Suuri petkutusyritys
Akava: ”Suuri petkutusyritys” eduskuntaan 8.12.2016 – 750 euron eläke olisi yhä 750 euroa. Uusi Suomi kirjoittaa 7.12. Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin tiedote on yksiselitteinen: ”Vain petkuttaja väittää eläkeköyhyyden katoavan eläkeindeksin muutoksella.”
Sture Fjäder on oikeassa, mutta kuka tuollaista väittää? Senioriliikettä on syytetty, mutta olemme olleet hyvin selkeitä: eläkeläiset ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka köyhtyy lakisääteisesti.
Ei työeläkkeiden indeksiuudistus vaikuta lainkaan köyhimpiin 100 000 eläkeläiseen, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä. Se ei vaikuta myöskään lapsiin, jotka saavat lapsilisiä eikä työttömiin, jotka elävät työttömyysturvan varassa. On siis totta, että 750 euron takuueläke jää silleen, parannettiin työeläkkeitä vaikka kuinka. Sen sijaan indeksiuudistus auttaa 330 000 työeläkeläistä, jotka elävät köyhyysrajan alla.
Hienoa, että korkeasti koulutettujen Akava on ryhtynyt puolustamaan köyhimpiä kansaneläkeläisiä. Harmi, että syyttävän sormi osoittaa Senioriliikettä ja kansalaisaloitteen tehneitä. Ainoa oikea osoite olisi maan hallitus ja eduskunta, jotka juuri parahiksi leikkasivat kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä, mutta Akava taisi olla aivan hiljaa.
Emme voi kiistää Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin eläkepoliittista asiantuntemusta. Kun hänet valittiin vuonna 2011 Akavan puheenjohtajaksi, niin saman tien hänestä tuli myös Suomen toiseksi suurimman eläkeyhtiön Ilmarisen hallituksen jäsen. Hän tietää, mikä sijoittajavalta Suomen suurimman pääomakeskittymän haltijoilla on. Siitä vallasta etuuksineen ei tahdota tinkiä eläkeläisten eduksi.
Eläkerahastoja tai niiden tuottoja ei ole koskaan, yhtä vuotta lukuun ottamatta käytetty nettona eläkkeisiin. Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.
Akava muistuttaa, että eläkeindeksin muutos hyödyttäisi eniten hyvätuloisempia eläkeläisiä. Vastustaako Akava palkankorotuksia? Nekin hyödyttävät eniten euroina suurituloisia. Saman tekee ”köyhien puolta oleva” taitettu indeksikin. Vai onko Akava ajamassa eurokorotuksia niin palkkoihin kuin eläkkeisiin? Upeata. Tai ehkä Akava vaatii eläkekattoa? Kaikissa EU-maissahan sellainen on paitsi Suomessa, Virossa ja Irlannissa.
Ota tuosta nyt selvää. Nuorten puolta kuitenkin ollaan, vaikka Akavakin tietää, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ansioturvassa voi tarkoittaa vain sitä, että niin tulevien kuin myös nykyisten eläkeläisten ansaittu tulotaso säilyy eläkkeellä oltaessa. Yksikään eläkeläispolvi ei saa köyhtyä eläkeaikana.
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja
Enemmän kuin hämmästyneenä luin Akavan puheenjohtajan näkemykset. Muuhun tulokseen ei voi tulla kuin että teksti on tullut suoraan eläkeyhtiötrolleilta – niin paljon samansuuntaista potaskaa media on nyt täynnä. Ja että Akava on ajamassa euromääräisiä korotuksia prosenttikorotusten sijaan työmarkkinoille, ei voi olla totta! Valitettavaa vain, etteivät jo eläkkeellä olevat entiset akavalaiset voi tehdä muuta kuin kertoa omat kokemuksensa taitetusta indeksistä äänivaltaisille Akavan nykyjäsenille. Jos näillä olisi rohkeutta, puheenjohtajan palli alkaisi heilua.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi mukavaa kuulla mitä mieltä Kiljunen ja Ilaskivi olivat 90 luvun eläkepommi keskustelussa. Silloinhan nämä asiat nousivat tapetille? Silloinhan ratkaisut olisi pitänyt nopeasti tehdä. Eläkeikä olisi pitänyt korjata muiden pohjoismaiden malliin ja rahastoimisastetta nostaa. Yli 50 vuotiasta puolet oli erilaisilla eläkemalleilla kotona huilaamassa. Myöhäistä rypistellä kun on housuissa.
Eläkke-etuuksia todella on leikattu. Tietenkin vain tulevaa eläkelupausta. Tulevat työeläkkeet tulevat jo alussa olemaan todella matalia nykyiseen 53%/palkasta tasoon.
Näitä juttuja en ole netistä onnistunut löytämään. Ilaskivestä en tiedä, mutta uskon Kiljusen olleen sdp valtavirtaa. Itse aktiivisena demarina ja ay-aktiivina osallistuin lukuisiin eläketilasuuksiin, risteilyihin ym.. Viesti oli sama. Mitään ei tarvitse tehdä, pieniä korjauksia vain. No nyt on housuissa. Minä uskoin. Valhetta tai pätemättömyyttä. Vastuulliset tapetille!
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai Akava puolustaa rahanvaltaa ja kansalaisten maksamilla eläkerahoilla pelaamista, mutta onko se oikeudenmukaista? Eikö tämä ole jo perustuslaillinen vääryys, kun ihmisten maksamia eläkkeitä pidätetään, kajoamalla toisen omaisuuteen.
Kyllä jo maksetut eläkevarat, tulisi käyttää heille, jotka sen ovat työllään maksaneetkin.
Eri asia on, että olen kyllä samaa miletä, että niin palkoille, kuin eläkkeillekkin tulisi myös suomessa asettaa sekä ylä, että alaraja. Nykyinen pakko-otto eläkkeistä ja eläkeläisten köyhdyttäminen kun kasvattavat tappiollista kierrettä, koska se on suora vaikutus kasvun elpymiselle.Samalla se lisää ikäihmisten toimeeentulo ja asumistukimäärää, sekä turhia sairausmenoja, kun ei ole rahaa hoidattaa itseään ennakkoon.
Kun lasketaan, paljonko tuolla jo maksetulla eläkkeeellä saataisiin uusia työpaikkoja palvelualalle, säästöä terveydenhoitoon ja samalla lisää verotuloja ja uusia yrityksiä, sen vaikutus olisi hyvin merkittävä.
Olen Kimmon kanssa samaa mieltä, ei tällaista pakkolainausta, eläkeläisiten maksamista eläkkeistä voi pitää oikeana, koska se rikkoo eläkeläisten perustuslaillisia oikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo aikalailla menettämässä toivoni siihen että joskus pääsen eläkkeelle, saati että saisin eläkettä jolla pärjää.
Nykyiset ja pian eläköityvät ahneudessaan haluavat vain lisää. Mentiin kouluun ja sieltä töihin ja sitten eläkkeelle. Saatiin työskennellä koko ikä samassa työssä ja nauttia hyvistä eduista. Ihanne kaari ja nyt itketään että ei riitä.
Nuori sukupolvi lähtee firmasta YT neuvotteluissa ja joustaa pätkätöissä ja työehdoissa. Uudelleen kouluttautuu ja sinnittelee työstä toiseen.
Mutta se ei teille riitä, eläkemaksut nuorille tappiin ja rahat teille tilille.
Ette te pelasta minimi eläkelläisiä saati nuoria. Te revitte rikkinäisestä eläkejärjestelmästä kaiken minkä saatte ja jätätte savuavat rauniot.
Ilmoita asiaton viesti
Ari, nuorten työllisyystilanne on todella surkea ja voi olla että tulevaisuuden työsuhteet ovat menneitä epävarmemmat. Mutta eivät eläkerahastot tule teitä auttamaan olivat ne kuinka suuria tahansa. Kyse on ansioturvasta. Jos ette ole työeläkemaksuja maksaneet ja olleet töissä, ette te ansioturvasta pääse nauttimaan, vaan perusturvasta, kansaneläkkeistä. Siksi eläkkeiden palkkaindeksi olisi teille pelastus. Lisääntynyt ostovoima kohentuneista eläkkeistä antaa teille töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisääntynyt ostovoima yhdessä työn korkeiden sivukulujen kanssa antaa töitä vain muiden maiden duunareille. Katso kuinka kulutus ja tuotanto ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen ajan. Yksityinen ja julkinen kulutus ovat kasvaneet samalla kun bkt on supistunut. Siis kasvanut ostovoima on käytetty ihan muuhun kuin suomalaisten työllistämiseen.
Jos nuorille halutaan töitä, leikataan suosiolla eläkemaksuja vaikka edes puoleen nykyisestä. Varmasti syntyy työpaikkoja Suomeen.
Suorittavan työn määrään, siis nuorten entry-level duuneihin vaikuttaa todella paljon työn hinta. Ja eläkemaksut ovat ylivoimaisesti suurin veroerä joka nostaa työn hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Siksi eläkkeiden palkkaindeksi olisi teille pelastus. Lisääntynyt ostovoima kohentuneista eläkkeistä antaa teille töitä.”
Vähän on epävarma skenaario. Voi olla, että ns. huonot ajat jatkuvat pitkään. On myös vaara, että eläkerahastot on ahneudessa ”imetty” loppuun.
Ilmoita asiaton viesti
”Lisääntynyt ostovoima kohentuneista eläkkeistä antaa teille töitä.”
Joo. Saman lailla kuin yhteisöveron taannoinen leikkaaminen loi työpaikkoja. Jep jep.
Ilmoita asiaton viesti
Jos haluatte lisää rahaa, menkää töihin. Etenkin yrittäjä saa tehdä duunia niin kauan kuin lapio kädessä pysyy. Sittenhän ansaitsette sata prosenttia palkastanne.
Katsotaan asiaa sitten uudestaan kun eläkemaksut on palautettu vaikka 80 – luvun tasolle.
Täten lupaan etten maksa suomalaiselle eläkerahastolle enää ikinä pennin jeniä jos tämä ahneiden demarien kööri saa tahtonsa läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun keskivertotyöeläkkeistä leikataan (varastetaan) osa indeksikorotuksesta vuosittain, niin se tekee ja on tehnyt esim. kymmenessä vuodessa jo melkoisen loven eläkkeisiin. Oma eläkkeeni olisi noin 400 euroa isompi, kuin se tällä hetkellä on. Kaikkein suurin rosvous tapahtui tälle kuluvalle vuodelle, kun indeksikorotukset jäädytettiin kokonaan niin, että ei tullut sentinkään korotusta. Ja tuleva vuosi mennään vissiin samalla kaavalla. Häpeällistä päättäjiltä, kun eläkkeitä ei edes verovaroista makseta ja eläkeyhtiöiden varallisuus vain kasvaa kasvamistaan eläkeläisten kustannuksella. On myöskin häpeällistä, että kansalaisten ajatuksia yritetään sotkea ja hämätä mm poliitikoiden ja tuollaisten Sture Fjädereiden toimesta. Hävetkää!
Ilmoita asiaton viesti
Suuri petkutusyritys jatkuu
Senioriliikettä on syytetty, mutta olemme olleet hyvin selkeitä: eläkeläiset ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka köyhtyy lakisääteisesti.”
Muutoksia indeksiin on tehty huonoina aikoina. Myös nyt ovat huonot ajat.
”Indeksimuutos auttaa 330 000 työeläkeläistä, jotka elävät köyhyysrajan alla.”
Siihen nyt ole varaa. Indeksimuutos vaarantaa tulevat eläkkeet ja nostaa nuorempien eläkemaksuja.
”Yksikään eläkeläispolvi ei saa köyhtyä eläkeaikana.”
Indeksillä oli aiemmin epärealistinen mitoitus.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.tyoelake.fi/fi/nainelakemuodostuu/mika…
”Sen sijaan indeksiuudistus auttaa 330 000 työeläkeläistä, jotka elävät köyhyysrajan alla.”
Onko näin?
Työeläke on palkasta ansaittua eläkettä. 2016 kansaneläkettä ei enää saanut eläkkeen osana, kun yksinasuvan työeläke oli 1311,05€/kk tai liitossa asuvan työeläke oli 1167,71€/kk. Alle noiden työeläkkeiden niiden osana on siis yhteiskunnan tukea kansaneläkkeenä, jota ei ole ansaittu työskentelemällä.
Köyhyysraja Suomessa 2016 taisi olla noin 1190€/kk.
Tilanne on sellainen, että nyt osa työeläkeläisistä jää heti tuon köyhyysrajan alle, koska työeläkettä on ansaittu liian vähän. Vaikka indeksi muutettaisiin palkkaindeksiksi, niin nuo eläkeläiset olisivat aina tuon määritelmän mukaan köyhiä, sillä myös köyhyyden määritelmä seuraa palkkaindeksiä kohoavien palkkojen muodossa. Palkkaindeksi luultavasti parantaisi tulevia eläkkeitä, mutta ei se noiden ryhmien köyhyyttä poistaisi. Muutosta tarvittaisiin muualta.
Muutos köyhyydessä tapahtuisi siis niiden kohdalla, jotka nyt taitetun indeksin takia putoavat tulevaisuudessa köyhyysrajan alapuolelle, koska köyhyysraja seuraa palkkojen kehitystä. Laskentakaava oli muistaakseni 60% mediaanitulosta.
Lopultahan tässä on kysymys siitä, että minkälaista tuottoa ansaitulle työeläkkeelle saadaan. Mitä parempi indeksi, niin sitä parempi tuotto. Ansainta loppuu, kun jäädään eläkkeelle ja samoin eläkkeiden maksu. Työeläkettä laskettaessa käytetään palkkakerrointa, joka seuraa palkkamuutosta 80% ja hintojen muutosta 20%. Tämän jälkeen saadaan työeläkettä, joka seuraa jotain sovittua indeksiä, nyt taitettua indeksiä, jossa palkkojen osuus on 20% ja hintojen osuus 80%.
Työeläkkeen tehtävä on turvata kohtuullisessa määrin työssäoloaikana saavutettu kulutustaso. Joidenkin mielestä on luvattu säilyttää elintaso, mutta tuota lupausta en ole itse löytänyt kirjoitettuna. Omasta mielestäni nykyinenkin indeksi turvaa tuon kulutustason, mutta tietenkin historian osoittamanakin palkkaindeksi korottaa eläkkeitä paremmin ja turvaa elintason.
Jo ansaittuja työeläkkeitä ei mielestäni voi heikentää. Minkälainen tuotto eläkkeille tulee saada? Jokainen haluaa parhaan mahdollisen, mutta onko se mahdollista ja reilua? Minusta näistä tuottolupauksista vastaavat nykyiset työntekijät, joten heidän on myös saatava asiasta päättää, kunhan eivät puutu ansaittuihin etuihin niitä heikentäen.
Tietenkin kasvava köyhyys on ongelma, mutta onko nyt ansaittuihin työeläkkeisiin vaadittu indeksimuutos oikea linja?
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen indeksikorotus jäädytettiin 100 prosenttisesti vuoden 2015 tasolle ja sama jatkunee tulevan vuodenkin osalta, joten, mitä se turvaa?
Ilmoita asiaton viesti
http://www.saadospalvelu.fi/fi/indeksi/indeksiluvu…
Eihän tuo kovin reilua ole, mutta parempi tuo kuin takautuvasti käyttöönotettu elinaikakerroin, joka oikeasti pienensi ansaittuja etuja.
Tehtiinhän noita leikkauksiakin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000487878…
Ilmoita asiaton viesti
Sotessa huudetaan valinnanvapautta, kokoomus erityisesti.
Mihin valinnanvapaus unohtuu työeläkkeiden kohdalla? Työeläkemaksut peritään pakko-ottoina ja annetaan työeläkeyhtiöille sijoitettavaksi. Siivunsa välistä nappaavat fjäderit sekä eläkeyhtiöiden asiakkaiksi lahjottavat.
Työeläkeyhtiöiden sijoittajavalta on vastoin valinnanvapautta.
Ilmoita asiaton viesti
”Työeläkeyhtiöiden sijoittajavalta on vastoin valinnanvapautta.”
Millä tavoin?
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkerahastojen sijoituspolitiikka on yksi voimakkaimmista ellei voimakkain mekanismi joka määrittää yhteiskunnan kehityssuuntaa. Ketkä rahoittavat, siis mahdollistavat esim. Helsingin tai Tampereen seutujen suurten kauppakeskusten, Kalasatamien, Triplojen, Areenoiden ja kaikkien muiden TÄMÄNTAPAISTEN hankkeiden rakentamisen. Helsingin ydinkeskusten lähestulkoon kaikki komeat rakennukset ovat eläkerahastojen omistuksessa ja ohjauksessa.
Nuo ovat siis vain yksittäisiä esimerkkejä.
Valinnanvapautta olisi se että kansalaiset voisivat itse pohjustaa myöhemmän elämänsä toimeentuloa, pelkistäen sanoen valita tai jotenkin vaikuttaa millaisiin kohteisiin joko heidän itsensä tai yhteisten eläkerahastojen varoja sijoitetaan. Ruotsissa on askel tähän suuntaan, saa halutessaan valita rahaston.
Vastaväite tietenkin on että ei ihmisillä ole taitoa tällaiseen. Se onkin oppimisprosessi, jonka haaste on otettava vastaan. Sillä tavalla luotiin aikoinaan kansakoulutkin ja oppikoulut.
Kyse on yhdestä askeleesta talouselämän demokratisointiin, eliittien purkamisesta. Miksi kansa äänestää eliittejä vastaan? Varman Risto Murto morkkaa populisteja ja kuinka USAn vaaleissa mentiin pieleen. Oma vika, herra Murto.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että ihmiset eivät itse saa valita mihin heidän ansaitsemansa eläketulot sijoitetaan. Työnantaja valitsee eläkeyhtiön ja eläkeyhtiö lainsäädännön asettamisssa puitteissa sijoituskohteet.
On olemassa maita, joissa eläketulosta päätösvalta on enemmän niiden ansaitsijalla. Jokaisen hallinnoidessa omia eläkesijoituksiaan (toinen äärimmäisyys)ei tietysti tarvitsisi miettiä indeksejä. Ongelmat olisivat silloin toisenlaisia. Tämä on vähän aiheen vierestä, mutta mielestäni eläkejärjestelmämme kulurakennetta karsimalla voisi aloittaa. Säästöistä voitaisiin osa kanavoida nykyisille eläkkeensaajillekin. Kauheasti tähän suuntaan ei ole tehty aloitteita, kun monet päättävässä asemassa olevat hyötyvät nykyisestä järjestelmästä. Takaahan se hyväpalkkaisia työ- ja luottamustehtäviä.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaanpa esimerkki, jotta useampi heräisi ajattelemaan eläkeleikkausten oikeellisuutta ja vaikutusta eläkkeiden ostovoiman säilyttämiseen näin. Keskiverto työeläkkeeseen oikeutettu jää nyt eläkkeelle eläkkeen ollessa vaikkapa 1500 euroa kuukaudessa. Tuolla eläkkeellä sääkeri ihminen tulee toimeen kohtalaisesti. Nyt sitten kun tuota eläkettä aletaan leikkamaan työeläkeindeksien puolittamisilla ja kokonaan jäädyttämisillä, niin mietitäänpä mikä on tuon eläkkeen ostovoima vaikkapa viiden vuoden kuluttua? Veikkaan, että paljon heikompi ja tuollainen eläkeläinen joutuu asuntotukiaisten armoille ja muidenkin tukien kerjääjäksi. Näin eläkeläinen köyhtyy. Sitten mitä tulee niihin 750 euron eläkeläisiin, niin he saavat jo monenlaisia tukeja eläkkeidensä päälle, niin, että pitävät jo paremman kuin tuo esimerkki keskivertoeläkeläinen. Takuueläkkeiden ostovoiman huolehtiminen kuuluu paremminkin poliitikoiden huoleksi ja ansaitut työeläkkeet indeksikorotusten piiriin, kuten aikoinaan on niin sovittu ja säädetty. Keskivertotyöeläkeläiset maksavat vielä kohtalaisen korkeita veroja kotikunnissaan. Meikäläinenkin tuhansia euroja vuodessa…
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla ylempänä on linkki, josta voi tehdä omia laskelmia, niin ei tarvitse veikata.
Laskin, että mikäli 2010 eläke on ollut 1500€/kk, niin nyt se on 1648,56€/kk. Kasvua noin 10%, joten ei noita ansaittuja eläkkeitä ole ainakaan leikattu. Eläkeläinen ei siis köyhdy vaan hän ”köyhtyy” suhteessa työläisiin, jotka saavat palkankorotukset täysimääräisinä. On myös muistettava, että kaikki indeksikorotukset maksetaan tasausosasta eli nykyiset työläiset maksavat ne.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing…
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän se jutun juoni juuri on: työeläkeläiset saavat suhteessa vähemmän lisähyvää palkansaajiin nähden. Jos kansalaisten täytyy tässä tai tulevassa valtion taloustilanteessa ”köyhtyä”, syystä tai toisesta, niin köyhdytään edes tältä osin sitten tasapuolisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ryhdy Kimmo perustamaan eläkeläispuoluetta…se voisi onnistuessaan nousta nopeasti maan suurimmaksi puolueeksi!
Ilmoita asiaton viesti
Mitä se sitten ajaisi?
Ilmoita asiaton viesti
#21
Tuskin sentään. Vaikka turhan moni ikäihminen ei tajua oikeastaan mistään mitään ,niin enemmistö kuitenkin ymmärtää talouden realiteetit.
Mutta annetaan nyt puolustukselle puheenvuoro. Kertokaapa Kiljunen, Leskinen ja kumppanit, missä kohdin Akava ja HS ovat väärässä.
http://www.hs.fi/talous/art-2000004892243.html
http://www.akava.fi/uutishuone
Ilmoita asiaton viesti
Jutun 74v rouva hienolla tavalla ymmärsi tämän tilanteen.
Ilmoita asiaton viesti
Niklas Renner on ikäpolvensa tyhmyyden vanki. Valtaosa senioreista tajuaa maailmanmenoa huomattavasti korkeammalla tiedolla, taidolla ja älyllä kuin nykypolvi kokemattomuudessaan.
Poliittiset puolueet eivät uskalla asettua perumaan leikkausta, koska nuoremmat, tulevat äänestäjät, hylkäävät sen puolueen äänestäjien ”nuorennusleikkauksen” tavoitteet. Tästä on kysymys. Eläkeläisillä nyt ei niin väliä, jotka kuitenkin pitävät pystyssä koko yhteiskuntaa niin vähimmilläänkin taloudelliseti kuin henkisestikin.
Ilmoita asiaton viesti
Olipas kummallisen ylimielinen kommentti Heikiltä. En tosin ole Niklas mutta suosittelin hänen viestiään siksi, että linkittämänsä hesarin juttu oli erinomainen ja erityisesti 74v rouva oli piristävän perillä eläkejärjestelmän luonteesta.
Itse arvostan ikäihmisiä kyllä kovasti. Useat tuntemani eläkeläiset käyttävät vapaa-aikaansa aivan kuten itsekin käyttäisin: ovat puolet vuodesta Espanjassa tai kaukoidässä. Näin keskimääräiselläkin eläkkeellä (2100€ / kk) voi elää varsin hyvää elämää, osin jopa parempaa kuin työelämässä ollessaan korkean kustannusten suomessa ovat eläneet. Se on aivan oikein.
Mutta jottei vastakkainasettelu liiaksi pääsisi kasvamaan, niin mielelläni kuulisin perustelut joltakulta hyvää eläkettä nauttivalta ihmiseltä siitä, että miksi on oikein esmerkiksi tämä meidän 40v tulevan eläkelupauksen kohtelu? Työurat ovat katkonaisia, eläkettä meilläkin alkoi kertymään vasta 23v iässä, eläkelupausta kuitenkin leikattiin kolmannes kahdessa uudistuksessa. Miksi tämä on oikein, kun samaan aikaan koko ura on tullut noita rahastoja kasvatettua sillä maksimaalisella eläkemaksulla.
Useimmat eläkeläiset ovat Kiljusen kanssa samaa mieltä. Ei minulla sinänsä tähän asiaan ole muuta mielipidettä kuin se, että toivon että tulevaa eläkettäni ei enää leikattaisi, tai eläkeikää nostettaisi kolmannella eläkeuudistuksella. Eikä mielellään nostettaisi sitä eläkemaksuakaan. 25% palkasta on työnantajan kanssa paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko:
”Useat tuntemani eläkeläiset käyttävät vapaa-aikaansa aivan kuten itsekin käyttäisin: ovat puolet vuodesta Espanjassa tai kaukoidässä.”
… roskaa, heitä on äärimmäisen vähän.
Todellisuutta ja tulevaisuutta:
Nykyeläkeläiset; virallisesti: 63-100 v. elävät pidempään kuin tuleva uusi sukupolvi.
He, tulevat ovat suhteellisesti jo nuorena sairaampia, lääkekoukkuisia, masennusta kärsiviä massamäärin, koska mikään ihannekuvista, instagrammeissa tai edes haavetöistä ei toteudu käytännössä.
Sen sijaan arvostan niitä nuoria, jotka ovat ottaneet asiat hanskaansa vaikeuksita huolimatta- he ovat sitä meidän sukupolven kaltaisia, jotka selviävät.
Otan esimerkiksi arvostamani tamperlaisen kansanedustaja Tiina Elovaaran, joka on puolueesta, jota kaikin keinoin vältän ( PS). Siinä on esimerkki nykynuoresta, jolla on jotain sanottavaa kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko Kokko,
Mistä löysit keskimääräisen eläkkeen 2100€/kk? Itse googlaamalla v. 2015 keskieläke oli 1588€ joten nousu tuntuu suurelta.
Ilmoita asiaton viesti
Toiston poisto.
Ilmoita asiaton viesti
”Valtaosa senioreista tajuaa maailmanmenoa huomattavasti korkeammalla tiedolla, taidolla ja älyllä kuin nykypolvi kokemattomuudessaan.”
Minähän nimen omaan sanoin, että enemmistö ymmärtää realiteetit hyvin. Suomen sadoistatuhansista eläkeläisitä vain n. 80 000 lähti tähän aloitteeseen mukaan. Tuossa linkkaamassani jutussakin haastateltu seniori kyllä tiesi, missä mennään.
”Niklas Renner on ikäpolvensa tyhmyyden vanki.”
Et sitten vaivautunut tätä avaamaan, kuten et noita linkattuja artikkeleitakaan, joita kai pidät virheellisinä.
”Eläkeläisillä nyt ei niin väliä, jotka kuitenkin pitävät pystyssä koko yhteiskuntaa niin vähimmilläänkin taloudelliseti kuin henkisestikin.”
Kaipa työssäkäyvätkin jonkinlaisen panoksen antavat yhteiskunnan pystyssä pysymiseen?
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka köyhtyy lakisääteisesti.”
Tuota mantraa olet hokenut monesti. Mitä sillä edes meinaat ja köyhtyy mihin nähden?
Esim lapsilisät eivät ole seuranneet edes kuluttajahintaindeksejä ja 20 vuodessa niiden reaaliarvo on tippunut 1/3. Ei ole paljoa ollut lakisääteisesti korotettu noita etuuksia, vaan toiseen suuntaan mennään. Etuuksia lasketaan inflaatiosta tai mistään välittämättä, mm korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan kymmeniä prosentteja.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan nämä kirjoitukset ja 63 vuotiaan korkeata eläkettä nauttivan Kiljusen (sekä Ilaskiven) kirjoittamina karua luettavaa.
Oma työurani alkoi 1990 luvun lopulla, paria vuotta aikasemmin rahastoja on ryhdytty vasta keräämään. Olen itse koko työurani maksanut maksimaalista eläkemaksua, kun ennen 1990 lukua maksettiin huomattavasti pienempää eläkemaksua. Suurten ikäluokkien edustajat saavatkin noin 4 kertaa sen summan eläkkeenä mitä ovat järjestelmään maksaneet, meillä nelikymppisillä ja nuoremmilla tuo on jotain ihan muuta…
Siitä huolimatta että olen koko työurani maksanut tätä korkeaa työeläkemaksua, omaa eläkelupaustani on leikattu kolmasosalla. Eläkekertymää on peukaloitu ja oma eläkeikäni on säädetty 66v 8kk tasolle, jolloin saisin sen täyden eläkkeen (mutta pienemmän kuin nykyään, taso on laskenut) (mitä nykyään saadaan 63v täytettyä).
Noin iäkäs Kiljunen itsekään ei vielä ole. Rahastojen tuottohan muuten on nyt kuokannut. Mitä ilmeisemmin pysyy matalana vielä pitkään. Tämähän tarkoittaa sitä, että 10v päästä viimeistään eläkemaksuja työssäkäyvillä taas nostetaan.
Ja eihän eläkeindeksi vaikuta mitenkään pienempiin eläkkeisiin. Se hyödyttää eniten sitä keskimääräistä eläkeläistä (ja suurta eläkettä nauttivaa henkilöä kuten Ilaskivi ja Kiljunen) jonka eläke on keskimääräinen 2100€ / kk. Joka muuten on nykyään monelle palkka.
Ilmoita asiaton viesti
Kauppalehdessä 22.11. oli toimittaja Olli Herralan kirjoittama juttu siitä millainen verilöyly korkosijoittajia (mm. eläkeyhtiöt) tai velallisia (esim. valtiot) odottaa. Näin Herralan mukaan:
– suomalaiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet korkoihin kymmeniä miljardeja euroja, noin 40-50 % sijoituksistaan.
– velkasijoittajat ovat tähän mennessä keränneet tuottonsa korkojen laskusta ja lainojen hintojen noususta. Nyt asetelma kääntyy ympäri.
– korkotasoa nostaa mm. USAsta alkaen Trumpin infrapolitiikka
– korkomarkkinoilla on käynnissä ilkein verilöyly sitten vuoden 1990.
– korkosijoitusten päivän arvoista on jo haihtunut 10-15 %.
– sijoittajien raha virtaa nyt osakkeisiin, siirtymä on aggressiivinen.
– jos Suomen valtion lainan korko nousee yhden prosenttiyksikön, lainan pääoma-arvosta katoaa lähes 10 %.
– mitä tahansa voi tapahtua, EU voi hajota, populismi ja nationalismi nousevat.
Voiko siis käydä niinkin että koko työeläkejärjesetelmä yhtiöineen kaikkineen murenee, hajoaa ja hukkuun tulevien vuosien ja vuosikymmenten myllerryksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa eläkejärjestelmä kyllä kestää. Kuuntelin tätä poliitikkaradiosta taannoin ja hyväksyn perusteet. Kun työssäkäyvät maksavat maksuun menevistä eläkkeistä sen n 80%, niin rahastoilla on lopulta aika pieni rooli. Eli niin kauan kuin palkkaa ihmisille maksetaan, voidaan eläkkeitäkin maksaa.
Pitkässä juoksussa taas työttömyys ja pätkätyöurat tasapainottavat järjestelmää siten, että nykynuoret ja pienet ikäluokat saavat taas pieniä eläkkeitä (kuten suuria ikäluokkiakin edeltäneet, nykyiset ysikymppiset) koska työeläkettä ei kerry. Yhdessä näillä jo tehdyillä tulevien eläkkeiden leikkauksilla ja eläkeiän nostamisella järjestelmä tulee selviämään joka tapauksessa pitkässä juoksussa.
Se mikä elää on se palkasta otettava eläkemaksu. Jos se ennen 90-lukua oli jotain 8% ja nykyään 25% palkasta, niin se voi nousta vaikka 50% palkasta jos on tarvis.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tuo 4 kertaa tulee, todistatko asian. Tuotot satoja prosentteja? Toisekseen eläkerahastoihin on kerätty alusta asti varoja.
Ilmoita asiaton viesti
Jäi mieleen tästä politiikkaradion lähetyksestä: http://areena.yle.fi/1-3806880
Mutta siis se koskee niitä järjestelmään laitettuja rahoja vs. saadut eläkkeet. Luulisin että luku tulee siitä, kun aikasemmin eläkemaksut ovat olleet pienempiä, eläkkeelle pääsy aiemmin ja työurat yhtenäisiä.
Ja rahastojen kehitys ennen 1995 ja jälkeen 1995 ovat kovin erilaisia.
EDIT:
On siitä ollut juttua näemmä täälläkin:
https://www.uusisuomi.fi/raha/206980-uutuuskirja-v…
”Esimerkiksi vuonna 1940 syntyneet suomalaiset saavat järjestelmästä ulos keskimäärin viisinkertaisena sen summan, jonka he ovat sinne maksaneet. Suurten ikäluokkien edustajat saavat puolestaan omansa kolmin- tai nelinkertaisina takaisin, kirjassa kerrotaan Eläketurvakeskuksen vuoden 2015 tilastojulkaisuun viitaten.”
Ilmoita asiaton viesti
http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Yksityisaloje…
Asiassa viitataan ilmeisesti tuon tekstin taulukkoon 3.2.
En nyt ehdi vieraiden takia perehtyä tuohon, mutta palaan asiaan huomenna.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa viitataan siis edellä mainitsemaani Riskun laskelmaan ja taulukkoon 3.2.
On huomioitava, että laskelmat perustuvat paljon oletuksiin ja arvioihin, joten mistään absoluuttisesta faktasta ei ole kyse. Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että suuruusluokat ovat oikeita.
Huomio kiinnitetään siihen, että alkuaikojen eläkeläiset saavat ”sijoittamansa” maksut jopa viisinkertaisena takaisin. Pienet maksut ja pienet eläkkeet. Suhdeluvut antavat asioista väärän kuvan, sillä niissä ei huomioida ollenkaan rahamääriä. Mikäli tuosta taulukosta pitää jotain saraketta seurata, niin se on miljoonien eurojen nettosarake, sillä itse rahallahan on suurin merkitys.
Nettosarakkeesta voi lukea, että vuonna 1945 oli netto-osuus 16234 milj.€, 1950 osuus oli 17073 milj.€, 1980 osuus oli 17938 milj.€ ja 2000 osuudeksi lasketaan 25978 milj.€. Euromääräinen nettosaatava on siis kasvussa, joten ei tuo vanhempi sukupolvi tällä mittarilla mitenkään ahne ollut.
Nuo suhdeluvut ovat väärin käytettynä vaarallisia. Pienet sijoitukset ja suuret tuotot ovat helposti rahallisesti isoja sijoituksia ja pieniä tuottoja pienempiä.
Itse suhtaudun noihinkin lukuihin kovin varauksellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tässä se näkynee…http://www.akava.fi/akavalainen/ajassa/artikkelit/naista_syista_elakeindeksin_muuttaminen_on_harvinaisen_huono_idea#.WEgWjVsqLSQ.facebook
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä blogi Kimmo Kiljunen. Kunpa kaikki eläkeläiset ottaisivat tätä eläkeasiaa ajaakseen; ainakin pitämällä sitä ”tapetilla”.
Kun seuraavat eduskuntavaalit koittavat, niin äänestään sellaista ehdokasta, joka lupaa ko. asiaan korjauksen. Ei anneta ääntämme henkilölle, vaikka tämä yrittäisi millaisin muin ”seireenilauluin” kalastaa ääntämme, ellei ehdokas halua puuttua eläkekorjaukseen.
Viimeiseen lauseeseesi ”Yksikään eläkeläispolvi ei saa köyhtyä eläkeaikana” haluan pienen korjauksen: Yksikään eläkeläispolvi ei saa eläkeaikanaan köyhtyä MUUTA KANSAA, lähinnä palkansaajia, ENEMMÄN.
Eli, jos suomalaisten täytyy köyhtyä, syystä tai toisesta, niin köyhdytään sitten edes tältä osin samanarvoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kuin ei olisi lukemaansa ymmärtänyt…vai olikohan hän lukematta..
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläiset ovat ainoa väestöryhmä, jonka elintasoa on johdonmukaisesti alennettu v:sta 1996, jolloin taitettu indeksi otettiin käyttöön.
Eläke on myöntämishetkellä suunnilleen puolet palkasta. Ja tämä prosenttiosuus on alentunut vuosi vuodelta. Pitempään eläkkeellä olleet vähätuloiset ovat pudonneet lattian läpi maitokaupoista leipäjonoihin. Keskituloiset eläkeläiset ovat vajonneet kurjalistoksi.
Kaiken lisäksi eläkeläisiä on verotettu ankarammin kuin palkansaajia.
Taas kerran keskiluokka, tässä tapauksessa erityisesti eläkeläisten keskiluokka, on kärsinyt. Heidän veroprosenttinsa on usein yhtä korkea kuin ökyeläkeläisillä. Siispä kannatan eläkekattoa.
Ei riitä, että epäoikeudenmukainen eläkeindeksi korjataan tällä päivämäärällä. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että pitempään eläkkeellä olleiden monivuotinen ”miinuskorkoa miinuskorolle” -tappio korvataan.
Tästä ei ole syytä tehdä nuorten ja vanhojen vastakkainasettelua. Tässä on kyse reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta, joka ei katso ikää.
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223079…
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217873…
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214682…
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212272…
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212075…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on niin selvästi sanottu Timo Uotila, että siihen ei ole mitään lisättävää!
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni marinat loppuisivat ja kaikki olisivat tyytyväisiä, jos eduskunta säätäisi minimituntipalkkalain (esim. 10 euroa tunti). Sillä tienaa vuodessa yli 20.000 euroa. Sillä pelkästään ei elä, vaan tarvitaan asumis- ja toimeentulotukea. Mutta jos eduskunta säätää myös verolain muutoksen, jolla verotuksen alaraja nostetaan 20.000 euroon vuodessa, eläminen helpottuisi niin ettei asumis- ja toimeentulotukia enää tarvittaisi.
Valtio tienaisi 10 miljardia vuodessa työttömyyskorvausten, asumis- ja toimeenulotukien poistuessa sekä ostovoiman lisääntyessä alvia miljardeja enemmän kuin nykyään.
Ay-liikkeen 40 miljardin verovaroin kartuttama rahasto (lakkorahasto) siirretään eläkerahastoihin ja työntekijät vapautetaan eläkemaksuista tai ne puolitetaan.
Verotuksen alarajan nostaminen 20.000 euroon myös eläketulojen osalta, tekisi tarpeettomaksi kansalaisaloitteen.
Japanissa palkat ja eläkkeet eivät ole nousseet eivätkä laskeneet 30 vuoteen. Hinnat sen sijaan laskevat 2% vuodessa. Verotuksen alaraja on noin 20.000 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljusen määritelmän mukaan eläkeläisten köyhtyminen ei ole reaalitulojen laskua, vaan reaalitulojen nousua hitaammin kuin palkansaajilla.
Työeläkkeiden hintoihin 80% sidottu indeksi säilyttää eläkkeiden ostovoiman ja 20% palkkaindeksi antaa osan palkkojen kehityksestä eläkkeisiin.
Kyse on suhteellisesta köyhtymisestä suhteessa palkkatason kehitykseen, ei ostovoiman heikkenemisestä.
Ovatkohan kaikki aloitteen allekirjoittaneet ymmärtäneet sitä.
Taloustilanteen vuoksi lähivuosina palkansaajien reaaliansiot eivät paljoa nouse, joten työeläkkeen saajat eivät ns. köyhdy.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan ostovoimaan on syytä tällaisia laskelmia perustaa. Totta.
Mutta huomioidaanhan myös eläkkeiden korkeampi verotus. Eläkeläisten ostovoimaa työssäkäyviin nähden se pitää koko ajan heikompana.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli Kiljusen esitys indeksimuutoksesta hyväksyttäisiin niin se ei nostaisi kaikkein huonompiosaisten eläkkeitä jotka ovat lähinnä kansaneläkkeitä…sitä paitsi se muutos veisi siihen, että eläkemaksuja olisi nostettava…siitä vasta älämölö syntyisi..
Ilmoita asiaton viesti
No tässä se on Antti on samoilla linjoilla…http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/antti-palolan-nettikolumni-kansalaisaloitteen-vaatima-elakeuudistus-kaatuisi-nuorten-niskaan/6216490
Ilmoita asiaton viesti