*

Kimmo Kiljunen

Jos palkkaindeksi olisi ollut aina työeläkkeissä?

 

Palkkaindeksin palauttaminen työeläkkeisiin on tyrmätty viittaamalla Eläketurvakeskuksen tekemään ennusteeseen. Sen mukaan vuonna 2045, eli 30 vuoden päässä eläkerahastot olisivat reaalihinnoin nykyistä suuremmat, mutta vuoteen 2067 rahastot hupenisivat täysin.

Yksikään taloustutkimuslaitos ei tee yli kahdenkymmenen vuoden päähän ulottuvia ennusteita. Laskelmien luottamusvälit jäävät niin väljiksi, ettei arvioilla ole edes viitteellistä merkitystä. Silti ETK:n ennustus on muodostunut faktaksi, kun indeksiuudistuksesta käydään keskustelua.

ETK:n ennusteen vakavin puute ei kuitenkaan ole valittujen parametrien arvoissa tai kohtuuttoman pitkässä aikavälissä, vaan palkkaindeksin kasvuvaikutusten huomiotta jättämisessä. Nuorempi polvi saisi töitä, verotulot kasvaisivat, nuorten oma eläketurva vahvistuisi ja Suomen kansantalouden kuivattaminen eläkerahastoihin loppuisi.

Ennusteita varmempi tietolähde on kaikesta huolimatta mennyt kehitys. Eläketurvakeskus on myös tehnyt laskelman, mikä olisi palkkaindeksin kustannusvaikutus, jos se olisi ollut käytössä menneet 40 vuotta. (Ismo Risku, Entä jos työeläkkeet olisivat aina seuranneet ansioita? ETK 13.5.2016)

Taaksepäin katsovassa arviossa tiedetään eläkeläismäärät, reaalipalkkakehitys, inflaatio, rahastojen reaalituotto, työllisyysaste ja työeläkemaksukertymät. Niitä ei tarvitse arvailla. Laskelman lähtöoletuksena on, että kasvanut eläkemeno olisi katettu supistamalla eläkevarojen rahastointia. Tämän seurauksena sijoituksista saatujen tuottojen määrä olisi ollut toteutunutta vähäisempi.

Laskelman mukaan eläkerahastojen koko olisi nyt noin 90 miljardia euroa. Työeläkemenot olisivat tänä päivänä 4,2 miljardia euroa, eli 17 % nykyistä korkeampia.

ETK:n laskelman tulokset perustuvat yksinkertaiseen arvioon, mutta ne ovat paljastavat. Palkkatasoindeksi ei olisi 40 vuodessa tyhjentänyt eläkerahastoja. Ne olisivat puolet pienempiä kuin nykyisin, mutta kolme kertaa suuremmat kuin 1990-luvun alussa.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän isä, vakuutusmatemaatikko Teivo Pentikäinen piti palkkaindeksiä ainoana mahdollisena eläkeindeksinä ansioturvassa. Hän myös kaavaili rahastojen maksimikooksi kahden vuoden eläkemenoa. ETK:n taaksepäin katsovan arvion mukaan palkkaindeksi olisi tuottanut tähän tavoitteeseen nähden lähes kaksinkertaiset rahastot. Näin ollen palkkaindeksikin olisi johtanut ylirahastointiin.

ETK:n laskelma kertoo vastaansanomattomasti, että taitettu indeksi on ollut tarpeeton eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta. Suurten ikäluokkien aiheuttamaa uhkaa liioiteltiin, eikä ”eläkepommia” ollut.

Palkkaindeksin kumulatiivinen vaikutus tämänpäiväiseen työeläkemenoon olisi 40 vuoden jälkeen nykyisen 25,2 miljardin euron sijasta 29,4 miljardia euroa. Työeläkkeet olisivat siis 17 % nykyistä korkeampia. Tämä olisi merkittävä kasvupanos kansantalouteemme.

Eläkevaroja ei olisi sijoitettu ulkomaille nykyistä 130 miljardia euroa, vaan ”ainoastaan” 40 miljardia. Ostovoiman lisäys kotimaisiin työvoimavaltaisiin palveluihin olisi yli 4 miljardia euroa. Korkeampien työeläkkeiden ansiosta verotulot lisääntyisivät 1,3 miljardia euroa, työeläkemaksut karttuisivat 0,5 miljardia enemmän ja maassa olisi lähes 50 000 uutta työpaikkaa. Eläkkeiden palkkaindeksi tuottaisi siis huikean elvytysruiskeen taantuman kanssa painivalle suomalaiselle yhteiskunnalle.

Mutta ei, meillä on valitettavasti käytössä vuonna 1995 hyväksytty taitettu indeksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Blogisti vetää aika lailla mutkat suoriksi spekuloidessaan miten eläkerahastoja olisi hallinnoitu, mikäli varallisuutta olisi kertynyt puolet vähemmän. Mihin perustuu oletus, että sijoitusstrategiaa olisi merkittävästi muutettu alueellisen hajautuksen osalta? Keskipitkällä aikavälillä (12 v) Suomeen näyttäisi sijoitetun aika tasaisesti noin 30% kokonaisvarallisuudesta, muutaman prosenttiyksikön heitoin molempiin suuntiin. Koska ajatusleikin tarkoituksena oli käyttää toteutuneita faktoja analyysin pohjana, looginen johtopäätös on, että ulkomaille olisi sijoitettu vajaa 70 mrd nykyisen reilun 130 sijaan. Todella huonot uutiset ovat siis, että kotimaahan olisi sijoitettu 25 mrd nykyisen noin 50 sijaan.

Spekulointi on mukavaa puuhaa, mutta jos haluaa säilyttää edes hitusen verran uskottavuutta, olisi oletuksien suhteen oltava johdonmukainen. Saattaahan Kiljusella jokin ajatuksenpoikanenkin olla, mutta räikeä rusinanpoiminta vie pohjan konstruktiiviselta keskustelulta.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kannattaisi tehdä myös laskelma siitä skenaariosta, että rahastoja ei olisi kasvatettu yhtään alkuperäistä parin-kolmen vuoden puskurirahastoa suuremmaksi. Mahdolliset liikaa kerätyt eläkemaksut olisi käytetty budjetin tasapainottamiseen ja tuotannollisiin investointeihin. Tällä tavalla saatu tuotto olisi voinut olla jopa suurempi kuin osakkeisiin sijoittamalla saatu!

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kukaan puolueista ei ole ottanut kantaa palkkaindeksiin siirtymisestä, joten eläkeläisten köyhdyttäminen jatkuu.

Sebastian Andersson

Työeläkeindeksin korjaamisen kannattajien kannattaisi ottaa huomioon se että aloitetta vastutavat voimat puhuvat että ei auta pienituloisimpia eläkeläisiä(jotka saa takuueläkettä tai kansaneläkettä pienen työeläkkeen lisäksi) mutta itse eivät ole ehdottaneet että nostetaanpa kansaneläkkeitä ja takuueläkettä sille tasolle että eläkeläisköyhyys romahtaisi, korotus pitäisi olla satojen eurojen luokkaa jolloin mukamas siihen ei ole rahaa: mietitäänpä, jos työeläkeindeksi korjataan valtio saa enemmän tuloja koska työeläkkeestä menee progressiivista veroa, lisäksi poliittisella päätöksellä voidaan suurien eläkkeiden progressiivisuutta lisätä jolloin helposti voimme pieniä kansaneläkkeitä ja takuueläkettä nostaa tuntuvasti.

Ikävä kyllä aloitteen vastustajilla ei taida olla kyseessä vain viha pienituloisia eläkeläisiä kohtaan vaan yleinen tuntemus että joutuvat maksamaan liikaa työeläkemaksuja yhteiskunnalle "turhille" ihmisille sekä verovaroista takuu ja kansaneläkkeitä ja vieläpä eläkkeensaajan asumistukea sekä harmittaa että kun se eläkeläinen pyytää käymään edes juhlapäivinä käymään katsomassa, pakko on ettei se ala keräämäänsä omaisuutta käyttämään omaan hyvinvointiin jolloin perilliset jäävät ilman perintöä joka on niin suuri koska painostaneet vanhusta olemaan myymättä turhaa omaisuutta ja käyttämään sitä omaan hyvinvointiin eläkkeellä.

Toimituksen poiminnat