voimalla eläkkeeni kerryttämiseen. Tein pikaisen laskelman siitä, minkä verran ihan itse olen maksanut eläkemaksuja ja minkä osan ne yritykset, joiden palveluksessa olen ollut. Tulos hätkähdyttää, 10% on minun oasuuteni ja 90% noiden yritysten, hatunnosto heille. Tämän päivän nuorten tilanne on aivan toinen, eläkemaksut palkasta ovat arkipäivää, samoin ikäleikkurit ja varmaankin -80 luvulla syntyneet päässevät eläkkeelle +70 iässä. En kadehdi ja hiemnan jopa hävettää, kun jotkut meistä ruinaavat lisää fyrkkaa ja parempia indeksejä. Hieman lohduttaa se, että minä en kehtaa tässä olla mukana, vaan tyydyn nykyiseen. Takuueläkkeita ja nykynuorten eläkkeisiin olisin valmis tekemään parannuksia, omaani en.

Toimituksen poiminnat