*

Kimmo Kiljunen

Asiantuntijatietoa eläketurvasta

Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto arvostelee kärkevästi allekirjoittanutta otsakkeella ”Tutkittua vai hutkittua tietoa eläkeläisten asemasta” (ETK, Eläketutka 23.1.2017) Kautto esiintyy mielellään asiantuntijana, ja sitä hän myös on.

Kautto kirjoittaa: ”Kimmo Kiljunen on jo yli vuoden ajan julistanut, että eläkkeensaajat köyhtyvät. Saan kuulla palautteena, että Kimmolla on faktat kunnossa, toisin kuin ETK:lla.”

Olen todella ”julistanut”, että eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy. Oletan, että minulla ovat faktat kunnossa, sillä käytän vain ETK:n, TELA:n ja Suomen virallisen tilaston tietoja.

Kautto kirjoittaa: ”Työeläkkeiden parantamista ajavien mielestä olisi mieluisampaa, että ETK:n uudessa tutkimuksessa olisi kerrottu eläkkeiden pienentyneen, eläkeläisten reaalitulojen laskeneen, eläkeläisten varallisuuden arvon pienentyneen ja koettujen toimeentulovaikeuksien kasvaneen.”

Mieluista tai ei, mutta kolme ensimmäistä väitettä eivät ole totta, joten niitä ei kannata esittää. Sen sijaan ETK:n johtopäätös: ”Toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaista eläkeikäisistä” on mielipide. Olen eri mieltä, sillä 400 500 vanhuuseläkeläistä kituuttelee EU:n määrittämän köyhyysrajan alla (1 200 €/kk).

Kautto kirjoittaa: ”Kiljusen mukaan 40 % leipäjonojen asiakkaista on eläkeläisiä (lähdettä hän ei esitä). Oma arvaukseni on, ettei leipäjonoissa ole kovin suurta määrää työeläkettä saavia.”.

Tässä on lähde: Maria Ohisalo & Juho Saari, Kuka seisoo leipäjonossa? Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2014. Tähän lähteeseen tehdään myös viittaus ETK:n uusimmassa raportissa. Kauton olisi hyvä lukea se huolella, sillä arvauksensa menee pahasti pieleen. Ruoka-apu tavoittaa yhteensä 430 000 avuntarvitsijaa, joista eläkkeensaajia on 172 000. Oma arvaukseni on, että heistä on työeläkeläisiä vähintään 120 000. Se ehkä ei ole ETK:n asiantuntijoiden mielestä ”kovin suuri määrä”.

Kautto kirjoittaa: ”Kiljusen eri puolilla toistama luku – 330 000 työeläkeläistä jotka elävät EU:n määrittämän köyhyysrajan alla – ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.”

Kauton väite on totta, mutta toiseen suuntaan kuin hän esittää. Tosiasiassa viimeisen ETK:n raportin mukaan alle 1 200 €/kk toimeentulevia työeläkeläisiä on 470 000.

Kautto kirjoittaa: ”Pienituloisista eläkeläisistä suuri osa on kansaneläkettä saavia, ei työeläkettä saavia.”

Tämä väite on uskomaton. Se ei perustu faktoihin, vaan on puhdas mielipide. Kansaneläkeläisten osuus on 5 % kaikista eläkkeensaajista, loput saavat työeläkettä. Vanhuuseläkeläisistä pelkkää kansaneläkettä saa 26 000 ihmistä. Yli 374 000 vanhuuseläkkeellä olevaa työeläkeläistä elää EU:n määrittämän köyhyysrajan alla.

Totta, että heidän eläkkeessään on siivu kansaneläkettä, mutta vain siivu. Kuten ETK:n uunituore raportti kertoo, on mediaanieläke sekä työ- että kansaeläkettä saavilla 1 034 euroa. Siitä työeläkkeen osuus on 73 %.

Olisi erinomaista, jos Eläketurvakeskus tyytyisi rooliinsa tuottaa asiantuntevaa tietoa, eikä alkaisi esittää mielipiteitä.  Hankaluutena on se, että nämä ETK:n mielipiteet tahtovat muuttua julkisessa keskustelussa faktoiksi. Tiedän mistä puhun!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On sanomattakin selvää, että eläkeläiset keskimäärin elävät EU:n määrittämän köyhyysrajan (1200€/kk) alapuolella ja tai näissä lukemissa. Yksi hyvä ja käytännön esimerkki on lähiomaiseni.

