Avoin kirje STTK:n hallitukselle

STTK:n hallitus otti 9.11.2016 voimakkaasti kantaa kansalaisaloitteeseen eläkeindeksin palauttamiseksi palkkaindeksiksi. ”STTK:n hallitus tyrmää aloitteen täysin” lausunto alkaa poikkeuksellisen jyrkin sanoin. STTK:n perusteet ovat pääosin oikeita, mutta johtopäätökset epäjohdonmukaisia ja leimaavia.

1. ”Eläkejärjestelmä ei saa olla kenenkään pelinappula nuorten eläkkeiden kustannuksella” toteaa STTK. Huomio on terävä ja perusteltu. Nyt eläkevarat on lakisääteisesti annettu talouseliitin hoitoon, joka käyttää niitä ”pelinappulana” sijoitusvaltansa välineenä. Varoja ei käytetä siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin. Kansantaloutta kuivatetaan eläkerahastoihin, eivätkä nuoret saa töitä ja kartutettua omaa eläketurvaansa.

2. ”Suomalaista eläkejärjestelmää on aina kehitetty vastuullisesti ja huolehdittu myös tulevien sukupolvien eläkelupauksesta.” Tämä STTK:n arvio on aivan oikein. Ansiosidonnainen eläketurva on työmarkkinaosapuolten ja sopimusyhteiskuntamme suurimpia yksittäisiä saavutuksia. Ammattiliittojen vaatimuksesta eläkekomitean mietintöön vuonna 1961 tehtiin muutos ansioeläkkeen sitomisesta palkkatasoindeksiin, kun STK vaati kuluttajahintaindeksiä. Ammattiliitot pitävät työeläkettä myöhennettynä palkkana ja palkkaindeksi säilyttää ansaitun tulotason. Se on ollut ”vastuullinen eläkelupaus”. Muuten käy kuten nyt taitetun indeksin oloissa, eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.

3. ”Indeksin muuttaminen merkitsisi sukupolvien eläkelupauksen pettämistä. Eläkejärjestelmää ei saa horjuttaa lyhytnäköisellä oman edun tavoittelulla.” Toteaa STTK, mutta kuka tavoittelee lyhytnäköisesti omaa etua? Nykyiset eläkeläiset maksoivat aikoinaan lastensa hoivan ja vanhempiensa eläketurvan. Tätä on perinteinen sukupolvisopimus. Sukupolvien välinen eläkelupaus koskee, ei vain tulevia eläkeläisiä, vaan myös nykyisiä.

4. ”ETK on laskenut, että eläkerahastot olisivat tyhjät jo noin 50 vuoden kuluttua. Laskelmat ovat kiistattomat.” Yksikään vakava taloustieteellinen tutkimuslaitos ei tee ennusteita yli kahdenkymmenen vuoden. Laskelmien luottamusvälit jäävät niin väljiksi, ettei ennustella ole edes viitteellistä, vaan pelkästään viihteellistä merkitystä. Sitä paitsi ETK ei tee laskelmia palkkaindeksin ostovoima-, työllisyys- ja verotulovaikutuksista, joten ennuste on epätäydellinen.

5. ”Kaikkien indeksialoitteesta innostuneiden olisi tärkeätä tutustua laskelmiin perusteellisesti eikä poimia rusinoita pullasta omien väitteiden tueksi.” Tämä on erinomainen huomio. Siksi ihmetyttää, miksi STTK ”poimii rusinoita pullasta” ja kertoo, että rahastot loppuvat 50 vuoden päästä. ETK:n ennusteen mukaan rahastot ovat palkkaindeksiä käytettäessä vuonna 2050 nykyiseen verrattuna kaksinkertaiset ja samalla saataisiin yli 50 000 uutta työpaikkaa ja 1,5 miljardia euroa kasvaneita verotuloja. Jos ETK:n ennuste lopulta pitäisi paikkansa, niin sen mukaan vuosina 2060-67 katoaa yksityiseltä työeläkesektorilta 157 miljardia euroa käyvin hinnoin rahastojen huvetessa, mutta Suomen kansantalous kukoistaisi valtavasta ostovoiman lisäyksestä.

6. "Väitteet siitä, että indeksiä muuttamalla vaikutettaisiin heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten toimeentuloon, ovat huijausta.” Kuka tällaista väittää, paitsi ne jotka muuttaisivat indeksitarkistukset eurokorotuksiksi. Kaikkein köyhimmät eläkkeensaajat saavat takuu- ja kansaneläkettä, jotka maksetaan verovaroista. On tärkeätä, että niihin tehdään tuntuvat tasokorotukset, mutta tämä ei voi olla väistöliike, jolla eläkerahastot jätetään koskemattomiksi. Mutta 93 % eläkeläisistä saa työeläkettä ja heistä 330 000 elää köyhyysrajan alla.

7. ”Indeksimuutos parantaisi eniten jo nyt erittäin hyvää eläkettä saavien tilannetta.” Tämä STTK:n väite on ammattiliitolle outo, sikäli että kaikki palkankorotukset prosenttikorotuksina vaikuttavat samalla tavoin. Vain 0,8 % kaikista eläkkeensaajista, 12 000 ihmistä, saa yli 5 000 euroa kuukaudessa, ja 222, joista 3 on naista, saa yli 10 000 euroa kuukaudessa. Jos STTK ajaa eläkekattoa lakisääteisiin eläkkeisiin, niin se on erinomainen tavoite.

8. ”STTK korostaa, että eläkerahastot eivät ole eläkeläisten rahoja, vaikka indeksialoitteen kannattajat niin väittävät.” Kenen rahoja eläkevarat ovat? Eivätkö ne ole tarkoitettu eläkkeisiin? Perustuslakivaliokunta on pitänyt ”henkilön itselleen ansaitsemaa eläke-etua omaisuudensuojan piiriin kuuluvana”.

9. ”Eläkkeellä olevat ovat maksaneet omista eläkkeistään huomattavasti pienempiä eläkemaksuja kuin mitä heidän perässään tulevat, eikä tätä tosiasiaa pidä tunnepohjaisilla väittämillä hämärtää.” Työeläkkeet eivät määräydy veloitetuista työeläkemaksuista, vaan ansaituista tuloista. Sitä paitsi eri sukupolvet elävät hyvin erilaisessa yhteiskunnassa ja on kohtuutonta vertailla saavutettuja etuja ja velvollisuuksia eri historian vaiheissa toisiinsa. Nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet lakisääteiset velvoitteensa aikanaan ja heillä on oikeus ansaitsemaansa eläketurvaan.

10.  ”Edelleen jatkuva huono talous- ja työllisyystilanne luo paineita työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydelle.” STTK on huolissaan eläkejärjestelmästä, joka voi hyvin kaikkien kansainvälisten arvioiden mukaan, mutta ei eläkeläisistä, jotka voivat huonosti. Palkkaindeksi nostaa eläkkeitä vain, jos talous kasvaa ja reaalipalkat nousevat, eli ne varat, joilla eläkkeet maksetaan. Silti varovaisuus on paikallaan. Siksi indeksiuudistusta olisi järkevää tarkastella viiden vuoden välein, jolloin sitä päästään arvioimaan suhteessa faktoihin, eikä ”hämärtää tunnepohjaisilla väittämillä”, ennusteilla ja arvailuilla.

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu