*

Kimmo Kiljunen

Eläketurvakeskus lietsoo nuorten katkeruutta

Eläketurvakeskus on johtava asiantuntijaelin, joka tuottaa taustatietoa eläketurvasta päätöksentekijöille ja julkiseen keskusteluun. Laitos rahoitetaan työeläkevaroista.

ETK on jo useampaan kertaan arvioinut työeläkeindeksin muuttamista koskevan kansalaisaloitteen kustannuksia eläkejärjestelmälle. Keskeisimmäksi argumentiksi on tullut nuorten pelottelu eläkerahastojen häviämisestä, jos palkkaindeksi palautettaisiin. Toisena argumenttina on ollut nuorempien ikäpolvien työeläkemaksustaan saama pienempi tuotto.

ETK:n marraskuussa julkaisema laskelma kertoo, että palkkaindeksi hävittää eläkerahastot vuoteen 2065. Tosin vuonna 2045, jolloin suuria ikäluokkia ei enää ole, rahastot olisivat nykyrahassa suuremmat kuin tänä päivänä. ETK ennustaa kuitenkin, että sitä seuraavina 20 vuotena purkautuisivat tuolloiset 185 miljardin euron eläkevarat. Tämä ennustus on muuttunut faktaksi, kun muodostetaan kantaa palkkaindeksistä vuonna 2016.

Rahastot eivät kuitenkaan purkautuisi mustaan aukkoon. Päinvastoin kansantalous saisi 2045-65 joka vuosi 10 miljardin euron reaalihintaisen ostovoimalisän eläketulona. Sen seurauksena verotulot lisääntyisivät 3 miljardia euroa, uusia työpaikkoja syntyisi 120 000 ja työeläkemaksukertymät lisääntyisivät 1,2 miljardia.

ETK:n ennusteesta kuitenkin puuttuvat nämä palkkaindeksin dynaamiset vaikutukset. Toimitusjohtaja Jukka Rantalan mukaan, he eivät kykene niitä laskemaan. Siksi vuoteen 2085 ulottuvalta ennusteelta on pohja pois.

Jo vuonna 2030 olisi eläketulo ETK:n mukaan palkkaindeksillä nykyrahassa 3,7 miljardia euroa suurempi kuin taitetulla indeksillä. Jos eläketulon kumulatiivisia työllisyys- ja verotulovaikutuksia ei huomioida, on ennuste harhaanjohtava.

Nuorten pelottelu on täysin turhaa. Pikemminkin päinvastoin, sillä palkkaindeksi on heidän pelastuksensa. Sen avulla saadaan nuorille työpaikkoja, kun nykyisin valtaosa eläkevaroista on sijoitettu ulkomaille vain kasvamaan korkoa. Miksi useimmissa EU-maissa on varaa palkkapainotteisempaan indeksiin, mutta ei Suomessa?

ETK:n on viime aikoina tehnyt laskelmia työeläkemaksun tuotosta eläketulona sukupolvien välillä. Laskelmat ovat outoja ja turhaan nuoria provosoivia.  Johtopäätöksenä on, että 1940-60-luvulla syntyneet saavat työeläkemaksustaan suuremman hyödyn, kuin nuoremmat sukupolvet. Syynä on tietysti nykyinen korkeampi työeläkemaksu.

ETK jättää laskelmassaan huomiotta alentuneet tuloveroasteet, mikä tasoittaa työeläkemaksun aiheuttamaa ”verokuormaa” sukupolvien välillä. Lisäksi eläketulo alkoi iäkkäämmillä karttua vasta 23-vuotiaasta, kun se nykyisin koskee koko työuraa. Myös eläkkeellä oloaika vaihtelee sekä yksilöittäin että ikäryhmittäin.

Eri sukupolvet elävät hyvin erilaisessa yhteiskunnassa. Siksi on kohtuutonta vertailla velvoitteita ja etuuksia eri historian vaiheissa toisiinsa. Nykyisin eläkeläiset ovat kuitenkin Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.

Oudoksi ETK:n pohdiskelun työeläkemaksun tuotosta tekee se, että eläkejärjestelmämme on etuusperusteinen, ei maksuperusteinen. Eläke ei määräydy työeläkemaksuista, vaan ansioista. Nykyeläkeläiset ovat maksaneet lakisääteiset velvoitteensa aikanaan ja heillä on tänään oikeus ansaitsemaansa eläketurvaan.

Indeksiuudistusta ei voida tehdä yhdenkään sukupolven kustannuksella. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että tuleville, mutta myös nykyisille eläkeläisille turvataan ansaitsemansa tulotaso eläkevuosina. Kenenkään ei pidä lakisääteisesti köyhtyä.

Kun indeksiuudistus tehdään, sitä olisi järkevää tarkastella viiden vuoden välein. Uudistusta päästäisiin arvioimaan suhteessa faktoihin, ei ennusteisiin ja arvailuihin - ja näin vastattaisiin nuorten perusteltuun huoleen omasta eläketurvastaan. Nuorten pelottelu on sen sijaan vastuutonta.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kansantaloudelle huomattavasti parempi vaihtoehto olisi laskea nykyisiä työeläkemaksuja aiempien vuosikymmenten tasolle jos rahaa kerran piisaa. Tällöin kansantalouteen virtaisi rahaa ja samalla se kohottaisi Suomen kilpailukykyä merkittävästi. Heikon kilpailukyvyn oloissa käy kuten viimeisen 8 vuoden aikana; kotimainen yksityinen ja julkinen kulutus ovat kyllä kasvaneet useita prosentteja mutta bkt on laskenut. Paljonko se iloa tuo jos eläkeläiset ostavat lisää tuontitavaraa?

Eläkemaksut kymmeneen prosenttiin ja työntekijän osuus kokonaan pois. Avot!

Juuso Hämäläinen

Niin työntekijän kaikki kulut maksaa työntekijä itse työnsä tuotoksella. Samoin hän maksaa yrityksen omistajien tuotot.

Kannattava yritys ei maksa mitään kenellekään vaan tilittää eri osapuolille rahaa. Tämä on se todellinen systeemi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No eihän se nyt ihan noin mene. Osa siitä arvonlisästä syntyy pääoman tuottona. Esimerkiksi kun työntekijälle hommataan työkaluja jne. Yhden äijän tuottavuus voi toki olla isokin mutta yleensä se on hyvin pieni ilman pääomaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Eläketurvakeskus lietsoo nuorten katkeruutta''

Katkeruus on vallannut jo kaikki ikäluokat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Totta. Ja sitä lietsovat kaikki poliitikot järjestäen. Vaikka sieltä ottaisi kaikkea rakastavan Ville Niinistön tai jonkun niin sekin on jokaisessa lauseessa vittuilemassa jollekin. Että me ja ne.

Tämä politiikan retoriikka on kaikkein raskainta kestettävää Suomessa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Tämä politiikan retoriikka on kaikkein raskainta kestettävää Suomessa.''

Mopo on karannut todella käsistä. Eduskunnan kyselytuntia ei viitsi edes katsella.

Juuso Hämäläinen

Kiljusen loppukommentti on sekä oikein että väärin. Nuoria pitää pelotella sillä, ettei kannata luottaa oman eläkekertymän olevan riittävän aikanaan. Siitä ei ole mitään varmuutta suuntaan tai toiseen.

Tällä pelottelulla on oltava positiivinen lopputulos. On hyvä, että nuoret keräävät itse varallisuutta työikänään. Rehellisesti on kerrottava heille, ettei todellakaan ole ok tyytyä kahden tonnin bruttoon koko iäkseen. Sen tuottama eläkekertymä on koomisen pieni. Nyt ja tulevaisuudessa.

Minimi mitä nuorten tulee säästää on oma asunto. Ei ole kiva olla sossun luukulla eläkeläisenä, kun vuokra vie pääosan eläkkeestä. Ja voi olla, ettei sitä sossun luukkua edes ole.

Toimituksen poiminnat