Toinen kysymys joka oleellisesti liittyy elämän laatuun on asumiseen liittyvät korkeat kustannukset. Niin kauan kuin minä ja vanhempani muistavat, -kuin myös esivanhempani aikoinaan, tässä maassa on aina ollut vaikea asuntopula. Ei ole edelleenkään riittävästi edullisia Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja ja elämme vuotta 2017. Eläkeläisen tuloilla ei juurikaan maksella yksityisiä vuokria.

Ne onnekkaat eläkeläiset joilla on ollut työelämässä mahdollisuus säästää omaa asuntoa varten, maksavat hekin korkeita yhtiövastikkeita, jollei ole esim. Hitas-järjestelmän piirissä.

On siis käsittämätöntä, miten tässä maassa kohdellaan eläkeläisiä ja samaan aikaan on edelleen huutava pula edullisista kaupungin vuokra-asunnoista. Eläkeläisten tulot menevät käytännössä korkeiden vuokrien maksamiseen ja elämiseen ei jää varoja.

Sosiaalitoimi antaa puuttuvan osan centtien tarkkuudella ja valtavan pyrokraatin kautta. Tästä ei ole nihilismi kaukana ja kysymys on jo ihmisen perusoikeuksista.

Suorituskeskeinen ja oikeistopoliittinen yhteiskunta luo eriarvoisuutta. Luovuus ja humanismi kärsivät ja hukkuvat tehotalouden ikeen alla. Voimavarana tulisi edelleen olla ihminen itse ja hänen taipumuksensa antaa oma osansa tässä yhteiskunnassa, oli hän sitten nuori tai vanha. Yksilmäisen osaamisen mentaliteetti ei yksinkertaisesti toimi.

Eläkeläiset ovat suuri ryhmä ja he ovat kantaneet oman vastuunsa tässä yhteiskunnassa ja maksaneet veronsa. Ja kuitenkin edelleen eläkeläisiä verotetaan ankarammin kuin työssä käyviä.

Tässä ei ole mitään järkeä, että eläkeläisiä rangaistaan vanhakantaisella luterilaisella ajattelumallilla "et ole töissä, et ansaitse elatustasi, siis olet parasiitti".

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Katsoin tuolta Tilastokeskuksen sivuilta tulokehityskäyrästöä vuodesta 1995 vuoteen 2010, ja siitä ilmenee vastaansanomattomasti, että eläkeläistalouksien tulokehitys on jäänyt jatkuvasti jälkeen palkkatyöläisperheen vastaavasta kehityksestä. (Sama trendi on varmaankin jatkunut vuoden 2010 jälkeenkin?) Tämä kai on oleellista asiassa.

Eli, vaikka eläkeläisten tulot ovat kasvaneet, sitä ei kukaan kai kiellä, niin SUHTEESSA työssäkäyviin ne ovat jääneet kasvunopeudessa jälkeen ja pahasti. Väittäköön Eläketurvakeskus mitä tahansa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Katsoin tuolta Tilastokeskuksen sivuilta tulokehityskäyrästöä vuodesta 1995 vuoteen 2010, ja siitä ilmenee vastaansanomattomasti, että eläkeläistalouksien tulokehitys on jäänyt jatkuvasti jälkeen palkkatyöläisperheen vastaavasta kehityksestä, olivat syyt mitkä tahansa. (Sama trendi on varmaankin jatkunut vuoden 2010 jälkeenkin?) Tämä kai on oleellista asiassa.

Eli, vaikka eläkeläisten tulot ovat kasvaneet, sitä ei kukaan kai kiellä, niin SUHTEESSA työssäkäyviin ne ovat jääneet kasvunopeudessa jälkeen ja pahasti. Väittäköön Eläketurvakeskus mitä tahansa.
***
Kyllä ovat eläkeläiset hiljaa asiasta tällä palstalla!? Ei ole näkyvissä kuin nämä pari kommenttia blogiin. Katsotaanko, että asiamme ovat sittenkin kunnossa ja pulinat pois?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tosiasia on, että pienituloiset eläkeläiset ovat köytyneet. Elinkustannusindeksi perustuu keskimääräiseen kulutukseen,mikä ei vastaa pienituloisen kulutusta, josta valtaosan muodostaa asuminen ja ruoka sekä monilla eläkeläisillä terveydenhoito. Sairaanhoitomaksut ja lääkekulut ovat viime aikoina nousseet todella moninkertaisesti indeksiin verrattuna.
Tulot eivät ole laskeneet vain suhteessa työssäkäyviin vaan absoluuttisestikin. Leikatun indeksin aikana keskimääräistä eläkettää saanut on tippunut köyhyysrajalle, eikä saa enää esim. pankista tarpeellista remonttilainaa vaikka takaustakin olisi.

Josa Jäntti

ETK julkisti 16.1. 17, että eläkeläisillä menee paremmin kuin koskaan 20 vuoden aikana ( 1997 - 2017 )kaikissa medioissa joihin se upposi hienosti, koska toimittajilla ei ole aikaa, kykyä tai halua perehtyä itse asioihin. Vuodesta 1996 on eläkkeitä korotettaessa ollut käytössä ns. taitettu indeksi ( 80 % hinnoista ja 20 % palkoista ). Palkat ovat vastaavana aikana nousseet n. 88 % ja eläkkeet n. 45 %.Eläkkeet, jotka aluksi olivat 60 % silloisesta palkasta ovat jääneet pahasti jälkeen. Silti ETK kertoo tiedotteissaan, että eläkeläisillä ei ole koskaan mennyt näin hyvin - eläkkeiden keskiarvolla mitattuna. Siksi, että keskiarvo sisältää kaikki esim. 2010- 2015 eläkkeet, joihin taitettu indeksi ei ole ehtinyt vaikuttaa. Myös korkeamman nykyisen palkkatason takia ovat eläkkeet suurempia ja nostavat keskiarvoa. Ehdotin omassa blogissani nenissä / iltalehti, että mediaani kertoisi paremmin todellisen tilanteen. Sen mukaan mediaani on eläkkeissä 1.520 €/kk ja sen alle jää 700 000 eläkeläistä. Tätä ei ETK ole uskaltanut kertoa, vaan kaikki sen johtajat Rantalaa ja Kauttoa myöten tuovat mieluimmin julkisuuteen vääriä tietoja !

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tilastoilla ei eläkeläisten asemaa paranneta ja elinkustannusindeksit perustuvat hyvin karkeisiin laskelmiin so. keskiarvoistuksiin ja erilaisiin painotuksiin.

Eläkeyhtiöt pyrkivät saamaan sijoituksilleen (eläkemaksuille) mahdollisimman korkeat korot ja samaan aikaan eläkevaroja ja tuottoja paisutetaan maamme rajojen ulkopuolella ilman, että ne kotiutettaisiin eläkeläisten hyväksi silloin, kun niitä akuutisti tarvittaisiin.

Sijoitusten tuottojen kotiutusta tulisi edelleen kehittää ja eläkkeiden verotusta tulisi keventää työtuloverotuksen mukaiseksi, näin eläkeläisille saataisiin lisää ostokykyä. Se lisäisi myös työllisyyttä.

Veron kantoa yleensäkin tulisi kehittää demokraattisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tilastoilla ei eläkeläisten asemaa paranneta ja elinkustannusindeksit perustuvat hyvin karkeisiin laskelmiin so. keskiarvoistuksiin ja erilaisiin painotuksiin.

Eläkeyhtiöt pyrkivät saamaan sijoituksilleen (eläkemaksuille) mahdollisimman korkeat korot ja samaan aikaan eläkevaroja ja tuottoja paisutetaan maamme rajojen ulkopuolella ilman, että ne kotiutettaisiin eläkeläisten hyväksi silloin, kun niitä akuutisti tarvittaisiin.

Sijoitusten tuottojen kotiutusta tulisi edelleen kehittää ja eläkkeiden verotusta tulisi keventää työtuloverotuksen mukaiseksi, näin eläkeläisille saataisiin lisää ostokykyä. Se lisäisi myös työllisyyttä.

Veron kantoa yleensäkin tulisi kehittää demokraattisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Käsittämättömän vähän eläkeläiset ovet kiinnostuneita oman elämänsä laadustaan? Vaikka toisaalta, ei tälläisilla foorumeilla sitä koskaan tulla ratkaisemaan suuntaan tai toiseen.

Valitettavasti meidän Suomalaisten mentaliteetti on sellainen, että me nielemme kaiken ja mielummin kärsimme nahoissamme, kuin nousemme barrikaadeille puolustamaan omia etujamme.

Valtio olemme me ja voimme vaikuttaa luutuneisiin asenteisiin paitsi huomattavasti tehokkaammin äänestämällä, myös tuomalla enemmän julkisuuteen eli mediaan eriävät mielipiteemme elämän realiteeteista.

Eläkeläisillä on viisautta ja elämän kokemusta, näitä tulisi hyödyntää huomattavasti tehokkaammin.

Toimituksen poiminnat