Kimmo Kiljunen

Avoin kirje kansanedustajille: Lopetetaan eläkeläisten köyhdyttäminen

 

Arvoisat kansanedustajat,

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on saanut 85 337 allekirjoitusta ja tulee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen tavoitteena on ylläpitää eläkeläisten ansaittu tulotaso ja estää köyhtyminen.

Kansalaisaloite on avannut eturistiriidan, joka ei ole eläkeläiset vastaan nuoret tai suurituloiset eläkkeensaajat vastaan pienituloiset. Kyse on eläkeyhtiöistä ja siitä kuinka suuriksi rahastot aiotaan paisuttaa tinkimällä eläkkeistä. Tämä on ydinasia päättäessä kansalaisaloitteesta.

Kaksikymmentä vuotta Suomen eläkepolitiikan linjana on ollut hillitä eläkemenoja ja kasvattaa rahastoja. Pelättiin ”eläkepommia” suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Lopputuloksena eläkejärjestelmämme kestävyys on maailman huippua.

Eläkerahastoissa on varoja yli 180 miljardia euroa ja ne kasvavat 21 000 euroa minuutissa. Valtionvelka kasvaa 10 000 euroa minuutissa ja siksi on käynnistetty Suomen historian mittavin leikkausohjelma. Tosiasiassa julkisen talouden nettovelka laskee. Me kuivatamme kansantaloutemme, kun olemme siirtäneet 130 miljardia euroa ulkomaille eläkerahastoihin.

Samanaikaisesti eläkeläiset voivat huonosti. Kun 65-vuotiaista 8 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet. Taitetun indeksin ansiosta eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee lakisääteisesti iän karttuessa.

Suomessa oli alun perin tarkoitus kartuttaa puskurirahastoksi kahden vuoden eläkemenot, eli nykyrahassa 50 miljardia euroa. Nyt varat ovat yli seitsenkertaiset ja loppua ei näy.

Eläketurvakeskus arvioi, että vuonna 2045 rahastoissa olisi nykyrahassa varoja 335 miljardia ja vuonna 2080 peräti 811 miljardia euroa, eli neljä kertaa tämänpäiväinen kansantuote. Puolenvuosisadan päässä lähes koko kansallisomaisuutemme on rahastoissa ulkomailla kasvamassa korkoa.

Miksi emme voisi kohentaa eläkkeitä? Näin lisäisimme ostovoimaa ja nuorille työpaikkoja. Verotulot karttuisivat ja hyvinvointi paranee.

Eläketurvakeskus ennustaa, että palkkatasoindeksi alkaa syödä rahastojen pääomia 2050-luvulla ja vuonna 2067 varat olisivat loppu. ETK:ta luotettavampi lähde on kuitenkin mennyt kehitys. Taitetusta indeksistä meillä on kokemus.

Rahastot ovat kahdessakymmenessä vuodessa viisinkertaistuneet. Lamavuosina 2009-15 ne kasvoivat 78 miljardia euroa, eli 21 000 euroa minuutissa. Samoina vuosina yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä nousi 17 %:sta 21 %:iin suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Eläkeläismäärien kasvu näyttää siis olevan lähes merkityksetön tekijä rahastojen karttumisen suhteen.

ETK käyttää ennusteessaan alimitoitettua 3,5 %:n rahastojen reaalituotto-oletusta.  TELA on laskenut, että viimeiset 20 vuotta reaalituotto on ollut 4,0 %. Sen mukaan rahastoissa olisi varoja vuonna 2035 yli 110 miljardia euroa ja vuonna 2080 peräti 620 miljardia enemmän kuin ETK:n ennusteessa. Sukupolvien välinen ristiriita häviäisi muuttamalla hieman yhden kertoimen arvoa.

Eduskunnan olisi hyvä pyytää kansalaisaloitetta käsitellessään Eläketurvakeskukselta:

a) vertailulaskelma 4,0 %:n ja 4,5 %.n rahastojen reaalituotto-oletuksella
b) arvio puoliväli-indeksin kustannusvaikutuksesta 
c) laskelma palkkatasoindeksin dynaamisista vaikutuksista kansantalouteen

Kun toistamasta toistetaan, että indeksiuudistus tehdään ”lasten ja lastenlasten kustannuksella”, siitä tulee tosiasia, vaikka kyse on olettamuksiin nojautuvasta ennusteesta.

Te kansanedustajat joudutte kansalaisaloitetta käsitellessänne valitsemaan joko eläkeläisten edelleen köyhdyttämisen tai eläkeyhtiöiden kasvun hillitsemisen ja nuorten työllistämisen väliltä. 

