*

Kimmo Kiljunen

Isänä ja isoisänä vaikea ymmärtää Korkmanin kylmyyttä

 

Arvostettu tutkijakollegani Työväen taloudellisesta tutkimuslaitoksesta Sixten Korkman kirjoitti tunteisiin vetoavan kolumnin ”Isänä, isoisänä ja ekonomistina on vaikea lämmetä kansalaisaloitteelle eläkeindeksistä” (HS 13.12.) Tunteilun lisäksi hän arvovallallaan leimasi, kyseenalaisti edustuksellista demokratiaa ja kävi varjonyrkkeilyä itse luomiaan mörköjä vastaan.

Kymmenen vuotta sitten Korkman tyrmäsi ajatuksen puoliväli-indeksistä standardivastauksellaan väittäen sen olevan ”epäreilu nuorten ikäluokkien kannalta” (HS 2.10.2006). EK:n johtaja Lasse Laatunen totesi samoihin aikoihin paremman indeksin olevan ”syömistä lasten ja lastenlasten pöydästä”.

Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. Eläkemeno on kymmenessä vuodessa noussut 20 miljardista 25 miljardiin euroon, mutta rahastot 110 miljardista eurosta nykyiseen 185 miljardiin, eikä rahastoja tai niiden tuottoja ole koko aikana käytetty eläkkeisiin. Joka vuosi, yhä vuotta lukuun ottamatta, työeläkemaksut ovat ylittäneet maksetut eläkkeet.

Taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy, eikä eläkevaroihin ole koskettu. Kenen kannalta järjestelmä on epäreilu?

Korkmanin mukaan kansalaisaloitteen tekijät väittävät eläkemenojen lisäyksen piristävän taloutta lyhyellä aikavälillä eikä kuulemma pitkän aikavälin menopaineita tarvitse murehtia, nehän ovat ennusteita. Missä olemme tällaista sanoneet? Nimenomaan pitkällä aikavälillä näkyy nousevien eläkkeiden tulo- ja työllisyysvaikutus, jota ennustemalli ei sisällytä laskelmaansa. Siksi ETK:n ennuste on ilmassa.

Korkmanin mukaan aloitteentekijät puhuvat perättömiä, että taitettu indeksi ei turvaisi eläkkeen ostovoimaa. Outo väite. Olemme todenneet eläketason laskevan suhteessa elintason nousuun ja köyhdyttävän eläkeläisiä.  

Korkman menee mielellään veronmaksajien kukkarolle korjatakseen kansaneläkettä, jotta työeläkkeiden korjaamiseksi ei koskettaisi eläkerahastojen tuottoihin. Suomessa on 330 000 työeläkeläistä köyhyysrajan alapuolella.

Korkmanin mukaan indeksiuudistus suosisi suurituloisia. Hän halunnee muuttaa koko indeksin eurokorotuksiksi, sillä taitettu indeksikin suosii suurituloisia.

Korkmanin mukaan 180 miljardin eläkevarat ovat pienet suhteessa kattamattomiin eläkevastusiin (600 miljardia). Missään maailmassa ei ole lakisääteistä eläkevakuutusta, joka kattaisi kaikki vastuut. Sellaisessa ei ole järkeä. Ei voida olettaa kaikkien joutuvan yhtä aikaa eläkkeelle ja kukaan ei enää tekisi töitä.

Yhtä outo on Korkmanin toteamus, että ”Suomen eläkejärjestelmän on siitä erikoinen, että kaikki riskit on kasattu nykyisten ja tulevien palkansaajien harteille”. Väite osoittaa tietämättömyyttä. Ensinnäkin, eläkerahastojen varoista 65 % on eläkkeellä jo olevien tai juuri sinne siirtyvien aikaansaannosta. Toiseksi, kaikkialla lakisääteinen eläkejärjestelmä perustuu kulloinkin työssä olevien veroluontoisiin eläkemaksuihin, kuten Suomessa.

Korkman ei lämpene kansalaisaloitteelle. Hän on mieluummin kylmä ja köyhdyttää eläkkeensaajia. Hänestä työmarkkinajärjestöjen eläkepoliittinen vallankäyttö saattaa olla ”hyödyllinen suoja vastuutonta ääntenkalastusta vastaan”. Hän on tyly edustukselliselle demokratialle ja pahinta tietysti on, jos jotkut käyttäisivät eläkepolitiikkaa vaaliteemana.

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kimmo Kiljunen jaksaa pitää eläkeläisten puolta ja hän saa tukea yli puoluerajojen. Niin minultakin.

Ennen vaaleja 2011 kysyttiin tulevilta kansanedustajilta taitetusta indeksistä ja enemmistö kannatti sen muutosta.

Valtaan päästyään ääni kellossa muuttui ja taitetun indeksin muutos äänesttiin nurin.

Mitä tämä osoittaa? Sen, että valitse tarkkaan ketä äänestät ja seuraa edustajasi toimia. Tarvittaessa vaadi "tilille" petetyistä lupauksista.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa.

Ps. Edit. SDP:n puoluehallitus päätti että se ei kannata eläkeindeksin muutosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Laskelmat tosiaan ovat heikolla pohjalla. Tosiasiassa huoltosuhde heikkenee tästä ikuisuuteen ja bkt laskee nykyisestäänkin. Liian isot eläkkeet ja niiden rahoittamiseksi kerättävät liian korkeat eläkemaksut syövät Suomen kilpailukyvyn rippeetkin.

Eläkkeet alas ja eläkemaksut takaisin kymmeneen prosenttiin.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Liian, liian... Eläkeläiset on jo LIIAN köyhiä kiitos taitetun indeksin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kai ymmärrät että eläkemaksut korottaa työn hintaa ja aiheuttavat näin työttömyyttä. Lisää euroja eläkeläisille tarkoittaa samalla lisää työttömyyttä ja pitkäaikaista pienituloisuutta.

Ei sitä rahaa taivaasta sada. Joku muu ne eläkeläisen indeksit joutuu niska limassa kaivamaan.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #4

Kyse onkin rahastovarojen (180 mrd.) tuottojen käyttämisestä. Työtätekevien maksut ei lisäänny.

On sukupolvien välinen sopimus, että työssäolevat maksavat osan eläkkeellä olevien eläkkeestä. Niin minäkin olen tehnyt.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #4

Eikös blogissa juuri ollut kyse siitä että tilannetta korjataan rahastojen tuotoista eikä työtätekevien palkoista?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Haluatko jo maksussa olevat eläkkeet alas vai tulevat eläkkeet?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2

Paljoa en näin laajoista asioista ymmärrä. Ajoittain kyllä tulee mieleen se että minkä verran huoltosuhteeseen vaikuttavat (rahallisesti) vastuu noin 0- 20 vuotiaista ja paljonko noin 60- 100 vuotiaista?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

ELÄKELÄISILLÄ on tuhannen taalan paikka tulevissa eduskuntavaaleissa. Heitä on pitkälti yli miljoona äänioikeutettua. Heidän protestiäänillään voi olla merkittävä vaikutus vaalitulokseen ja eläkeläisten omaan asemaankin.

Käyttäjän SiniHirvonen kuva
Sini Hirvonen

Itse en tule äänestämään ainoatakaan vanhaa puoluetta. Heillä olisi ollut mahdollisuus edes pieneläkeläisten kurjuutta parantaa, mutta eikä mitään, heille lisää (niin vähän että meni leikkuriin) kaikista vähiten. SDP:kin on työväenpuolue thats it. Eivät eläkeläisrahastot ole enää muuta kuin vakuutena eu:ssa maamme varallisuutena ja lainojen panttina, sekä lainoina sinne jaettu! Kuka teistä uskoo jotain muuta!?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Arvostettu tutkijakollegani Työväen taloudellisesta tutkimuslaitoksesta Sixten Korkman kirjoitti tunteisiin vetoavan kolumnin ”Isänä, isoisänä ja ekonomistina on vaikea lämmetä kansalaisaloitteelle eläkeindeksistä” (HS 13.12.)"

Meni vähän aikaa tyhjää päässäni, kun tuon luin : Korkman TTT:stä??

Googletin ja todella hän on ollut v. 1980-1983 TTT:n tutkijana ??

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"Googletin ja todella hän on ollut v. 1980-1983 TTT:n tutkijana ??"

Olivat siellä samaan aikaan Kimmo Kiljusen kanssa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

ok..kiitos..luulin vähän aikaa, että olen menettänyt kykyni ymmärtää suomen kieltä...

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Onko Korkmanin äänen kuuleminen mennyt yliarvostuksen puolelle? Suomi on väestöluvultaan pieni maa ja täällä selkeästi nostetaan jotkut asiantuntijat kansakunnan yliminäksi.

On hyvä, että myös näiden 'erityisasiantuntijoiden' kommentteja kyseenalaistetaan.

Eläkkeellä oleva Korkman tekee edelleen töitä. Taloudellinen tilanteensa takaa hänelle hyvän vanhuuden.

Toisin on meillä, pienipalkkaista työtä tehneillä eläkkeensaajilla. Taloudellisesti turvattu vanhuus on 'aikamme rajan tuolla puolen'.

Tulee mieleen, onko Korkman oikeasti lastensa ja heidän lasten puolella, vai lateleeko puhtaasti poliittista argumentointia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Puolueisiin katsomatta raha ja vallanhimo ratkaisevat hurskastelevien piilomotivaation: "Tehkää niin kuin minä saarnaan, kiroitan ja puhun, eikä niin kuin minä itse käytännön elämässä toimin." OMA etu tärkeämpi kuin tavisten etu.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kari K., juuri noin. On hyvä kyseenalaistaa aina hurskastelijat. Korkman puhuu kuin profeetta, jonka sanaan kaikkien olisi uskominen.

Itse, olen kyseenalaistanut hänen arvovaltansa jo vuosia sitten.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Suomen eläkejärjestelmä on pääosin hyvä, mutta hienosäätöä tarvitaan. Kimmo Kiljusen ja monen muun kritisoima taitettu indeksi oli virhe. Indeksin tarkoitus on säilyttää eläkkeen taso alkuperäisenä verrattuna muuhun elintasoon, eli aivan oikea tavoite.

Eläkerahastojen tarpeeton kartuttaminen on syönyt Suomen kansantalouden kasvuedellytyksiä kahdella tavalla. Eläkeläisten ostovoima on hävinnyt ja häviää, valtion toimeentulomenot kasvaa ja kurjuus ja köyhyys. Toiseksi rahastot pyörittävät kilpailevien valtioiden yrityksiä, työstä iso osa siirtynyt ulkomaille.

Eläkevastuita pitäisi ajatella järkevällä tavalla. Verrata vaikkapa vakuutusvastuisiin, onko siellä vastaavat rahastot olemassa, jos koko vakuutuskanta kerralla tulee korvattavaksi. Tätä kannattaisi tutkia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kiljunen ei suhtaudu vakavasti n. 600 miljardin euron eläkevastuisiin, joka on itse asiassa siirrettyä verotusta nykyisiltä ahneilta tulevien maksettaviksi.

Kuten Pylkkönen jo aiemmin mainitsi, Suomen huoltosuhde on jo muutaman vuoden kuluttua eräs maailman vaikeimmista ja tähän tilanteeseen tullaan liki 500.000 työttömän jo valmiiksi rasittaen taloutta.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Lauri, avaatko vähän tuota ahneutta, eli ketkä ovat olleet ahneita ja miten? Eikö nuo ahneudet perustu kirjoitettuun lakiin?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mikäli eläkevastuita vain paisutetaan edelleen, tämähän tarkoittaa suoranaisesti sitä, että tänä päivänä syödään tulevien pöydästä. Eläkejärjestelmän rahoituksessa on eräs ongelma, joka on epävarmuus tulevasta.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #26

Tuo epävarmuus tulevaisuudesta on totta, mutta se on totta sekä positiivisena, että negatiivisena mahdollisuutena. Tietenkin eläkevastuiden paisuttaminen lisää kantotaakkaa, mutta emmehän me tiedä tuota tulevaisuutta ja sitä, että syövätkö nykyiset eläkeläiset enemmän toisten pöydästä vai syövätkö tukevaisuuden eläkeläiset vielä enemmän toisten pöydästä. Tasaisuus olisi toki toivottavaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Korkmanin mukaan aloitteentekijät puhuvat perättömiä, että taitettu indeksi ei turvaisi eläkkeen ostovoimaa. Outo väite. Olemme todenneet eläketason laskevan suhteessa elintason nousuun ja köyhdyttävän eläkeläisiä."

Eihän eläketason aleneminen suhteessa yleiseen elintason nousuun välttämättä mietenkään korreloi sen kanssa, että ostovoimaa ei turvattaisi.

Jos taitetun ideksin kautta huolehditaan siitä, että eläkkeet seuraavat vähintäänkin hintaindeksiä (jonkin verran käytännössä eläkekorotukset sen ylittävätkin, koska palkkaindeksilläkin on 20%:n vaikutus), niin ostovoima ei todellakaan alene, vaikka yleisen elintason nousun vuoksi kaikki eläkeläiset tilastollisen köyhyysmääritelmän mukaan putoaisivat köyhyyteen, eli heidän tulotasonsa olisi alapuolella tietyn fraktiilin.

Taitetun indeksin fundamentaalinen filosofia on, että eläkkeelle siirtyvät pystyvät ylläpitämään sen elintason, johonka he voimassa olevan eläketurvan mukaisesti ovat olleet oikeutettuja eläkkeelle siirtyessään, mutta he eivät enää merkittävässä määrin hyödy siitä kuinka työssäkäyvät pystyvät elintasoaan parantamaan. Eli tietyllä tavalla ajatellen oikeudenmukaista kylläkin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Itseasiassa elintasosta ei eläkelupauksisssa puhuta, vaan kohtuullisen kulutustason luvataan säilyvän.

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elake-os...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mikä nyt rahasta puhuttaessa sitten on elintason tai kulutustason ero? Tuo linkkaamasi sosiaaliturvan eri osa-alueita käsittelevä artikkelikooste oli jonkun toisen henkilön kirjoittama ja hän oli muotoillut asian noin. Itse muotoilin sen siten kuin ylläolevassa kommentissani kirjoitin ja oman tarkasteluni johtopäätös on täsmällisempi sekä faktapohjainen, mitä tulee tämänhetkiseen lainsäädäntöön.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #23

Itse näen asian niin, että elintaso seuraa nimenomaan palkkakehitystä ja kokonaiskulutuksen mahdollisuuksia. Ostovoiman säilyminen taas seuraa yksilön kulutusmahdollisuuksien säilymistä stabiilina. Yleinen elintaso voi siis nousta, mutta eläkeläisen ostovoima pysyy "vakiona".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #30

Juuri niin, ostovoima eli elintaso yksilön kohdalla pysyy stabiilina ja se on nykyisen eläkelainsäädännön päämäärä. Lainsäädännön perustana on ajatus, että eläkeläiset saavat sen ostovoiman, jonka he itse ovat tienanneet. He eivät siis automaattisesti hyödy heitä nuorempien työssäkäyvien ahkeruuden tai tuottavuuden lisääntymisestä, mikä puolestaan saattaa heijastua heidän palkkatasoihinsa.

Pitää myös ottaa huomioon, että eläkkeitä siis korotetaan sen (leikatun) indeksin perusteella automaattisesti, mutta palkkojen kohdalla ei ole mitään automaatiota vaikka hintataso nousisi.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #33

No, noinhan minä en tuossa sanonut. Mikäli pysyisimme lainsäädännössä, niin meillähän olisi käytössä palkkaindeksi, joka oli alussa voimassa.

Historia osoittaa kyllä jotain muuta tuosta palkkojen noususta hintatason muuttuessa.

Järkeä näissä päätöksissä pitää toki käyttää (edes yrittää), jotta ratkaisut olisivat oikeudenmukaisia kaikille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #34

"Mikäli pysyisimme lainsäädännössä, niin meillähän olisi käytössä palkkaindeksi, joka oli alussa voimassa."

Hiukan oudosti muotoiltu lause. Toki eläkemaksuissa pysytään aina voimassa olevassa lainsäädännössä. Palkkaindeksiin perustuva järjestelmä on kumottu sillä leikatulla indeksillä, jonka tarkoitus on säilyttää ostovoima ennallaan.

Nyt on eletty kriisejä ja lamaa y.m. ja työssäkäyvät ovat olleet jatkuvan irtisanomisuhan alla stressaantuneina. Eläkeläiset puolestaan valittavat ajankulukseen, että elintaso ei ole noussut, vaan ainoastaan pysynyt ennallaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #35

"Lainsäädännön perustana on ajatus, että eläkeläiset saavat sen ostovoiman, jonka he itse ovat tienanneet."

Otin vain itsekin mukaan tuon lainsäädännön, kun kerran sinäkin sillä perustelet asiaasi.

Sillä hetkellä, kun eläkeläinen siirtyy eläkkeelle, niin hänen elintasonsa on jotain suhteessa muihin. Joten, jos tuossa puhumme elintasosta, niin se ei ole sama kuin ostovoima, kuten aikaisemmin perustelin. Aikaisempi palkkaindeksi piti sekä elintason, että ostovoiman voimassa.

En usko, että eläkeläiset valittavat ajankulukseen. Työssäkäynti on ongelmallista pätkätöineen kaikkineen. Minä en osaa sanoa, että miten toimien olemme oikeudenmukaisia kaikille. Molempien kantojen puolustajat syyllistyvät vääristelyyn. Oma eläkkeeni ei tule olemaan mitenkään julmetun iso, mutta yritän kyllä pärjätä tuolla huonommallakin indeksillä. Köyhyys on kyllä aito ongelma niin nuorten kuin vanhojenkin kohdalla, jota en missään nimessä halua väheksyä.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Kimmo Kiljusen määritelmän mukaan eläkeläisten köyhtyminen ei ole reaalitulojen laskua, vaan reaalitulojen nousua hitaammin kuin palkansaajilla.
Työeläkkeiden hintoihin 80% sidottu indeksi säilyttää eläkkeiden ostovoiman ja 20% palkkaindeksi antaa osan palkkojen kehityksestä eläkkeisiin.
Kyse on suhteellisesta köyhtymisestä suhteessa palkkatason kehitykseen, ei ostovoiman heikkenemisestä.
Ovatkohan kaikki aloitteen allekirjoittaneet ymmärtäneet sitä.
Taloustilanteen vuoksi lähivuosina palkansaajien reaaliansiot eivät paljoa nouse, joten työeläkkeen saajat eivät ns. köyhdy.

Jos Kiljunen ajattelisi ensisijassa pienituloisia eläkeläisiä, hän ajaisi indeksikorotusta pienimpiin työeläkkeisiin, eikä kaikkiin.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Kiljunen saa nuorisojärjestöiltä kritiikkiä.

"Epäoikeudenmukaista indeksialoitetta sen sijaan emme tue, sillä se ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen.
...
Alla on listattu Kiljusen paikkaansa pitämättömiä väitteitä ja vastattu niihin.

Väite: "Kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä."

Fakta: Kukin sukupolvi ei maksa itse omia eläkkeitänsä. Jokainen työssäkäyvä maksaa eläkemaksuja, joilla rahoitetaan pääosin samaan aikaan eläkkeellä olevien eläkkeitä. Jo ilman indeksin muutostakin nuoret joutuvat maksamaan selvästi korkeampia eläkemaksuja kuin aiemmat sukupolvet, saamatta kuitenkaan aikanaan suhteessa parempia eläkkeitä.
Maksut ovat nyt 24 % palkasta, kun nykyiset eläkeläiset ovat töissä ollessaan maksaneet eläkemaksuja keskimäärin 10-15 prosenttia palkastaan. Pääosa nykyisistä eläkevaroista onkin syntynyt vasta 1990-luvun puolenvälin jälkeen ja on nykyisin työssä olevien sukupolvien maksamia.
...
Väite: "Eläketurvakeskuksen ennuste kertoo, että nykynuorten siirtyessä eläkkeelle vuonna 2050 rahastot ovat kooltaan kaksinkertaiset palkkaindeksiä käytettäessä."

Rahastot kasvaisivat kyllä ennusteen mukaan vuoteen 2050 asti - mutta kääntyisivät sen jälkeen nopeaan laskuun ja loppuisivat 2060-luvulla.
...
Väite: "Lamavuosina 2012-2015 rahastot ovat kasvaneet 46,3 miljardia euroa, eli 22 000 euroa minuutissa. Valtio velkaantuu 10 000 euroa minuutissa, joten julkisen talouden nettovelka tosiasiassa laskee."

Jo tähän mennessä karttuneiden työeläkkeiden rahoittamiseen tarvittaisiin 600 miljardin eläkevarat. Nyt kertynyt eläkerahasto kattaa näistä vain 30 %.
...
Väite: "Leipäjonojen asiakkaista 40 % on eläkeläisiä. He köyhtyvät vanhetessaan, niin että yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet elää köyhyysrajan alla, kun eläkkeelle siirtyessään 65-vuoden iässä ainoastaan 8 %."

Eläkeläisistä monet ovat köyhiä, ja se on vakava asia. Valitettavasti indeksialoite on tehoton keino näiden eläkeläisten auttamiseen, sillä se ei koske kansaneläkettä tai takuueläkettä. Köyhyydestä kärsivät erityisesti ne eläkeläiset, joille työeläkettä on kertynyt vähän tai ei lainkaan.
...
Väite: "Eläkeläisten ansaittu tulotaso on pudonnut ja he ovat jääneet jälkeen hyvinvoinnin kasvusta."

Suomen pankin tietojen mukaan vuosien 1990 ja 2013 välillä alle 35-vuotiaiden aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun vanhempien ikäluokkien ja erityisesti eläkeläisten tulot ovat nousseet.

Väite: "Uudistusta ei saa toteuttaa, jos se tapahtuu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella." "Olen omalta puoleltani valmis vetämään tukeni aloitteelta, jos se osoittautuisi nuorten etujen vastaiseksi."

Olisimme hyvin kiinnostuneita kuulemaan, mitkä todisteet olisivat Kiljusen mielestä riittäviä, jotta hän voisi vetää tukensa aloitteelta. Siihen ei ole riittänyt, että Eläketurvakeskuksen puolueettomat asiantuntijat, joilla on paras tieto eläkejärjestelmästä, ovat todenneet julkisesti useaan kertaan, että aloitteen perustelut eivät kestä läpivalaisua."

http://alli.fi/sitenews/view/-/nid/4682/ngid/40

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Yksityisaloje...

Tuossa linkissä on taulukko 3.2., jossa kerrotaan erilaisia tuottoja eri ikäryhmille. Laskelmat perustuvat suurelta osin ennusteisiin, eikä siten ole mikään fakta juttu. Toisaalta näihin samoihin laskelmiin usein vedotaan, kun puhutaan eri sukupolvien kohtaloista. Tuosta taulukosta selviää, että aikaisemmat sukupolvet ovat saaneet pienille maksuilleen paremman tuoton kuin nykyiset sukupolvet suurille maksuilleen. On kuitenkin huomioitava myös se, että aikaisemmat sukupolvet ovat saaneet ja saavat tulevia sukupolvia pienempiä eläkkeitä. Tuosta taulukosta selviää, että nettomääräiset eläketulot rahana/euroina ovat nuoremmille sukupolville vanhoja suurempia. Suuri prosenttituotto ei siis takaa suurta rahallista tuottoa.

Tiedän, että pienilläkin oletusarvojen muutoksilla saadaan hyvin erilaisia tuloksia. Minusta on kuitenkin, näinkin epävarmojen laskelmien mukaan, vaikeaa vetää johtopäätöksiä eri sukupolvien oikeudenmukaisuudesta eläkkeidensä suhteen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miten tämä olisi ymmärrettävä tässä yhteydessä: Eläkelaitos, joka maksaa eläkkeesi, perii muilta eläkelaitoksilta niiden vastuulla olevat eläkeosat.

Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla, joita maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät. Tätä kutsutaan jakojärjestelmäksi. Osa eläkkeistä rahoitetaan eläkerahastojen sijoitustuotoilla.

Vertailu osoittaa, että työmarkkinaeläkejärjestelyjen hallintokulut ovat suuret Suomessa, suuremmat kuin hallintokulut lähes kaikissa vertailumaissa. Eläkejärjestelmien kerrostuminen lisää toimijoiden määrää ja näyttäisi kasvattavan myös suhteellisia hallintokuluja.

Miksi eläkevaroja tuhlataan eläkelaitosten johtajien isoihin palkkoihin, bonuksiin ja tuleviin ja nyt maksettaviin jättieläkkeisiin eikä huolehdita asiallisesti vähäisempiä eläkkeitä saavista? Tätä en ymmärrä. Meillä jättipalkkaiset ja jättieläkkeitä nauttimaan tulevat huolehivat vain itsestään eivät muista. Muualla on eläkekatto. Täällä sellaisesta ei edes voi puhua. Niinpä nuoret ym. joutuvat vielä jättimaksuihin juuri näiden jättieläkkeiden vuoksi.

Vähennetään eläkelaitosbyrokratiaa sieltä löytyy rahaa köyhimpien eläkkeisiin eikä lisämenetyksiä tule veronaksajille.

Eteralehdessä lausuttua vuonna 2013
”Nykyinen eläkejärjestelmämme on pääpiirteissään hyvä, ja sen rahoituspohja pitää jatkossakin”, sanoo ek:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen.
Lehden mukaan Laatunen kuului 2013 ainakin Varman, Eläketurva- keskuksen, Kelan sekä Tapaturmalaitoksen liiton hallituksiin. Hyvävelijärjestelmiä tällä alueellakin? Missä/mikä on se oikeaa syy ettei eläkkeisiin haluta puuttua ja pieniä eläkkeitä korottaa? Jättieläkkeitähän ei ole tarvetta korottaa vaan laskea ja luoda oikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Suomessa pärjättäisiin pienemmällä eläkevakuutusyhtiöiden määrällä. Ei tarvitsisi maksaa monen johtajille ja johtokunnille jättipalkkioita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Löysin tällaisia itsekkäitä ajatuksia varastoistani: Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes puolustaa eläkevakuutusyhtiöiden palkkoja.
– Palkat ovat erittäin hyvät työeläkealalla, ei sitä käy kiistäminen. Ovatko ne oikealla tasolla ja ovatko ne kohtuulliisia, niin se on kunkin laitoksen hallinnon arvioitavissa. Sen kyllä sanon, että läpinäkyvyys on tärkeää ja on hyvä, että ne ovat esillä, Siimes sanoi MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.
Eläkevakuutusjohtajien kuukauspalkat ovat arviolta 20 000 -50 000 euroa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/siimes...

Yllä oleva on vuodelta 2013. Kyllähän johdon palkat ovat varmasti merkittävästi korkeammat nyt. Mikä on läpinäkyvyys tässä. Löytyisikö tietoja edes?

Malyle1 .

- Korkman on nostettu pallille kommentoimaan... hänen kannanottoaan on vaikea käsittää. Tunteisiini ei vetoa isä eikä isoisä.

- Onko unohdettu, että työeläkevakuutusmaksu on kuin mikä muu vakuutusmaksu hyvänsä. Maksat sovitun summan ja kun korvauksen aika koittaa saat sopimuksen mukaisen korvauksen.

- Olisihan se ennenkuulumatonta jos kaikki vakuutusyhtiöt ilmoittaisivat korvauksen koittaessa... sorry me olemme tässä yksipuolisesti päättäneet muuttaa korvausperustetta... ensin me taittelemme sitä... sitten me jäädyttelemme ja leikkaamme. Lopulta voikin todeta... voithan aina mennä sossuun, joka onkin jo todellisuutta monen eläkeläisen kohdalla.

- Eihän se noin voi mennä. Työeläke on sopimuksen tulos... maksamiamme vakuutusmaksuja ei ole ollut tarkoitus säilyttää kangaspussissa vaan laittaa ne poikimaan jo työssä ollessamme, jotta saamme eläkkeelle jäädessämme eläkkeen jolla tulemme toimeen.

Toki olisi ollut toinenkin vaihtoehto... olisimme itse voineet päättää sijoituksista... joiden tuotto olisi siirtynyt omille eläketileillemme....ehkä niin olisi ollut parasta siellä ne ainakin olisivat turvassa Korkmanneilta ja niiltä, jotka nyt istuvat meidän eläkevarojemme päällä koska yli 180 mrd suo heille melkoisen määrän valtaa.

- Naiivein perustelu on lapset ja lapsenlapset ja ehkä vielä syntymättömätkin lapset... joiden varoja tässä muka oltaisiin kuluttamassa. On kai tarkoitus, että jokainen sukupolvi maksaa työeläkevakuutusmaksunsa.

- Alunperinkään ei ollut tarkoitus ryhtyä kasaamaan nykyisen suuruista eläkepottia.... mihin eläkevaroja kerätään jos ei eläkkeisiin? Eläke kertymä on suurelta osin nyt eläkkeellä olevan suuren ikäluokan sinne keräämää.

- Kun työeläkejärjestelmä perustettiin vastustettiin kovasti sitä, että valtio olisi hoitanut eläkevaroja.... perusteluna oli, että valtiolla olisi niiden varojen turvin ollut liikaa valtaa... ja pelko, että valtio käyttäisi varoja muuhun kuin eläkkeisiin. No yksityiset eläkeyhtiöt saivat tahtonsa läpi ja kuinkas kävikään?

- Työeläkevarat kuuluvat omaisuudensuojan piiriin...sekin liene unohtunut niiltä joilla näyttää olevan jokin oma suunnitelma mihin nuo rahat tullaan käyttämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset