Avoin kirje STTK:n hallitukselle
STTK:n hallitus otti 9.11.2016 voimakkaasti kantaa kansalaisaloitteeseen eläkeindeksin palauttamiseksi palkkaindeksiksi. ”STTK:n hallitus tyrmää aloitteen täysin” lausunto alkaa poikkeuksellisen jyrkin sanoin. STTK:n perusteet ovat pääosin oikeita, mutta johtopäätökset epäjohdonmukaisia ja leimaavia.
1. ”Eläkejärjestelmä ei saa olla kenenkään pelinappula nuorten eläkkeiden kustannuksella” toteaa STTK. Huomio on terävä ja perusteltu. Nyt eläkevarat on lakisääteisesti annettu talouseliitin hoitoon, joka käyttää niitä ”pelinappulana” sijoitusvaltansa välineenä. Varoja ei käytetä siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin. Kansantaloutta kuivatetaan eläkerahastoihin, eivätkä nuoret saa töitä ja kartutettua omaa eläketurvaansa.
2. ”Suomalaista eläkejärjestelmää on aina kehitetty vastuullisesti ja huolehdittu myös tulevien sukupolvien eläkelupauksesta.” Tämä STTK:n arvio on aivan oikein. Ansiosidonnainen eläketurva on työmarkkinaosapuolten ja sopimusyhteiskuntamme suurimpia yksittäisiä saavutuksia. Ammattiliittojen vaatimuksesta eläkekomitean mietintöön vuonna 1961 tehtiin muutos ansioeläkkeen sitomisesta palkkatasoindeksiin, kun STK vaati kuluttajahintaindeksiä. Ammattiliitot pitävät työeläkettä myöhennettynä palkkana ja palkkaindeksi säilyttää ansaitun tulotason. Se on ollut ”vastuullinen eläkelupaus”. Muuten käy kuten nyt taitetun indeksin oloissa, eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.
3. ”Indeksin muuttaminen merkitsisi sukupolvien eläkelupauksen pettämistä. Eläkejärjestelmää ei saa horjuttaa lyhytnäköisellä oman edun tavoittelulla.” Toteaa STTK, mutta kuka tavoittelee lyhytnäköisesti omaa etua? Nykyiset eläkeläiset maksoivat aikoinaan lastensa hoivan ja vanhempiensa eläketurvan. Tätä on perinteinen sukupolvisopimus. Sukupolvien välinen eläkelupaus koskee, ei vain tulevia eläkeläisiä, vaan myös nykyisiä.
4. ”ETK on laskenut, että eläkerahastot olisivat tyhjät jo noin 50 vuoden kuluttua. Laskelmat ovat kiistattomat.” Yksikään vakava taloustieteellinen tutkimuslaitos ei tee ennusteita yli kahdenkymmenen vuoden. Laskelmien luottamusvälit jäävät niin väljiksi, ettei ennustella ole edes viitteellistä, vaan pelkästään viihteellistä merkitystä. Sitä paitsi ETK ei tee laskelmia palkkaindeksin ostovoima-, työllisyys- ja verotulovaikutuksista, joten ennuste on epätäydellinen.
5. ”Kaikkien indeksialoitteesta innostuneiden olisi tärkeätä tutustua laskelmiin perusteellisesti eikä poimia rusinoita pullasta omien väitteiden tueksi.” Tämä on erinomainen huomio. Siksi ihmetyttää, miksi STTK ”poimii rusinoita pullasta” ja kertoo, että rahastot loppuvat 50 vuoden päästä. ETK:n ennusteen mukaan rahastot ovat palkkaindeksiä käytettäessä vuonna 2050 nykyiseen verrattuna kaksinkertaiset ja samalla saataisiin yli 50 000 uutta työpaikkaa ja 1,5 miljardia euroa kasvaneita verotuloja. Jos ETK:n ennuste lopulta pitäisi paikkansa, niin sen mukaan vuosina 2060-67 katoaa yksityiseltä työeläkesektorilta 157 miljardia euroa käyvin hinnoin rahastojen huvetessa, mutta Suomen kansantalous kukoistaisi valtavasta ostovoiman lisäyksestä.
6. "Väitteet siitä, että indeksiä muuttamalla vaikutettaisiin heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten toimeentuloon, ovat huijausta.” Kuka tällaista väittää, paitsi ne jotka muuttaisivat indeksitarkistukset eurokorotuksiksi. Kaikkein köyhimmät eläkkeensaajat saavat takuu- ja kansaneläkettä, jotka maksetaan verovaroista. On tärkeätä, että niihin tehdään tuntuvat tasokorotukset, mutta tämä ei voi olla väistöliike, jolla eläkerahastot jätetään koskemattomiksi. Mutta 93 % eläkeläisistä saa työeläkettä ja heistä 330 000 elää köyhyysrajan alla.
7. ”Indeksimuutos parantaisi eniten jo nyt erittäin hyvää eläkettä saavien tilannetta.” Tämä STTK:n väite on ammattiliitolle outo, sikäli että kaikki palkankorotukset prosenttikorotuksina vaikuttavat samalla tavoin. Vain 0,8 % kaikista eläkkeensaajista, 12 000 ihmistä, saa yli 5 000 euroa kuukaudessa, ja 222, joista 3 on naista, saa yli 10 000 euroa kuukaudessa. Jos STTK ajaa eläkekattoa lakisääteisiin eläkkeisiin, niin se on erinomainen tavoite.
8. ”STTK korostaa, että eläkerahastot eivät ole eläkeläisten rahoja, vaikka indeksialoitteen kannattajat niin väittävät.” Kenen rahoja eläkevarat ovat? Eivätkö ne ole tarkoitettu eläkkeisiin? Perustuslakivaliokunta on pitänyt ”henkilön itselleen ansaitsemaa eläke-etua omaisuudensuojan piiriin kuuluvana”.
9. ”Eläkkeellä olevat ovat maksaneet omista eläkkeistään huomattavasti pienempiä eläkemaksuja kuin mitä heidän perässään tulevat, eikä tätä tosiasiaa pidä tunnepohjaisilla väittämillä hämärtää.” Työeläkkeet eivät määräydy veloitetuista työeläkemaksuista, vaan ansaituista tuloista. Sitä paitsi eri sukupolvet elävät hyvin erilaisessa yhteiskunnassa ja on kohtuutonta vertailla saavutettuja etuja ja velvollisuuksia eri historian vaiheissa toisiinsa. Nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet lakisääteiset velvoitteensa aikanaan ja heillä on oikeus ansaitsemaansa eläketurvaan.
10. ”Edelleen jatkuva huono talous- ja työllisyystilanne luo paineita työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydelle.” STTK on huolissaan eläkejärjestelmästä, joka voi hyvin kaikkien kansainvälisten arvioiden mukaan, mutta ei eläkeläisistä, jotka voivat huonosti. Palkkaindeksi nostaa eläkkeitä vain, jos talous kasvaa ja reaalipalkat nousevat, eli ne varat, joilla eläkkeet maksetaan. Silti varovaisuus on paikallaan. Siksi indeksiuudistusta olisi järkevää tarkastella viiden vuoden välein, jolloin sitä päästään arvioimaan suhteessa faktoihin, eikä ”hämärtää tunnepohjaisilla väittämillä”, ennusteilla ja arvailuilla.
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja
Asioihin pitää perehtyä järjellä eikä tunteella. Olen perehtynyt asiaan varsin monipuolisesti. Pidän aloitetta erittäin hyvänä ja siihen muotoiltavissa hyvä ratkaisu , joka suosii erityisesti pieneläkeläisiä. Kokeilu voisi olla myös määräaikainen. Nykyinen käytäntö ei ole myöskään onnistunut.
Ilmoita asiaton viesti
”8. ”STTK korostaa, että eläkerahastot eivät ole eläkeläisten rahoja, vaikka indeksialoitteen kannattajat niin väittävät.” Kenen rahoja eläkevarat ovat? Eivätkö ne ole tarkoitettu eläkkeisiin? Perustuslakivaliokunta on pitänyt ”henkilön itselleen ansaitsemaa eläke-etua omaisuudensuojan piiriin kuuluvana”.”
Tutkittuani noita rahastoja ja niiden omistajia olen tullut samaan lopputulokseen kuin STTK, eli eläkerahastot eivät ole eläkeläisten rahoja. Ne eivät ole myöskään vakuutettujen rahoja. Rahastoissa on tosin sisällä osa luvatuista eläkkeistä vastuuvelan muodossa. Eläkelupaukset ovat ”järjestelmän” velkaa tuleville eläkeläisille, joten vaikka yhtään ropoa ei tulisi eläkerahastoista, niin järjestelmän tulee pystyä vastaamaan veloistaan. Tämä on sen eläkelupauksen ydin.
Elinaikakertoimen käyttöönotto oli omasta mielestäni perustuslain vastaista, mutta valiokunta piti pientä ja kaikkiin koskevaa puuttumista kuitenkin hyväksyttävänä.
Teen tuosta rahastojen omistamisesta oman blogin jahka ennätän, sillä asia vaatii lisää keskustelua.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäsin tuon lupaamani blogin.
http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226151-k…
Ilmoita asiaton viesti
STTK:n kannanotto on vain osoitus siitä, kuinka hyvin eläkeyhtiöiden aivopesu on mennyt perille. Erilaisilla laskelmilla on helppo hämätä laskutaidottomia ihmisiä. Rahastoja perustellaan sillä, että näin saadaan eläkemaksuille tuottoa, mutta kukaan ei ole tehnyt vertailua siihen tilanteeseen, että eläkemaksut olisi sijoitettu valtiontalouteen paikkaamaan velanottoa ja uusiin tuotannollisiin investointeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Raimo Ylinen
Tuohan tarkoittaisi sitä, että eläkevarat jaettaisiin kaikkien kesken.
Velkaa otetaan vain siksi, että elämme yli varojemme. Eläkerahastot ovat velan takuuna. Ei sitä varallisuutta kannata pois jakaa. Kaikesta huolimatta eläkevarat tuottavat 3-5 %. Velka on lähes korotonta. Sitä voi ottaa kajoamatta eläkevaroihin.
Ilmoita asiaton viesti
Eläke on JÄLKIPALKKAA. Indeksi sen mukainen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei eläke ole palkkaa, sillä muuten siitä pitäisi maksaa palkkakuluja, joita voi katsoa tuosta linkistä.
http://www.tilikeskus-yhtiot.fi/yrittajan-muistili…
Työeläke on eläkettä, jota on ansaittu työskentelemällä.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomat otti 16.10.2016 näkyvästi ja erittäin puolueellisesti kantaa eläkkeiden tasoon. Tästä asiasta yritetään tehdä kansaa iän perusteella jakava joko-tai-kysymys. Leikatun eläkeindeksin epäreiluudesta kirjan ja kansalaisaloitteen tehneestä Kimmo Kiljusesta on tuossa jutussa sanoin ja kuvin tehty suoranainen paholainen.
Hesarin mielipidepalstoilla ei ole sallittu keskustelua tästä asiasta. Linjan vahvistukseksi julkaistiin vielä 19.10.2016 pääkirjoitus, jossa tiukka linja vahvistettiin otsikolla ”Missä väki, siellä myös populistit”. Eläkkeiden oikeudenmukaistaminen leimataan siis pelkäksi populismiksi. Hesari on linjansa valinnut. Pulinat pois. Tämä on kurjistuvien eläkeläisten hyvä tietää.
Hesarissa ”faktatietoja” lainataan vain eläkeyhtiöiden omilta ”asiantuntijoilta”, jotka asemansa vuoksi ovat ennen kaikkea yhtiöidensä lobbareita. Eivät he haluaisi käyttää yhtiöidensä huikeita rahastoja siihen mihin ne tarkoitettu eli eläkkeiden maksuun. Mieluummin he harjoittavat omia liiketoimiaan jopa Finanssivalvonnan (Fiva) katseilta katveessa, niin kuin Hesarin tutkiva toimittaja Tuomo Pietiläinen on ansiokkaasti paljastanut.
Taitettu eläkeindeksi on ollut voimassa vuodesta 1996. Se säädettiin alun perin talouskriisin vuoksi väliaikaiseksi. Hallitukset ja eduskunta ovat kuitenkin vuodesta vuoteen ”unohtaneet” korjata tämän huutavan vääryyden, joka tuntuu pahimmin kauimmin eläkkeillä olleiden kurjistuvana toimeentulona. Heistä köyhimmät ovat pudonneet lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset kurjistuneet vähävaraisiksi. Kaiken kohtuuttomuuden lisäksi eläkeläisille on mätkäisty palkansaajia korkeammat verot.
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224824…
Hesari haluaa kurjistaa eläkeläiset
Ilmoita asiaton viesti
Eikö meillä tulisi tehdä sellaista politiikkaa, missä nuoret pääsevät töihin ja itse maksamaan omia eläkkeitään. Niin nytkin eläkkeellä olevat ovat tehneet, mutta heidän eläkkeitään on otettu osa valtion talouden pelinappuloiksi. Tämä on perustuslain vastaista, omaissuuden riistoa eläkeläisiltä, mistä syystä suuri osa on asumistuen piirisssä ja leipäjonoissa.
Minusta talous juuri kasvaa jos kaikilla on ostovoimaa, myös eläkeläisillä ja nuoret oavt töissä, hankkimassa omaa eläkekertymäänsä. Tämä on täysin mahdollinen, mutta ei nykyisillä keinoilla. Tarvitaan kunnollinen peruspalkka ja se työtä vastaan jokaiselle työkykyiselle työttömälle.
Kasvua syntyy, kun suurella osalla kansaa on rahaa, millä ostaa, mutta leikkauslinjalla se vaan heikentää kasvun mahdollisuutta ja kasvattaa sosiaalimenoja ja velkaannuttaa lisää.
Kun vuokra-asunnoissa maksatetaan 1-2e/m2 ns. remonttirahaa, mitä ei kukaan valvo,( koska se on poistettu jo aika päivää). Tuon maksettavan rahan oli tarkoitus kerätä varoja kun tehdään remontteja aikanaan. Nyt tämä nostaa vuokria sen verran ja saman verran joudutaan hakemaan sitten asumistukia, mutta kun remonttia tehdään tarvitaankin jo uusi raha, koska se kerätty varallisuus on ujútettu vuokranantaijen kirjanpitoon. Näin taloyhtiöt saavat nuo voitot , mutta asimistuen maksaa Kela.
Pitäisiköhän asialle oikeasti tehdä jotain?
Ilmoita asiaton viesti