Jos valitsette jälkimmäisen, niin varautukaa arvioimaan uudistuksen vaikutuksia viiden vuoden välein. Se takaisi, että indeksiuudistus varmistaisi eläketurvan eri sukupolville niiden välistä oikeudenmukaisuutta kunnioittaen.

 

Kollegiaalisin terveisin,

 

Kimmo Kiljunen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Janne Suuronen

"
Samanaikaisesti eläkeläiset voivat huonosti. Kun 65-vuotiaista 8 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet.
"
Mitä tekemistä köyhillä kansaneläkeläisillä on työeläkeyhtiöiden rahastojen kanssa ?

Minäpä vastaan itse: Ei muuta, kuin että taas kerran hyvätuloinen, jopa rikas, demari köyhillä ratsastaen vaatii itselleen enemmän.

"
Taitetun indeksin ansiosta eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee lakisääteisesti iän karttuessa.
"
Kyllä ne taitavat olla vielä työssä käyvät 1956 ja sitä myöhemmin syntyneet sukupolvet, joiden tulevaisuuden eläkkeitä syömällä Kimmo Kiljusen sukupolvi ei pelkästään säilytä kansakunnan työtulojen laskiessa omat eläketasonsa samana, vaan suorastaan vaativat itselleen korkeampia eläkkeitä.

Tulkoot työttömiä, jäädytettäköön palkat, velkaantukoot valtio, nostettakoon eläkeiät tuleville sukupolville, madallettakoon tulevien ikäpolvien eläketasoja, mutta meidän suurten ikäluokkien työeläkkeiden kuuluu nousta. Minä demari vaadin näin kansaeläkeläisten köyhyydellä ratsastaen. Ugh, olen puhunut.

Sympatiani alle 1000 euron kansan- ja takuueläkkeitä saaville. Mutta ei oikeasti köyhillä ratsastaville suurten ikäluokkien itsekkäille Demarirohmuajille. Ja mihin luokkaan kuuluvat myös esim. Ilaskiven Kokoomuslaiset.

Janne Suuronen

Jos vielä vähän lisää. Suurin osa eläkkeistähän rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuista. Näiden maksujen osuus on nykyisin paljon suurempi, kuin mitä se on ollut Kimmo Kiljusen työuran aikana.

Suuriin ikäluokkiin kuuluva Kimmo Kiljunen ja hänen työnantajansa ovat maksaneet eläkerahastoihin paljon pienemmän summan, kuin myöhemmin eläkkeelle pääsevät ja matalampaa eläkettä saavat myöhemmät sukupolvet. Tai tosin sanottuna, 180 miljardin euron eläkerahastopotista Kimmo Kiljusen sukupolville kuuluu suhteessa pienempi osuus, kuin mikä siitä kuuluu nuoremmille sukupolville.

Työeläkemaksut näkyvät myös suoraan työn kustannuksina työnantajille ja mikä on eräs työttömyyttämme ylläpitävistä syistä. Suurten ikäluokkien työeläkkeiden taso on eräs työn hintamme korkeuden ja sitä kautta työttömyytemme syistä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tässä keskustelussa on niin paljon erilaisia osia, että on varsin vaikeaa lähteä vertailemaan eri aikakausia keskenään ja varsinkaan eri ikäpolvia en lähtisi vertailemaan suin päin. Lisäksi on vertailtava vastaavia lukuja keskenään.

Mikäli puhumme pelkästään rahastoitavasta vanhuuseläkeosasta, niin vuonna 1996 oli rahastoitava vanhuuseläkeosa 4,3% palkkasummasta. Sitä ennen luvut pyörivät vähän alle 4%:sta vähän yli 4 prosenttiin. Nyt palkkasummasta peritään ko. osaan 2,9%.

Kokonaisuutena eläkemaksut ovat kuitenkin kasvaneet, koska alkuaikoina eläkkeensaajia oli vähän ja ansaitut eläkkeet pieniä. 1962 lopussa maksettiin eläkkeitä 185 henkilölle. Indeksikorjattuna keskieläke oli noin vajaa 200€. 1963 rahasta riipaistiin pari nollaa pois. Kerätyt rahat työkyvyttömyyseläkeosiin ja työttömyyseläkeosiin ovat vaihdelleet.

Eri aikakausina karttumat ovat vaihdelleet, samoin ajanjaksot joilta on ansaittu eläkkeitä kuten myös "työt" joilta ansaitaan eläkkeitä jne. Rahastosääntöjä on muuteltu, sanoisinko, jatkuvasti. Lisäksi on hyvä muistaa, että laskukaavan tuotot eivät ole toteutuneet toivotun kaltaisesti.

Itse indeksikorotuksiin en ota edelleenkään kantaa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Oletko sitä mieltä, että on oikein paisuttaa eläkevaroja eläkeläisten kustannuksella satoihin miljardeihin euroihin?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #14

Noita eläkevaroja paisutetaan kylläkin eläkemaksuista, mitä eläkeläiset eivät maksa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #17

Toki nyt sen tiedän. Eläkeläisten kustannuksella niitä varoja kasvatetaan, koska eläkeläisille ei makseta sitä, mikä on ollut alun perin tarkoitus. Eikös vaan...?

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Mikä on Kimmo Kiljusen köyhyysraja on? Muistaakseni EU:n raja on jotain 1300 euroa.

Kertymän alkupäästä vuetiin minultakin 10 vuotta, koska aloitin työt 13-vuotiaana.

Eläkkeeni on 800 euroa kuukaudessa, mikä hädin tuskin riittää elossa pysymiseen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Janne Suuronen, #1.
Tässä on yksi fakta näiden eläkepohdiskelujen pohjaksi, jotta helposti ymmärtää mistä on kysymys: palkat ovat nousseet 88% ja eläkkeet 46% viimeisen 20v:n aikana. Ja nuo eläkkeet ovat jo lähtökohtaisesti vain korkeintaan hiukan yli puolet palkoista. Ja kaiken lisäksi eläkkeitä verotetaan kovemmin kuin vastaavia palkkoja. Onko tämä oikein ja kohtuullista?

Onko kovin kristillistä panna köyhät eläkeläiset ja heidän köyhät ja työttömät lapsensa ja lastenlapsensa vastakkain, riitelemään keskenään? Hehän monesti elävät samoilla rahoilla. Köyhät eläkeläiset antavat surkeista eläkkeistään osan jälkikasvulleen, joka ei ole saanut työtä näinä aikoina tällä surkealla talouspolitiiklla.

Ökyeläkkeille voitaisiin minusta panna katto. Eläkkeiden korotukset olisi suunnattava ensisijaisesti vähävaraisille. Korotusprosentti voisi laskea eläkkeen suuruuden mukaan.

Ei ole kohtuullita eikä kristillistä syyttää Kimmo Kiljusta oman edun tavoittelusta, kun hän on nostanut esiin taitetun eläkeindeksin karmeat epäkohdat.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Janne Suuronen, #1.
Tässä on yksi fakta näiden eläkepohdiskelujen pohjaksi, jotta helposti ymmärtää mistä on kysymys: palkat ovat nousseet 88% ja eläkkeet 46% viimeisen 20v:n aikana. Ja nuo eläkkeet ovat jo lähtökohtaisesti vain korkeintaan hiukan yli puolet palkoista. Ja kaiken lisäksi eläkkeitä verotetaan kovemmin kuin vastaavia palkkoja. Onko tämä oikein ja kohtuullista?

Onko kovin kristillistä panna köyhät eläkeläiset ja heidän köyhät ja työttömät lapsensa ja lastenlapsensa vastakkain, riitelemään keskenään? Hehän monesti elävät samoilla rahoilla. Köyhät eläkeläiset antavat surkeista eläkkeistään osan jälkikasvulleen, joka ei ole saanut työtä näinä aikoina tällä surkealla talouspolitiiklla.

Ökyeläkkeille voitaisiin minusta panna katto. Eläkkeiden korotukset olisi suunnattava ensisijaisesti vähävaraisille. Korotusprosentti voisi laskea eläkkeen suuruuden mukaan.

Ei ole kohtuullita eikä kristillistä syyttää Kimmo Kiljusta oman edun tavoittelusta, kun hän on nostanut esiin taitetun eläkeindeksin karmeat epäkohdat.

Erja Niemi

Ei tahdo mummelin pää pysyä mukana. Ensimmäisistä kahdeksasta vuodesta en saa työeläkettä,-rajana 23 vuotta. Nuoremmille alkaa eläkelaskuri jo 18 vuoden iässä. Jos ennen vuotta 2005 oli ansiosidonnaisella, suorittamassa tutkintoon johtavaa koulutusta, kotihoidontuella, äitiyspäivärahalla, ei keryttänyt eläkettä ei. Vuonna 2017 eläkekertymä alkaa jo 17 vuotiaana. Miten siis JS voi sanoa, että emme olisi riittävästi maksaneet. Olisi hyvä tarkistaa myös eläkeyhtiöiden johtajilleen ja ylimmälle portaalle maksetut milloin mitkäkin osingot, palkkiot ja ylisuuret palkat ennen kuin lähtee syyllistämään. Ei kai ole tarkoitus, että tämän päivän eläkeläiset maksavat taitetun indeksin mukaisesti lastensa ja lastensalasten eläkkeet. Vaikka Kimmo Kiljunen olisi keksinyt tämän taistelun vain ja ainoastaan kuten JS näyttää ajattelevan itsensä eduksi niin samalla hyötyisimme, ikäänkuin siivellä me pienituloiset eläkeläiset. Ehkä JS ei myöskään osaa rahan arvon mukauttamista kulloiseenkin vuosikymmeneen. Jos kovasti närästää niin voidaanhan Suomeen luoda eläkekatto, laitetaan raja vaikka 3500euroon/kk johan alkaisivat rahastot kasvaa. T: mummeli vm, 53

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Onko tämä Suomen Senioriliikkeen kanta ja perustelu eläkkeiden korkeammasta veroasteesta verrattuna samansuuruisen palkkatulon verotukseen oikeudenmukaista? Vai onko tätä korkeampaa verotusta pidettävä piiloverottamisena eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuina? Siis maksavatko eläkeläisetkin tosiasiallisesti vielä valtion kirstuun eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja veroina? Mitä sanoo perustuslaki tästä eriarvoisesta kohtelusta? Kuten niin usein, niin ilmeisesti sitä ei voi tässä tapauksessa lukea/soveltaa laisinkaan. ;)

"Eläkeläinen maksaa veroa 6,3-7,8% prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavan summan ansaitseva palkansaaja. Tätä perustellaan sillä, että eläkeläisiltä ei peritä työttömyysvakuutusmaksua eikä TEL-maksua!"

http://www.senioriliike.fi/elakelaisten-talous/

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Ei tahdo mummelin pää pysyä mukana. Ensimmäisistä kahdeksasta vuodesta en saa työeläkettä,-rajana 23 vuotta. Nuoremmille alkaa eläkelaskuri jo 18 vuoden iässä."

Eiköhän Suuronenkin kuulu siihen ikäluokkaan, jonka eläkekertymä alkaa vasta 23 vuoden iässä.

Mutta lasketaanpa mummelin (vm 53) ensimmäisen kahdeksan vuoden saamatta jäänyt eläkekertymä silloisten prosenttien mukaan:
Vuosi, eläkemaksuprosentti.
1968, 5,0%
1969, 5,15%
1970, 5,15%
1971, 5,65%
1972, 6,1%
1973, 6,4%
1974, 6,9%
1975, 7,9%

"Yhteensä" 48,25%

Verrataan sitä vaikka tällaiseen 1977 syntyneeseen, ja työuransa vuonna 1996 aloittaneeseen.
1996, 21,1%
1997, 21,2%
1998, 21,5%
1999, 21,5%
2000, 21,5%

"Yhteensä": 106,8%

Tahtoo sanoa, että jopa pari-kolme vuotta myöhäisemmällä töiden aloituksella 90-luvulla työuransa aloittanut on maksanut yli tuplasti ennen oman eläkkeen kertymisen alkua verrattuna vm53:een.

Ja mitenkäs se eläkeikä? Minkä ikäisenä vm 53 pääsi eläkkeelle, ja mikä on vm 77:n eläkeikä?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ei eläkemaksu ja eläkekertymä ole sama asia. Eläkemaksu on järjestelmässä se elementti joka joustaa, jotta luvattu eläkekertymä voidaan maksaa.

Janne Suuronen

Samaa ikäluokkaa ollemme mummeli kansassi.

Kun Kiljusen suurten ikäluokkien eläkkeiden laskennallinen keskitaso on 60% ansiotyöajan tuloista, niin meidän 1960-luvulla syntyneillä tulee olemaan 40%. Poliittisella päätöksellä.

Samaten ikäluokkamme tulee pääsemään useita vuosia suuria ikäluokkia vanhempana eläkkeelle. Ja sinäkin varmaan muistat, kuinka vielä 20-vuotta sitten 55 tai 58-vuotiaat työttömäksi jäätyään pääsivät eläkeputkeen, koska työllistymisestä ei ollut toivoakaan, ja mikä etu monien muiden asioiden kanssa on nyt nuoremmilta ikäluokilta heikennetty.

Pointtini näillä voimakkailla kannanotoilla on herätellä lukijoita Kiljusen tapaisten eläkettä nauttivien faktojen valikoinnista ja taitetun indeksin perään itkemisen olevan lähinnä naurettavaa nuorempien ikäluokkien tuleviin eläke-etuihin verrattuna.

Toivon totisesti kansanedustajille viisautta tutustua työeläkkeiden kaikkiin faktoihin. Nyt kun faktojen esiin kaivaminen 2000-luvulla internetin myötä on ennätyksellisen helppoa. Eikä mennä Kiljusen ja Ilaskiven kaltaisten vanhojen poliittisten lobbarijäärien valikoiviin faktoihin oman ja oman viiteryhmän asioita ajaessaan.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Jaetaan eläkerahastosta kaikki rahat ulos ja käytetään jakamisessa prosentuaalisia osuuksia sen mukaan paljonko on kukin maksanut. Eli Kiljusen sukupolvelle kymppitonni per nenä ja loput aivan muualle.

http://www.vino.fi/blog/2016/04/18/nuorisojarjesto...

Miten olisi ennemmin verojen poistaminen eläkkeistä? Jos järjestelmä pysyy nykyisenlaisena verojen takia pienistäkin eläkkeistä tulevaisuudessa joutuu maksamaan ansiotuloveroa noin puolet.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Petriltä menee puurot ja vellit sekaisin, sillä koko eläkemaksua ei rahastoida, vaan vain tietty osa. Vanhuuseläkkeistä puhuttaessa lienee viisasta verrata rahastoitua vanhuuseläkeosaa.

"Mikäli puhumme pelkästään rahastoitavasta vanhuuseläkeosasta, niin vuonna 1996 oli rahastoitava vanhuuseläkeosa 4,3% palkkasummasta. Sitä ennen luvut pyörivät vähän alle 4%:sta vähän yli 4 prosenttiin. Nyt palkkasummasta peritään ko. osaan 2,9%."

Nykyisten nuorten vanhuuseläkkeitä maksavat tulevat sukupolvet ihan samaan tapaan kuin nytkin. Varautukaa tuleviin itkupotkuraivareihin jo nyt henkisesti. Ei ole järkevää lähteä mukaan vastakkainasetteluun eri sukupolvien välillä, vaan eläkkeitä on käsiteltävä tyynen realistisesti. Rahastojen tuotoilla on kaikille iso merkitys, joten toivokaamme niiden tuottavan, sillä myös toinen vaihtoehto on olemassa.

Toivon kuitenkin jokaiselle ihmisarvoista elämää, niin nuorille kuin vanhoille.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Eli toisinsanoen logiikallasi jos seuraava sukupolvi maksaa 100% palkastaan eläkemaksuja ja rahastoi vain 1% verran, niin se sukupolvi ei ole velvollinen saamaan kuin tuon 1% lopullisessa jaossa. Täsmälleen sama asia on käymässä eri prosenteilla tässä nykyisessä väännössä. Oikeudenmukaista ehkä saajien mielestä, mutta ei maksajien.

Itse olen varautunut siihen, etten saa eläkettä tulevaisuudessa. Kuitenkin eläkeikä karkaa jonnekin 90 tietämille samalla kun indeksillä sekä veroilla eläke kutistetaan toimeentulotuen tasolle.

Muutenkin rahastojahan Kiljunen tässä on sileäksi laittamassa ja kotiuttamassa ne eläkkeellä oleville sukupolville.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #10

Ei tässä minun logiikallani ole paljon merkitystä, vaan itse järjestelmällä. Tuon rahastoinnin tarkoitus on tasoittaa maksuja eri sukupolvien välillä. Jokaisella lienee mielipide siitä, että miten on onnistuttu. Tosiasiassa kuitenkin ns. suuret ikäpolvet ovat maksaneet isohkoja vanhuuseläkeosia juuri siinä uskossa, että täten he osallistuvat omien eläkkeidensä maksamiseen.

Mielestäni on huono asia mikäli ei ole uskoa omasta eläkkeestään. Tähän on päättäjien puututtava. Nykyisin kuitenkin eläkettä kertyy väkisin tiettyjen sääntöjen mukaan. Osuus tulee olemaan pienempi suhteessa palkkoihin, mutta silti suurempi indeksikorjattuna, kuin nykyiset eläkkeet. Ainakin mikäli uskomme Eläketurvakeskuksen laskelmia.

Mikäli menet töihin 18 vuotiaana (työskennellen 90 vuotiaaksi) ja saat nykyistä karttumaa tuon 1,5%, niin silloin eläkkeesi on työskentelyajan palkka x 1.5% x elinaikakerroin (karkeasti noin). Ei huonosti.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #11

Ymmärrän rahastoinnin hyvin. Ongelma rahastoinnissa on sivukulut, jotka ovat tällä hetkellä aika suuret verrattuna siitä saatuihin hyötyihin. Nuo rahastot muutenkin tullaan syömään tulevaisuudessa, jos Suomeen ei tule uutta Nokiaa tai vastaavanlaisen arvon omaavaa pelastusta. Kiljusen markkinoiman esityksen läpivienti myös kutistaisi rahastoja oikein kunnolla ja näinollen aikaa uudelle pelastukselle olisi entistä vähemmän.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/08/23/pank...

Ei ole uskoa eläkkeestä ei, koska ymmärrän hyvin, että tulevat sukupolvet joutuisivat maksamaan meidän eläkkeemme ja nykyisellä menolla tulevilla sukupolvilla tai edes omalla sukupolvella ei tule olemaan töitä, joka meinaa, ettei sitä eläkettääkään tule. Eläkkeen osuus palkasta tulee olemaan huomattavasti pienempi. Epäilen, että se tulee olemaan jopa minimaalinen. Muutenkin vaikka eläkerahastot ovat poissa valtion budjetista, silti poliittinen riski on huomattava, kuten kiljusen esitys todistaa.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/03/30/nuor...

Kun olisikin saanut 18-vuotiaana eläkettä tehdystä työstä. Harmi kyllä eläkeotteessa lukee monta "Ei keräänny eläkettä" -riviä. Hah, ei kerääntynyt ja silti piti maksaa eläkemaksuja pienestäkin palkasta.

Tietenkin kyllähän täältä pois pääsee ja eiköhän ulkomailta löytyne töitä korkeastikoulutetuille nuorille aikuisille, joita kumpikin tässä ollaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #12

Ajatuksesi vastaavat hyvin käsitystäni nykyisten "nuorten" näkemyksistä. Ei uskota eläkkeisiin eikä työllisyyteen. Tämä on asia, jonka toivoisin edes muutaman poliitikon ottavan vakavasti. Apua odotetaan ikäänkuin rajojen ulkopuolelta, eikä itse ymmärretä tehdä mitään. Onko syynä EU ja euro?

Itse muistan hyvin ajan jolloin perheeseen tuli televisio ja kohta jopa värisellainen. Jäätelöä sai kerran kuukaudessa puolilitraa neljään pekkaan. Teillä juututtiin savivelleihin. Vuoden jännittävin hetki oli perheen auton (Mossen) katsastus. Halvin irtokarkki maksoi kaksi ja puoli penniä, joten aina oli ostettava 5 pennillä kaksi. Vettä kannettiin tupaan ja tarpeilla käytiin ulkovessoissa. Olen nyt 58-vuotias.

Voihan se tulevaisuus näyttää heikolta, mutta kyllä nyt on moni asia ihan hyvinkin? Mahdollisuuksia on kyllä, kunhan yrittää nähdä myös hyvät asiat. Tämän asian takia ei kannata viiltää ranteita auki, sillä uskon, että paremmin tulee käymään, kuin nyt uskoo.

Ennen huolehdittiin naapureista ja naapurin kakaroista. Samaa henkeä kaivataan nytkin.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #15

Apua tilanteeseen tuskin tulee rajojen ulkopuolelta. Ehkä kehitysapua sitten kun on sen aika, mutta muuten ei mitään. Sitten on EU ja euro, nuo kaksi syntipukkia joka asiassa. Ennemminkin EU yrittää edes jollain tavalla pitää päättäjämme ja muun herrasportaan aisoissa, etteivät ne ihan orjina meitä pidä. Euro taasen pitää ohjakset rahasta muualla kuin meidän päättäjillämme. Sitä entistä markan aikaan ollutta rahan arvon sakkaamista ei enää ole ja ulkomailtakin voi jopa ostaa jotain yksityishenkilönä.

Nyt moni asia on hyvin, mutta tulevaisuus Suomen puolesta näyttää todella synkältä. Ei tässä ranteita olla viiltämässä auki. Radikaalein veto, mitä saatetaan tehdä on ulkomaille muuttaminen. Muutenkin itsellä asiat ovat vielä oikein hyvin ja työt tuskin tulevat loppumaan ennenkuin Suomi kunnolla sukeltaa. Sukelluskaan tuskin vaikuttaa omaan hyvinvointiin pahemmin.

Se mikä saattaisi pelastaa Suomen sukellukselta olisi viranomaisten kyttäämisen vähentäminen eli juurikin se kuuluisa byrokratian vähentäminen. Enkä tarkoita näitä naurettavia "Byrokratiatalkoita", joissa ihanat johtajamme ovat saaneet ehkä yhden alipykälän kumottua. Ennemmin pitäisi lähteä kumoamaan niitä yksi kerrallaan alusta asti ihan maalaisjärkeä käyttäen ja poistaen kohdat, joista aiheutuvat haitat ovat minimaalisia. Byrokratiasta koituvat kulut yrityksille eivät ole mitään pieniä. Puhumattakaan kansalaisten yleisestä kyykytyksestä byrokratialla.

Tiesitkö, että säädöksiä oli noin 42 hyllymetriä 2013? Korkeutena tuollainen kirjakasa päällekkäin laitettuna yltäisi noin puoleen väliin Tampereen sokos hotellitornia. Tosin eivätköhän ahkerat johtajamme ja muut virkamiehet ole saaneet kasvatettua tuota ainakin parilla metrillä kolmen vuoden aikana, joten eiköhän se mene jo yli puolen välin tuota hotellitornia.

"Säädöksiä on kirjoitettu jo 42 hyllymetriä"
http://www.hs.fi/kotimaa/a1369018113343

Toinen johon kannattaisi vähän kiinnittää huomiota on verot. Esim. nykyisin maksetaan veroja jo pelkästä olemisesta. Kaikkea muutenkin verotetaan moninkertaisesti, joka tekee aika isosta osasta töitä kannattamatonta ja osaltaan pitää kansan köyhänä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kiljusta pitää kyllä onnitella hyvästä vaalikamppanjasta. On aloitettu hyvissä ajoin.

Kiljunen ymmärtää että demareiden äänestäjistä suurin osa on eläkeläisiä, ja ääniä voi tippua myös muiden puolueiden eläkeläisiltä. Toki Kiljunen ymmärtää senkin, että pienituloiset eläkeläiset eivät hyödy indeksistä samalla tavoin kuin suurituloiset eläkeläiset, mitä Kiljunen edustaa. Tosin Kiljunen saattanee tietää senkin, että jos 8 lamavuoden jälkeen vielä tiettymään tulevaisuuteen palkat matelevat 0-tasossa tai vähän yli, niin taitetun indeksin poisto voi jopa käydä eläkeläisen kukkarolla.

Näemmekö Kimmon eduskuntavaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ja tulevana kansanedustajana ja eläkeläisten esitaistelijana?

Mutta Kimmo, voisiko miun työeläkemaksua alentaa? Se on ollut koko työurani jotain ihan muuta kuin ennen 90-lukua. Miun eläkeikää on nostettu (2017) ja kertyvää eläkettä leikattu 17% (2005).

Ihan kompensaatioksi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiljunen on sekä oikeassa että väärässä. Aloitetaan väärässä olemisesta. On täysin normaalia että eläkeläinen köyhtyy. Ainakin itse olen talouteni suunnitellut niin, että palkkatuloista pyrin keräämään pientä varallisuutta jolla eläketuloa voin aikanaan täydentää. Tulen siis eläkeaikana köyhtymään ja mitä pidempään elän, sitä enemmän köyhdyn. Mikäli Kiljunen köyhtymisellä tarkoittaa tulojen pienenemistä, hän "kollegiaalisesti ilmaistuna" puhuu muunneltua totuutta. Eläkeläisten reaalitulot ovat kasvaneet. On myös päätetty, etteivät eläkkeet seuraa indeksiä, kun se on negatiivinen mikä lisää positiivista vaikutusta. Todennäköisesti Kiljunen käyttää köyhtymistermiä tietoisesti vääri, retorisena tehokeinona ja sympatian kerääjänä.

Entä oikeassa oleminen? Taitetulle indeksille ei juurikaan ole perusteita ja sen käytöstä voitaisiin hyvin luopua Eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet. Eläkkeelle siirryttäessä eläke määräytyy laskentakaavan mukaan omaan tulotason perusteella. Koska raha saattaa menettää arvoaan, on luonnollista korjata tuota tasoa muutoksen mukaan. Tähän paras käytössämme oleva työkalu on elinkustannusindeksi, johon eläkkeet tulisi sitoa. Käytännössä siis elintaso määräytyisi sen mukaan mitä oman työuran aikana on ansainnut. Mielestäni tämä on kohtuullista ja sitä tulee puolustaa.

Kiljusen haikailemalle mahdollisen tulevan yleisen elintason nousun jakamiselle ei oiken löydy loogisia perusteita. Jos vaikka tulevaisuudessa päätetään korottaa sairaanhoitajien ja opettajien palkkoja merkittävästi, en ymmärrä miksi sen pitäisi korottaa emeritusprofessorin eläkettä. On myös hyvä muistaa, että vaikka kaikki eläkeläiset olisivat kartuttaneet täyden eläkkeen, on puolet heistä joka tapauksessa pienituloisia tilastollisen määritelmän mukaan, heti ensimmäisestä eläkepäivästään lähtien. Kerrytetyn eläkkeen suuruus eläkkeelle siirryttäessä on kuitenkin oma, erillinen keskustelunsa. Nyt Kiljusen motiivit näyttäisivät kulkeneen mukana edustaja-ajalta. Hän näkee rahaston ja haluaa jakaa sitä äänestäjilleen, koska raha on olemassa. Perusteet eivät kestä kriittistä tarkastelua, mutta ei se ole ennenkään politikkoja estänyt ajamasta etupiirinsä etua.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nyt täytyy myöntää, etten oikein hahmota miten Kiljunen on mielestäsi oikeassa, ottaen huomioon että pidät eläkkeiden sitomista elinkustannusindeksiin oikeudenmukaisena, kun Kiljusen keskeinen vaatimus on juuri se, että eläkkeitä ei sidota edes osittain elinkustannusindeksiin, vaan kokonaisuudessaan ansiotasoindeksiin, jolle sinä taas vuorostasi et löydä perusteita.

Vai oliko kommenttisi vain turhan älykäs piikki minunlaiselleni käsittää?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Yritin olla näppärä, olemme Kiljusen kanssa yhtä mieltä taitetun indeksin perusteettomuudesta, joskin eri mieltä siitä miten asia tulisi korjata.

Jyrki Antila

Ei tarvi muistaa kuin yksi asia niin helposti ymmärtää mistä on kysymys: palkat ovat nousseet 88% ja eläkkeet 46% viimeisen 20v:n aikana.Eli mitä ryhmää on vedätetty ja ihan vielä lain mukaan.Kyl tää nyt saa loppua ja loppuukin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

No työttömyys ja pätkätyöt ovat myös nousseet aiheuttaen vielä pienemmän eläkekertymän liian monelle aikanaan. Eläkeikä on myös noussut ja eläkkeen kertymää pienennetty. Ekaa kertaa nuorempi sukupolvi on köyhempi kuin vanhempansa samassa iässä. Joten maailma on epäoikeudenmukainen.

Jyrki Antila

Me nykyiset eläkeläiset olemme työllämme eläkkeemme ansainneet ansiosidonnaisen eläkeeen muodossa,mutta valtio takavarikoi siitä osan.Jokainen sukupolvi itse ansaitsee omat eläkkeensä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #28

Paitsi eläkejärjestelmä on sellainen, että työssäkäyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Osaatko kertoa, miksi eläkeikiä on nostettu ja eläkerkertymää alennettu nuorten ikäluokkien osalta?

Osaatko Jyrki vastata, että miten ja miksi esimerkiksi sellaisten ammattien eläkkeen pitäisi kehittyä palkankorotuksien tahdissa, mitkä ovat lakanneet olemasta?

Meiltähän on poistettu valtavasti työtä. Ei ole enää matkahuollossa, postissa ja virastoissa samanlaista henkilöstöä, vaan samat työt tehdään pienemmällä porukkalla ja monia ammattinimikkeitä on poistunut kokonaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Olet aivan oikeassa, jokainen ansaitsee itse oman työeläkkeensä. Väärinkäsitysten välttämiseksi suositeltavampi verbi olisi kuitenkin kerryttää. Sitten kun eläkkeen aika koittaa maksavat senhetkiset palkansaajat kertyneestä eläkkeestä valtaosan, aivan kuten se aiemmin eläkettään kerryttänyt teki töissä ollessaan. Rahastoista kustannetaan viitisentoista prosenttia työeläkkeestä, loput tulee suoraan palkansaajilta. Ei siinä sinänsä ole mitään hävettävää tai paheksuttavaa, näin on sovittu tehtäväksi kun työeläkejärjestelmä luotiin vain osittain rahastoivana.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä miksi ihmeessä jonkun muun tulojen pitäisi vaikuttaa minun eläkkeeseeni, kyllä sen kuuluisi määräytyä minun tulojeni perusteella.

Käyttäjän PenttiOPitknen kuva
Pentti O Pitkänen

Vaikka osoittaisin oman lahopääni olemassaolon, kommentoin kaikkea tätä. Olisin tyytyväinen jos ansiosidonnainen eläkkeeni maksettaisiin sen paljon puhutun ja petetyn 60% lupauksen mukaan palkastani, korjattuna indeksillä. Kun näin ei ole,leikatuista eläkkeistä ja -indekseistä johtuen, "velkasumma" minulle päin kasvaa eläkevakuutusyhtiöllä koko ajan. Kuukautta kohti se on monella luokkaa 500 euroa. Kun näin on ollut jo Lipposen hallituskausista lähtien, ei ole ihme jos eläkerahastot ovat kivunneet satoihin miljardeihin,joita käytetään ulkomaille syötettynä "takuurahana". Sanoisin, että Suomi pysyy toistaiseksi pystyssä tämän voimin. Näin on meillä kaikilla jotka olemme uskoneet ja pettyneet ja olleet työelämässä vuosina 1960-1995.. Kannanottoni on kovin populistinen, mutta uskon, tosiasia. Se, että lupaukset siitä, että eläke on osa palkkaani ja saat 60% palkastasi eläkkeelle jäädessäsi osoittautui tuulen huuhtomiksi puheiksi. Tosin suurin osa kohtuullisia tai suuria eläkkeitä saavista tyytyy osaansa, rahaa on kuitenkin. Kun taas me pieniä eläkkeitä saavat kärvistelemme toimeentulomme kanssa. Korostan, en halua yhtään enempää, kuin palkkasummani mukaan minulle kuuluva eläkkeeni. Käyttäkää te viisaammat ja koulutetut matematiikkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset