*

Kimmo Kiljunen

Demarinuorten Näkkäläjärvellä loisto puhe

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi piti SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 20.11. Hyvinkäällä loistavan puheen, jossa hän oli huolissaan työeläkeindeksiä koskevasta kansalaisaloitteesta. Puhe oli upea perusteluiltaan, mutta outoa kyllä, johtopäätökset ontuivat.

Näkkäläjärvi avasi puheenvuoronsa toteamalla, että ”kansalaisaloite on ollut monelle kiusallinen keskustelun aihe, mutta tämä on asia, jota emme voi välttää”. Aivan oikein. Kyse on tärkeästä yhteiskunnallisesta teemasta, josta demarienkin on syytä käydä avoin ja vakava keskustelu.

Näkkäläjärvi totesi, että ”aloitteen seuraukset ovat nuorille haastavat ja suorastaan katastrofaaliset”. Täysin totta. Jos aloite taitetun indeksin kumoamisesta ei toteudu, niin seuraukset ovat nuorille katastrofaaliset. Jo nyt eläkevaroistamme on 130 miljardia sijoitettu ulkomaille, koska rahat eivät mahdu Suomeen, kuten ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala on todennut.

ETK on myös ennustanut, että taitetun indeksin seurauksena vuonna 2050 eläkerahastojen koko olisi käyvin hinnoin yksityisellä työeläkesektorilla 447 miljardia euroa ja vuonna 2080 peräti 1 520 miljardia euroa. Tähän on vielä lisättävä julkinen sektori, jonka osuus on yli kolmasosa kaikista eläkevaroista. Taitettu indeksi uhkaa kuivattaa kansantaloutemme lähes täysin ja jättää nuoret vaille töitä, ja sitä myötä myös vaille ansioturvaa.

Näkkäläjärvi totesi, että demareilla ”ei ole varaa siihen, että me karkotetaan fiksut ihmiset, jotka haluavat parantaa maailmaa”. Ymmärrettävästi fiksut ihmiset, jotka haluavat parantaa maailmaa pitävät vääränä sitä, että ihminen köyhtyy vanhetessaan. Yli 75-vuotiaista 20 % elää köyhyysrajan alla, yli 80-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet. Missään toisessa Länsi-Euroopan maassa ikäihmisten köyhyys ei kärjisty kuten Suomessa.

Näkkäläjärvi kertoi, että ”Y-sukupolvi, eli 1980-85 syntyneet on ensimmäinen sukupolvi, jonka tulotaso on jäämässä matalammaksi kuin edellisen sukupolven”. Vakava tilanne. Nuorille on saatava töitä ja siinä auttaa palkkaindeksi eläkkeissä, sillä eläketulo luo parhaiten kysyntää kotimaisiin työvaltaisiin palveluihin. Y-sukupolven ansiosidonnainen eläketurvakin uhkaa jäädä heikoksi. Ylisuurista eläkerahastoista ei ole heille hyötyä, sillä niistä saadaan eläkkeitä vain ansioiden mukaan.

Näkkäläjärven mukaan ”eläkemenot ovat kasvaneet nyt 2010-luvulla ja sote-menojen nousu on edessä 2020-luvulla. Miten hyvinvointivaltio tulevaisuudessa rahoitetaan?” Oikea huoli, sillä eläkemenot ovat kasvaneet vuosina 2010-15 yhteensä 5,7 miljardia euroa, mutta eläkerahastot yli kymmenen kertaa enemmän, 78 miljardia euroa. Rahastot paisuvat 21 000 euroa minuutissa, kun samaan aikaan valtion velka on kasvanut 10 000 euroa minuutissa. Julkinen talous ei tosiasiassa velkaannu. Eläkerahastoja ei ole kertaakaan käytetty siihen, mihin ne on tarkoitettu eli eläkkeisiin. Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Näkkäläjärvi on ”todella pettynyt siihen, että SDP ei ole selkeästi kyennyt sanomaan, että olemme vastuullisen politiikan ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden puolella”. Hieno vaatimus. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella eläkeläispolvella on yhtäläinen oikeus ansaitsemaansa eläketurvaan. Kenenkään ei pidä köyhtyä eläkkeellä ollessaan. Tämä täytyy myös SDP:n pystyä selkeästi sanomaan.

Näkkäläjärvi paheksui, että ”vaikeaa on tämä korvia huumaavaa hiljaisuus. Joskus politiikassa on tehtävä päätöksiä silläkin uhalla, että joku siitä suuttuu.” Rohkeata puhetta ja syystä. Eläkerahat on lakisääteisesti annettu osalle talouseliittiä hoidettavaksi, joka käyttää varoja etuuksineen sijoittajavaltansa välineenä. Tästä vallasta ei tahdota tinkiä eläkkeensaajien hyväksi. On aika korjata tilanne, vaikka talouseliitti siitä suuttuukin.

Näkkäläjärvi päätti puheensa loistokkaasti: ”Vetoankin nyt kaikkiin läsnäolijoihin: tässä keskustelussa meidän on oltava suoraselkäisesti solidaarisuuden puolella.” Upea huipennus. Taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy. Siksi se on solidaarisuuden nimessä kumottava.  

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Arto Granlund

Miten olisi mm. Ruotsissa käytössä oleva eläkekatto, jolla tasotettaisiin eläkeläisten "tuloeroja" käyttämällä eläkekaton ylittävät varat pienten eläkkeiden korottamiseen.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Eli vaadit uusimaan koko järjestelmän?

Nyt eläkkeet ansaitaan työskentelystä 1,5%xpalkkasumma. Mikäli katoksi asetetaan vaikka 3000€, niin lopetetaanko silloin myös ko. henkilön työeläkevakuutusmaksut, vai miten toimitaan?

10000€x12kkx20vuottax1,5%=36000€/vuosi, josta eläke/kk=3000€

40 vuoden työskentelystä sitten 20 vuotta rahoitetaan vain järjestelmää?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eläkekatto tarkoittaisi itse tienattujen ja säästettyjen eläkevarojen rosvoamista.

Ruotsissa on myös sikäläisessä järjestelmässä jokaisen omassa vallassa oleva sijoitusosuus, jonka tuotolla ei ole mitään kattoa. Toisin sanoen jokainen saa työaikanaan päättää mihin rahastoihin hänen maksamansa eläkevarat siltä osin sijoitetaan. Tuota sijoistusallokointia voi muuttaa halutessaan kuten minkä tahansa sijoituksen kohdalla on asian laita.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kiljusen tekstissä on erittäin huomionarvoinen lause:

...talouseliitti "käyttää eläkevaroja etuuksineen sijoittajavaltansa välineenä".

Tämä asia jos mikä - siis SIJOITTAJAVALTA - kaipaa Suomessa tutkimista, läpivalaisua, purkamista ja vaihtoehtojen kehittelyä.

Onko eläkevaroihin liittyvästä sijoittajavallasta tehty väitöskirjoja tai muita tutkimuksia, onko aiheen ympärille perustettu akateemista huippuyksikköä, onko Suomen Akatemia rakentanut aiheesta tutkimusohjelmaa.

EI MITÄÄN NÄISTÄ. EI MITÄÄN NÄISTÄ.

Kymmenisen vuotta sitten Akatemialla oli valta-tutkimushanke. Siinä oli yhtenä osana eläkekysymys mutta se myötäili - tottakai - nykyistä eläkepolitiikkaa ja sijoittajavaltaa, sen osan toteutti Etla. Kuinkas muutenkaan.

Suomalainen tutkimuspolitiikka, tutkimusrahoitus, tiedepolitiikka on piilo-ohjattua, populistista, propagandistista, eliittien sisäistä hyvävelisuojelua.

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Juhani, näit asian ytimeen. Taitetun indeksin purku on sittenkin vain pikku juttu. Siinä on kyse perinteisestä tulonjakotaistelusta. Iso asia on nähdä talousvaltamme ytimeen. Me olemme puolivahingossa tällä kansalaisaloitteella panneet pukinsorkamme herkkään, herkkään kohtaan. Siksi tämä lähes hermeettinen torjunta koko poliittisen järjestelmämme ja talouselämämme taholta. Onneksi mediassa on pieniä murtumia.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kimmo Kiljunen, miksi te demarit unohdatte leikkausten isän ? "Böö"!

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tuossa on yksi näkemys asiaan.

http://parempaaelamaa.org/2016/11/01/sukupolvien-o...

Lisäisin tuohon sen, että aikoinaan kerättiin 2 % palkoista kansaneläkemaksuja, joista työntekijän osuus oli puolet eli 1 %. Lisäksi eläkkeitä yhteen sovitettaessa kansaneläkkeen pohjaosa pienensi eläkkeitä. Kun sitten pohjaosa poistettiin kokonaan, niin osa kärsi uudelleen. Tätä asiaa en tunne tarkkaan, mutta eiköhän tuo menettely ole ollut kuitenkin omiaan alentamaan vanhemman eläkeryhmän ”tuottoja”. Tuskin tuota on laskelmissa huomioitu.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kyllä se demarinuorten huoli on aiheellinen ja tulee iskemään tämä eläkeindeksitouhu vielä tulevaisuudessa demareiden näpeille.

Hetken kusi housuissa lämmittää pakkasellakin, mutta todellisuus seuraa aina. Mikä on demareiden vetovoima nuorissa ikäluokissa, Näkkäläjärven mukaan ja ihan maallikonkin silmin, ei juuri kukaan nuori koe demareita nuorien asioista kiinnostuneina.

Muutama vaalikausi kun mennään, niin se luonnollinen poistuma tapahtuu myös demareiden kannatukselle, jollei puoluetta uudisteta, eikä kyllä siltä näytä.

Vihreät ja vasemmistoliitto profiloituu jo selkeästi nuoriin päin, kun taas demareiden suunta on hautajaissaatossa, oma valintahan se on, mutta ulkopuolisen silmin omituista pään hakkaamista seinään.

Paras ja rehellisin ulostulo oli tuo Näkkäläjärven puhe.

Rinteen puhe sekavuudessaan taas sopi mainiosti jopa hieman vanhemmallekin dementikolle.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hyvä ja selkeä kirjoitus.
Korostan vielä sitä, että kunnallisveron korotuspaineet lisääntyy vuosi vuodelta kun yhä suurempi joukko eläkeläisä joutuu menemään sossujonoon köyhtyessään.

Miltä sellainen tuntuu, että joku esim. pariskunta on säästänyt ja saanut aikaiseksi vaikkapa kaksion ja joutuu sen sitten myymään muuttaakseen kunnan vuokrayksiöön?
Ja lääkkeet vievät aina enemmän rahaa, joten sossuluukku on aika monelle selviö.

Ja mikä idea siinä on, että käytänössä nämä valtavat summat työllistävät ulkomailla?
Koko yhteiskunta on aivan sekaisin.

Henry

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kysymys taitetun indeksin palauttamisesta palkkaindeksiksi on todella sivuseikka sen rinnalla, että eläkemaksut ovat olleet ylisuuria. Nythän ei tuottavuus enää kasva, joten kaiken järjen mukaan palkkojen ei enää tulisi enää reaalisesti nousta, eli elinkustannukset ja palkat kasvaisivat samaa tahtia. On yhdentekevää millaista painotettua eläkeindeksiä tulevaisuudessa käytetään, joten en ymmärrä, miksei se voisi olla yksinkertainen ansiotasoindeksi, kuten työeläkejärjestelmän alkuvaiheissa.

Toinen asia on se, että me eläkeläiset olemme maksaneet liian suuria eläkemaksuja ja kasvattaneet eläkerahastoja "suurten ikäluokkien eläköitymistä varten". Nyt kun me olemme eläkkeellä olisi korkea aika lähteä purkamaan rahastoja ja samalla pienentää nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuja!

Käyttäjän RikuRantanen kuva
Riku Rantanen

Voi hyvänen aika tätä Kiljusen vääristelyn ja salaliittoteorioiden loputonta määrää. Puheet ylisuurista rahastoista on yksinkertaisesti ja yksiselitteisesti väärin.

Järjestelmä on osittain rahastoiva. Rahastoja koko ajan käytetään eläkkeiden maksuun ja samaan aikaan vakuutusmaksuista osa rahastoidaan. Kun eläkevastuu kasvaa, rahastojenkin pitää kasvaa. Tai muuten rahastointiaste pienenee ja vakuutusmaksut nousevat viimeistään kun rahastot on syöty.

Ei se niin voi mennä, että vanhat ikäluokat ovat muka säästäneet omat eläkkeensä ja nykyisten työssäkäyvien maksut menisi suoraan eläkkeiden maksuun. Laskun maksaisivat lopulta nykyiset nuoret. Ennen vuotta 1965 syntyneet ovat jo nyt suurimmat järjestelmästä hyötyvät (minäkin kuulun tähän ikäluokkaan).

Kiljunen käytännössä syyttää Eläketurvakeskuksen väkeä kusettajiksi. Härskiä. Olisiko rikosilmoituksen paikka?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset