Kimmo Kiljunen

Eikö jo riitä oletuksilla pelottelu?

Suomen kaikkien nuorisojärjestöjen puheenjohtajat kirjoittivat yhteisartikkelin otsakkeella ”Nuorisojärjestöt Kimmo Kiljuselle: Nyt riittää faktojen vääristely”. (Nuorisojärjestöt tiedottavat 18.4.2016)

On hienoa, että nuorisojärjestöt ovat löytäneet toisensa ja haluavat ajaa nuorten asiaa. Sääli, että emme yhdessä näe kuinka palkkatasoindeksi eläkkeissä on sekä nuorten että eläkkeensaajien etu. ”Faktojen vääristelijäksi” leimaamisesta huolimatta yritän vastata faktoilla, en olettamuksilla.

Indeksialoite ei aseta nykyeläkeläisiä ja nuoria vastakkain. Vallitsee yksi ainoa eturistiriita. Yhdet tavoittelevat eläkerahastojen suurinta tuottoa ja kasvua, ja toiset hillitsisivät niiden kasvua ja käyttäisivät tuottoja siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin.

Nuorisojärjestöjen väite, että ”indeksialoite ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen” perustuu olettamukseen. Se nojautuu yhteen ainoaan Eläketurvakeskuksen tekemään pitkän aikavälin ennusteeseen.

Meillä on käytettävissä ETK:ta luotettavampi lähde: mennyt kehitys. Kun taitettu indeksi hyväksyttiin, pelättiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen horjuttavan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Silloin peloteltiin ”eläkepommilla”.

Vuosina 2009-2015 suuret ikäluokat siirtyivät täysin eläkkeelle. Rahastot kasvoivat näinä lamavuosina 80 miljardia euroa, eli 22 000 euroa joka ikinen minuutti. Rahastoista ei ole koskaan (yhtä vuotta lukuun ottamatta) maksettu nettona euron euroa eläkkeitä. Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Tämä on faktaa.

Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee ikääntyessä lakisääteisesti, ovat eläkeläiset. Kukaan ei voi haluta samaa kohtaloa nuorille. Suomessa eläkeläisköyhtyminen on jyrkintä verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Tämä on faktaa.

Valtion velkakello kertoo julkisen talouden velkaantuvan 10 000 euroa minuutissa. Siksi on käynnistetty maamme historian rajuin leikkausohjelma. Tosiasiassa julkinen nettovelka laskee. Eläkerahastoihin kartutetaan tuplasti enemmän varoja kuin valtion velka kasvaa. Tämä on faktaa.

Eläkevaroista 74 % on siirretty ulkomaille, koska ”rahat eivät mahdu Suomeen”. Me kuivatamme rajusti kansantalouttamme. Teille nuorille ei pystytä luomaan työpaikkoja, ettekä pääse kartuttamaan omia eläkesäästöjänne. Tämä on faktaa. 

ETK:n ennuste kertoo, että vuonna 2080 rahastoissa on varoja 1 520 miljardia euroa käyvin hinnoin. Jos julkisen sektorin osuus olisi nykyinen, yhteensä olisi varoja tuolloin kasassa 2 410 miljardia euroa. Nykyrahassa se on 811 miljardia euroa, eli 16 kertaa nykyinen valtion budjetti tai neljä kertaa koko nykyinen kansantuote. Kyse on ennusteesta, eli oletuksesta.

Johtopäätös on: taitettu indeksi johtaa katastrofiin. Mikä intressi nuorilla on edelleen vain kasvattaa Suomen jättimäisintä pääomakeskittymää ja siihen liittyvää vallankäyttöä, ja kuivattaa isänmaan elinvoima?

ETK:n ennuste kertoo, että palkkatasoindeksillä rahastot ovat käyvin hinnoin kaksinkertaiset vuonna 2050. Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä 65-vuotiaalla on 20 vuotta.

Suurin osa nykyeläkeläisistä on poistunut joukostamme 2030-luvun lopulle tultaessa. Se, että he voisivat säilyttää ansaitun eläketasonsa eivätkä köyhtyisi, ei syö nykynuorten eläketurvaa. Teille jää tuplarahastot ja koko kansallisomaisuus.

ETK:n ennuste kertoo, että vuosina 2060-67 rahastot purkautuvat. Noina vuosina ”hukkaantuu” yksityisen työeläkesektorin varat 157 miljardia euroa käyvin hinnoin ja yhteensä 250 miljardia euroa. Tämä on ennuste, eli olettamus.

Silloiset eläkeläiset, 1990-luvulla syntyneet, söisivät vuosikymmenessä sekä rahastot että saisivat silloiset työeläkemaksut. Se merkitsisi valtavaa ostovoiman lisäystä, verotulojen kasvua sekä uusia työpaikkoja erityisesti palvelualoille, jotka vuorostaan kartuttaisivat työeläkemaksuja. Näitä palkkatasoindeksin dynaamisia vaikutuksia ETK ei ole laskenut.

Mutta näin ei tulle käymään, ja monesta syystä. ETK:n ennuste käyttää alimitoitettua rahastojen tuotto-oletusta, 3,5 %. Vuosina 2010-15 rahastojen reaalituotto on ollut 4,6 %, vuosina 1996-2015 4,0 % ja vuonna 2015 5,2 %. Tämä on faktaa.

Jos käytettäisiin edes 4,0 % tuotto-oletusta, niin rahastoissa olisi varoja toista sataa miljardia euroa enemmän vuonna 2050 kuin ETK:n ennuste antaa ymmärtää. Hienoinen yhden parametrin muutos poistaisi keskustelun ”tulevien sukupolvien ajamisesta köyhyyteen”.

Eikö jo olisi aika lopettaa oletuksilla pelottelu?

Nuorisojärjestöt kirjoittavat: ”Ihmettelemme, miksi Kiljunen toistaa yhä uudestaan väitteitä, jotka ETK:n asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet harhaanjohtaviksi ja paikkansa pitämättömiksi. Kiljunen ohittaa täysin kritiikin ja toistaa liian alhaisia arvioita uudistuksen kustannuksista ja hyvin optimistista ennusteista rahastojen kasvuista.”

Arvostan nuorisojärjestön luottamusta eläkevaroista rahoitettuun Eläketurvakeskukseen. Niin minäkin luotan ja käytän ETK:n ennusteita, kun muita ei ole. Jos ne ovat ”liian alhaisia” tai ”liian optimistisia”, niin kysykää ETK:n asiantuntijoilta, miksi he pitävät omia lukujaan ”paikkansa pitämättöminä”.

Vielä enemmän kuitenkin luotan menneeseen kehitykseen ja Albert Einsteiniin: Only source of knowledge is excperience.

Listaatte kahdeksan ”Kiljusen paikkaansa pitämätöntä väitettä”.

Vääristän faktoja väittäessäni: ”Kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä”, koska nuorisojärjestöjen mukaan ”Kukin sukupolvi ei maksa itse omia eläkkeittänsä.” Molemmat väitteet ovat totta.

Vääristän faktoja: ”Vuonna 2050 rahastot ovat kaksinkertaiset palkkaindeksiä käytettäessä”, koska ”rahastot loppuisivat 2060-luvulla”.

Vääristän faktoja: ”On luotettava silloisiin päätöksentekijöihin, etteivät hukkaa saamaansa perintöä”, koska ”Kiljunen ehdottaa häpeilemättä optimistisilla veikkauksillaan, että tulevaisuuden päättäjät voivat sitten aikanaan leikata rankasti nykynuorten eläkkeitä, jos asiantuntijat olisivatkin oikeassa”. Aika solmussa ollaan, mutta tärkeintä on, että nuorisojärjestöt eivät hyväksy venäläistä rulettia tulevaisuudella.

Vääristän faktoja: ”Lamavuosina 2012-15 rahastot ovat kasvaneet 46,3 miljardia euroa, eli 22 000 euroa minuutissa”, koska ”jo karttuneiden työeläkkeiden rahoittamiseen tarvittaisiin 600 miljardin eläkevarat”.

Vääristän faktoja: ”Jos tuottoja käytettäisiin eläkkeisiin, luotaisiin nuorille työpaikkoja ja kykenisitte kartuttamaan omaa eläketurvaanne”, koska ”eläkeindeksin muutos johtaisi nuorten eläkemaksujen nostoon, mikä puolestaan heikentäisi työllisyyttä ja talouskasvua”.

Vääristän faktoja: ”Eläkeläiset köyhtyvät vanhetessaan”, koska ”eläkeläisistä monet ovat köyhiä ja se on vakava asia”.

Vääristän faktoja: ”Eläkeläisten ansaittu tulotaso on pudonnut ja he ovat jälkeen hyvinvoinnin kasvusta”, koska ”alle 35-vuotiaiden aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan”.

Vääristän faktoja: ”Uudistusta ei saa toteuttaa, jos tapahtuu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella”, ja nyt nuorisojärjestöt ovat ”hyvin kiinnostuneita kuulemaan, mitkä todisteet olisivat Kiljusen mielestä riittäviä”.

Kysyn, voiko kukaan ottaa vakavasti edellä esitetyt ”paikkansa pitämättömien väitteideni” kyseenalaistukset. Joka ikinen väitteeni väistettiin viittaamalla johonkin toiseen asiaan. Nuorisojärjestöjen tuomio on kuitenkin murhaava: ”Nyt riittää faktojen vääristely”!

Venäläisen ruletin sijaan olisi hyvä muistaa venäläinen kansansatu. Siinä murtovaras juoksee pois rikospaikalta huutaen: ”Ottakaa varas kiinni, ottakaa varas kiinni!”  

Nuorisojärjestöt eivät vääristä faktoja väittäessään: indeksiuudistus ”johtaisi entistä suurempaan tuloerojen kasvuun eläkeläisten keskuudessa”. Tämä lienee totta uudessa matematiikassa, jossa sama prosenttikorotus muuttaa suhteellisia eroja.

Nuorisojärjestöt eivät vääristä faktoja väittäessään: ”Nuorten joukossa on köyhiä eniten, ja heidän köyhyytensä on syvempää kuin muilla ikäluokilla”.

Suomen virallinen tilasto vuodelta 2014 kertoo, että pitkittyneen pienituloisuuden osalta nuorten ikäryhmässä on piikki, sillä 23-25-vuotiaiden ikäryhmässä köyhyysrajan alla elää lähes 15 %. Tämä on vakava ongelma, mutta onneksi väliaikainen, ainakin tilaston mukaan.

Toinen piikki on eläkeläisten kohdalla. Yli 75-vuotiaista 20 % elää köyhyysrajan alla ja yli 85-vuotiaista 25 %. Tämäkin jatkuvasti kohoava piikki on väliaikainen, sillä 110-vuotiaista kukaan ei elä köyhyysrajan alla, ainakaan tilaston mukaan.

Nuorisojärjestöillä on ehdotus eläkeläisköyhyyden ongelmaan: mennään veronmaksajan kukkarolle ja nostetaan kansaneläkettä, jottei tarvitse koskea eläkeyhtiöihin ja niihin kartutettuihin pääomiin.  

Kuinka uskottavasti eläkerahastojen varoja käytettään tulevaisuudessa eläkkeisiin, kun niitä ei käytetä nyt, vaan sallimme vaariemme ja mummiemme lakisääteisesti köyhtyä. Kansantaloutemme kuivattaminen rahastoihin ei voi olla kenenkään etu. Tehdään indeksiuudistus yhdessä, ja arvioidaan sitä viiden vuoden välein korjaten asiaa tarvittaessa.

Ja lauletaan yhdessä Berthold Brechtin sanoi:

Opi perusasiat.
Se ei riitä, mutta opi ne.

Älä usko oletuksiin, ota selvää.

Niille, joiden aika on tullut,
se ei koskaan ole liian myöhäistä.
Sinun täytyy tietää kaikki.
Sinun täytyy astua johtoon.
 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Petri Muinonen

Brechtiäsi lainaten: tässä eläkekysymyksessä perusasioiden oppiminen ei riitä. Vaaditaan syvempi analyysi. Nuorisojärjestöt ovat sen hyväksyneet, sinä et. Oiot liikaa mutkia, vedoten perusasioihin, jotka ei pitkällä aikajänteellä päde. Sillä saa ääniä sieltä, missä ei vaivauduta itse ottamaan asioista selvää, vaan ollaan johdateltavissa. Onnea yritykseesi!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Aina viitataan "faktoihin".
Voisiko niitä jo siltäkin puolen joskus saada?

Henry

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kiljusen ajattelu on lähtökohtaisesti konservatiivista ja taantumuksellista.

Hän haluaa jäädyttää yhteiskunnan valtasuhteet (sikäli kun palkkasuhteiden ja niistä palkkaindeksillä johdettujen eläkkeiden katsotaan tätä heijastelevan) olemassaolevaan tilaan tai oikeastaan vielä pahempaa, tilaan joka vallitsi joskus menneisyydessä.

Miksi yhteiskunnan palkkahaitarin yläpäässä olevan apteekkarin pitäisi saada nauttia korkeampaa arvostusta - korkeamman eläkkeen muodossa - vielä tulevaisuudessakin, vaikka koko palkkaedun aikaansaama apteekkimonopoli on kuopattu ja lääkkeet myydään marketin hyllyltä, eikä hänen hänen eläkeaikaisella tekemisellään ole mitään tekemistä tuon menneen työuran kanssa?

Ei kovin tasa-arvoista, eikä missään nimessä edistyksellistä ajattelua!

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Juha, eläkeläisten köyhdyttäminen lakisääteisesti on "edistyksellistä ajattelua". Olen taantumuksellinen ja mielihyvin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Aivan - apteekkarien ansaintarälssin ylläpitämisen puolustaminen vielä eläkevuosinakin, koko yksinoikeuteen perustuvan apteekinpito-järjestelmän jo romahdettua - on taantumuksellista. Mutta että oikein 'mielihyvin'...

Oikeasti edistyksellistä olisi todeta ja toimia sen pohjalta, että "eläkeläistaivaassa" ei vanhoilla meriiteillä ole merkitystä, olitpa työelämässä ollut apteekkari, sorvari tai työtön.

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen Vastaus kommenttiin #5

Juha!

Ajattelitko, tarkoititko, että kaikilla eläkeläisillä olisi sama eläkkeen määrä?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #7

En. Mutta kerrohan, miksi (kuvitteellisesti) sinun eläkkeesi pitäisi nousta 10 eurolla kun minun nousee neljällä eurolla?

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen Vastaus kommenttiin #12

En ajattele noin, että minun eläkkeeni pitäisi nousta enempi kuin esim. Sinun.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

Siis näin ollen kannatat sitä, että meidän kummankin eläke nousisi saman verran, vaikka sen kymmenen euroa. Selvä.

Käyttäjän HeliStenvall kuva
Heli Stenvall Vastaus kommenttiin #12

Palkkaratkaisuissa tavallinen keskustelunaihe on: prosentti vai euromääräinen korotus. Aika usein on päädytty siihen, että osa palkankorotuksista on euromääräisiä ja osa euro + prosentti. Alunperinhän eläkkeeiden sitomista palkkaindeksiin perusteltin juuri sillä, että eläke seuraisi palkkakehitystä, sillä lähtökohtaisestihan eläke oli parhaimmassakin tapauksessa vain 60 % palkasta. Todellisuudessa hyvin moni on joutunut poistumaan työelämästä ennen varsinaista eläkeikää "eläkejärjestelyin", joilloin tuo lähtöprosentti on jäänyt alhaisemmaksi.

Progressiivisella verotuksella hillitään tuloerojen kasvua sekä palkoissa että eläkkeissä. Parempi eläke siis tuo lisää verotuloja, joilla muita yhteiskunnallisia palveluita kustannetaan.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #30

"Parempi eläke siis tuo lisää verotuloja, joilla muita yhteiskunnallisia palveluita kustannetaan."

Uskomaton kehäpäätelmä - kerätään lisää (eläkemaksu)veroa, jotta voidaan maksaa korkeampia eläkkeitä, joista voidaan maksaa enemmän veroja, joilla voidaan maksaa vaikkapa...korkeampia eläkkeitä!

Muuten kommentissa jo sivutaan asiaa - miksi apteekkarin eläkkeen pitäisi nousta enemmän kuin sorvarin?

Puhumattakaan, että miksi apteekkarin eläkkeen nousun tulisi olla suorassa suhteessa uuden apteekkarin palkkakehityksen kanssa?

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Petri, oion siis mutkia "vetoamalla perusasioihin, jotka pitkällä aikavälillä eivät päde". Kerään siis ääniä, koska "en vaivaudu itse ottamaan asioista selvää". Oho! Kirjoitan jo toista kirjaa näistä asioista ja joku sanoo, että en vaivaudu ottamaan asioista selvää. On se hienoa, että sinun syvempi analyysi tietää pitkän aikajänteen. Minä, kun olen pinnallisempi ja luotan enemmän menneen kehityksen tarjoamaan materiaaliin. Mutta, eikö niin, että tärkeintähän tässä on että "ääniä ropisee". Huh, huh!

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen

Luulemme saavamme eläkettä ansiotuloihimme suhteutettuna. Niin olikin alun perin, kun työeläkejärjestelmä luotiin vuonna 1962.
Mutta, kun eläkeindeksi keksittiin erottaa palkkatuloindeksistä, eläkkeiden ostovoima heikkenee koko loppuelämän. Niin käy tulevillekin eläkeläisille, jos indeksiä ei korjata.

Taitetusta indeksistä sovittaessa pelättiin eläkepommia, jonka piti pamahtaa käsiin suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Me ollaan nyt eläkkeellä ja eläkerahastoissa on silti huimat 183 miljardin rahasto.
Pommi suli ja eläkesysteemi pyörii.

Vuonna 2014 kerättiin eläkerahastoihin 24,5 miljardia, joista toimintakuluja 0,5 miljardia. Maksettiin eläkkeitä 24,4 miljardia. Eläkevarat 31.12.2014 172,5 miljardia.

Olen nyt ollut 9 vuotta eläkkeellä ja huomaan todella ostovoiman katoavan. On väitetty, ettei indeksin korjaus auta eläkeläisköyhyyteen. Olen kyllä toista mieltä. Jos pieneläkeläinen saa eläkkeeseensä vuosikorotuksen, joka on 5-7 euroa /kk ja vuokrat ym. elinkustannukset nousevat vuosittain niin kyllä se ostovoima laskee ja ihminen köyhtyy. Ja ihmettelen suuresti mihin rahastoja oikein säästetään ja kasvatetaan.

Naurettavin väite on, kun Kiljunen on kertonut ettei eläkerahastoihin ole tarvinnut koskea - niin väitetään, että kokoajan sieltä maksetaan eläkkeitä. Niinpä tietysti, koska sinnehän ne eläkevakuutusmaksut kerätään ja sieltä maksetaan.

Nuorten kannattaa tutustua alkuperäiseen eläkejärjestelmään ja sen heikentämiseen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Mutta, kun eläkeindeksi keksittiin erottaa palkkatuloindeksistä, eläkkeiden ostovoima heikkenee koko loppuelämän."

Tämä väite on ihan puhdasta roskaa, koska eläkeindeksiin vaikuttaa palkkojen muutos 20 -prosenttisesti ja hintojen muutos 80-prosenttisesti. Kummankin vaikutus (pl. mahdollinen deflaatio) eläkkeeseen on positiivinen.

Tarkoittaa, että toisin kuin väitetään, eläkkeiden ostovoima ei heikkene. Se ei vain nouse yhtä nopeasti kuin palkkojen ostovoima.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eläkeindeksiä laskettaessa käytetään keskimääräisen indeksiperheen kulutusprofiilia, joka on aivan erilainen kuin tavallisen eläkeläisen kulutusprofiili. Viime vuodenvaihteessakin eläkkeitä laskettiin, koska polttoaineiden hinnanlaskun seurauksena elinkustannusindeksi laski. Eläkeläisten elinkustannukset todellisuudessa kuitenkin nousivat. Viime vuonna eläkkeiden korotus leikattiin 0,4:ään prosenttiin vaikka elinkustannukset olivat nousseet enemmän. Näin eläkkeiden ostovoima on laskenut jo kahtena vuonna.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eläketurvakeskuksella ja eläkeyhtiöillä on oma lehmä ojassa, joten en luota millään tavalla niiden laskelmiin. He ovat niin ihastuneet jatkuvasti kasvaviin rahastoihin ja niiden hallintaan syntyneen valtavan johtajiston palkkoihin, että taistelevat kynsin hampain saavutetuista eduistaan. Koska eläkejärjestelmä on monimutkainen dynaaminen prosessi, niin sopivilla alkuehdoilla ja rajoituksilla saadaan aikaan mikä tahansa haluttu lopputulos. Tavallisen matematiikkaa osaamattoman ihmisen on täysin mahdotonta ymmärtää ja kyseenalaistaa laskelmia.

Tasapainotilassa järjestelmään tulee yhtä paljon maksuja kuin sieltä maksetaan ulos. Koska eläkejärjestelmän alkutilassa ei ollut mitään rahastoja, niin on aivan luonnollista, että järjestelmän kuuluu palata takaisin tähän tilaan, eli emme tarvitse mitään rahastoja. Me nykyiset eläkeläiset olemme maksaneet aivan liian suuria eläkemaksuja ja veroja, joilla on kartutettu rahastot nykyiseen valtavaan kokoon. Olisi korkea aika saada näistä jotain takaisinkin.

Jukka Laine

Miksi luottoluokittajat ovat laskeneet Suomen luottoluokitusta ja näkymiä jos kerran julkistalous vaurastuukin velkaatumisen sijasta ja kaikki se raha revitään suurten ahneiden ikäluokkien selkänahasta?

Kaikkenne teitte hyvinvoinnin eteen ja nyt se teiltä väärydellä viedään. Miltä näyttää nuorten tulevaisuus?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kerätyt eläkerahastot eivät Suomessa ole osa julkisitaloutta vaan yksityisten työeläkeyhtiöiden hallussa, vaikka ne lakisääteistä tehtävää toteuttavatkin.

Tämä on suomalainen erikoisuus, joka poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä.

Suomen valtion luottoluokituksen kannalta kannattaa ymmärtää se, että yllä kuvaamastani järjestelystä huolimatta luottoluokittajat ovat ottaneet eläkerahastot huomioon valtion luottoluokitusta määrittäessään.

Eli ne tietävät (yhtä hyvin kuin meidänkin tulisi tiedostaa), että tiukan paikan tullen Suomen valtio tulee käyttämään (yksityiset) eläkevarat juuri sellaisiin tarkoituksiin kuin haluaa - kuten esim. valtion ulkomaisen velan lyhentämiseen.

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen

" Työeläkejärjestelmä on omituinen saareke suomalaisessa yhteiskunnassa. Sitä ei käytännössä ohjattu lainkaan yhteiskunnan toimesta. Työmarkkinamiehet ja vakuutusyhtiöt ovat itse saaneet päättää asioista.
Työeläkeyhtiöt ja työmarkkinamiehet ovat käytännössä omineet asiaa koskevat päätökset itselleen.

Ainoa taho, jolla on hallussaan kattavat tiedot suomalaisten eläketurvaa varten, on Eläketurvakeskus. Sen luulisi olevan puolueeton ja faktoihin pitäytyvä taho tallaisessa keskustelussa. Mutta, kun on seurannut Eläketurvakeskuksen toimintaa tässä kansalaisaloite keskustelussa, puheet siitä että se olisi neutraali asiantuntijataho OSOITTAUTUVAT SADUKSI. ETK on vakuutusyhtiöiden käsikassarana etujensa ajamisessa."

Näin kirjoittaa kirjassaan Olli Pusa RENKIEN KAAPPAUS.

http://www.pusa.fi/Renkien%kaappaus.pdf

Ei kannata luottaa viralliseen propagandaan selvittämättä, ovatko väitteet totta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Olli Pusa totesi minulle suoraan ja julkisesti feisbuukissa, että eläkemaksujen alentaminen olisi ihan hyvä idea josta hänkin on joskus puhunut. Kun tulevilla eläkeläisillä on korkeammat eläkeiät ja matalampi % palkasta eläkettä, niin olisi oikeus ja kohtuus alentaa eläkemaksuja.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Eläkemaksujen ylikorkea perintä on yksi syy viimeisen vuosikymmenen kilpailukyvyn menetykseen. Toisaalta rahat ovat rahastoissa säästössä, (vielä) mutta saattavat romahtaa EU-maiden (Italia, Ranska, Saksa) pankkien romahtaessa. Viisi vuotta sitten olisi tullut aloittaa ainakin osittain rahastojen purku. Muuten ne mätänevät kuin ylivuotiset perunat huonoon kellariin.

Eilisessä A2-illan taloustalkoissa tuli esiin pk-sektorin rahoitusongelmat investointeihin. Jotain on vialla kun rahastoja ei käytetä näihin kohteisiin.

Eläkeiän nosto oli oikea toimenpide terveiden ihmisten osalta.

Heikki Ranki

Kimmon kirjoituksessa ovat kaikki faktat paikallaan.
Pari pientä lisäystä haluan vielä tehdä, jotta saadaa lisää uskottavuutta faktoille.
1) ETK:n laskelmien pohjana on mm. eläkeläisten lukumäärän kasvaminen. Vuoden 2013 viimeisimmästä virallisesta laskelmasta selviää, että vuonna 2043 eläkeläisiä on 1,8 miljoonaa ja vuonna 2080 2,09 miljoonaa. Suuret ikäluokat ova haudassa viimeistään vuonna 2050. Linkki ETK:n dataan http://www.etk.fi/julkaisu/lakisaateiset-elakkeet-...
Ksymykseni onkin: Miksi eläkeläisten lukumäärä kasvaa koko ajan vaikka suuret ikäluokat ovat haudassa? Olisikohan tällä asialla mitää tekemistä varojen laskennallisen loppumisen kanssa vuoden 2067 tienoolla??
2) Kannattaa katsoa maanantainen MOT(http://areena.yle.fi/1-3179046), jossa Kianderkin on sitä mieltä, että pitkän aikavälin ennusteet ovat epäluotettavia ja että Sumessa haluamme olla pessimistejä.
Toivottavasti nuorisojärjestöjen puheenjohtajilla on aikaa perehtyä faktoihin ja ottaa vasta sitten kantaa näinkin merkittävään asiaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jos noita rahastoja on toden teolla alettu kartuttamaan vasta 1990-luvulla, niin eikö oikeus ja kohtuus olisi alentaa nykyistä 24% eläkemaksua?

Niillähän rahastot on kasvatettu.

Meinaan vaan kun tosiaan omaa eläkeikää on nostettu (2017) 2v ja eläkettä alennettu (2005) sen 17%, ja vielä nää maksut on ollut tota huippuluokkaa koko työuran (n. 20v) mitä eläkeläisillä ei todellakaan ole aina ollut.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Noita rahastoja on alettu todenteolla kartuttamaan 1962, kuten olen aikaisemminkin sinulle sanonut. Aikaisemmin rahastoitava vanhuuseläkeosa on ollut suurempi kuin nyt.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Juu, olet sanonut, mutta eikö vuoden 1962 "todenteolla" prosentti ollut aika paljon pienempi kuin tämän päivän 24% ja sitä ei tainnut maksaa työntekijä ollenkaan? Kuis kauan nää isot prosentit ovat olleet?

Eihän se epäkohta mihinkään muutu, että oma 70-luvun sukupolveni ja nuoremmat menevät myöhemmin eläkkeelle, saavat vähemmän eläkettä suhteessa ja maksavat huomattavasti enemmän eläkemaksuja kuin vanhemmat sukupolvet.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #22

Rahastoidut vanhuuseläkeosat olivat keskimäärin yli 4% vajaat 35 vuotta alusta lähtien. Nyt ko. osa on 2,9%, joten varautuminen oli ennen paljon suurempaa. Lisäksi vuosikymmeniä rahastoitiin koko eläkekarttuma, kun nykyisin rahastoidaan kolmannes. Tuon eron koko maksun ja rahastoidun osan kohdaltakin olen selittänyt useaan otteeseen, joten en tee sitä enää uudelleen. Mikäli puhutaan rahastoinnista, niin silloin ei puhuta koko maksusta.

Tuon rahaston osalta kannattaa tehdä laskelma korkoakorolle, johon alkupääomaksi sijoittaa n. 40mrd€ (pääoma 1995), koroksi vaikkapa 4% ja vuosittaiseksi lisämaksuksi vaikka 2mrd€. Laskentajaksoksi vaikka 20 vuotta (1995-2015). Sitten laskemaan.

Lisään tähän yhden laskurin:

http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalu...

Toisen laskelman voi tehdä vaikka niin, että laittaa alkupääomaksi 2mrd€ (ei ole siis tuota 40mrd€) ja joka vuosi lisää samaisen 2mrd€. Ajaksi taas 20 vuotta ja tuotoksi 4%. Ja taas laskemaan.

Taikka laskee vain korkoakorolle tuolle alkupääomalle 40 mrd.

Tuo alkupääoma on kyllä kerätty ennen vuotta 1996, joka sitten on tuottanut jotain?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #24

En oikein ymmärrä, miksi laitat kommenttiisi laskurin ja mitä yrität laskuesimerkeillä osoittaa.

Mutta seuraava osa kiinnostaa:

"Rahastoidut vanhuuseläkeosat olivat keskimäärin yli 4% vajaat 35 vuotta alusta lähtien. Nyt ko. osa on 2,9%, joten varautuminen oli ennen paljon suurempaa. Lisäksi vuosikymmeniä rahastoitiin koko eläkekarttuma, kun nykyisin rahastoidaan kolmannes"

Voisitko tähän liittyen laittaa lähteen tai viitteen, jotta voisin tuon kehityskaaren itselleni tehdä ymmärretyksi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #29

Eikös tuo n. 40mrd€ ole pitänyt vanhemman sukupolven kerätä? Pelkästään tuo alkupääoma tuottaa jo hyvän kasan rahaa korkoakorolle 20 vuoden aikana. Sitä yritän kertoa.

Eläketurvakeskuksen sivuilta tietoa löytyy, ei tosin suoraan ennen vuotta 1990 vanhuuseläkeosien rahastointia. Olen kuitenkin soittanut eläketurvakeskukseen ja keskustellut tuostakin asiasta. Tähän keskusteluun perustuen tuo yli 4% vanhuuseläkeosa. Luettavaksi suosittelen Aro, Nokelainen, Ansamaa Yrityksen työeläkekäsikirja ja Eläkevalta Suomessa Johanson, Lassila ja Niemelä. Uudempiakin löytyy.

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing...

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Todenteolla?

Voisitko laittaa linkin tai lähteen, josta minäkin voisin tarkistaa (korjata?) käsitykseni siitä, että tulevien eläkevastuiden rahastointi aina 90-luvun alkuun asti oli käytännössä olematonta.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #23

Olisihan se pitänyt arvata, että US-blogistossa tästä on kirjoitettu asiantuntevasti joa aiemmin,(jos ei muuta niin kannattaa katsoa siinä oleva käppyrä-kuva):

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-e...

Kuten tuosta selviää, ei elävaroja rahastoitu ensimmäisenä parinakymmenenä vuotena (1962-1982) kuin vajaat 5 miljardia euroa. Eli olin hiukan väärässä, kun luulin näin olleen 90-luvun alkuun asti. Mutta näköjään vain hieman.

Rahastojen kasvu on viimeisen kahdenkymmenen ja erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikainen ilmiö.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #34

Kyllä eläkkeitä rahastoitiin, kuten aikaisemmin kerroin hyvillä prosenteilla. Tässä puhutaan siitä, että rahastot eivät tuottaneet kuten oletettiin laskelmissa. Isoimpana syynä on se, että laskelmissa ei huomioitu suurta inflaatiota ja sijoittaminen oli lähinnä takaisinlainausta ilmeisen huonolla tuotolla (luultavasti negatiivinen tuotto). Yritykset siis "maksoivat" eläkemaksuja ja sitten ne lainasivat rahat takaisin itselleen sovittujen sääntöjen mukaan. Silloiset säännöt eivät sallineet riskisijoittamista samassa mitassa kuin nyt. Eläkeläisille oli kuitenkin annettu lupaus tulevista eläkkeistä, jotka karttuivat sovitusti. Rahastoinnin epäonnistuminen lisää painetta eläkemaksun tasausosaan. 1997 rahastokoron muutos 5%:sta 3 prosenttiin olisi edellyttänyt rahaston täydennystä 72 mrd markkaa eli 12 mrd€. Silloin kuten nytkin kerättiin se tarvittava rahakasa eläkkeiden maksuun, sillä järjestelmässämme maksut joustavat tarpeen mukaan, kuten jokainen on omakohtaisesti huomannut. Laskennallinen rahastointi ei siis ole sama asia kuin toteutunut rahastointi. Tässäkin blogissa puhutaan juuri tuosta laskennallisesta elementistä, joka on tulevaisuuden osalta aina vain "hyvä" arvaus.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Kyöhiä eläkeläisiä pitää avustaa nostamalla rikkaiden eläkkeitä. Kyseessä on ilmeisesti oikea täsmälääke?

Nykytilanteessa on aivan edesvastuutonta vedota historiallisiin tuottoihin. Tilanne on tuntematon ja taloustieteilijät näyttävät olevan ihan hukassa kun vanhat mallit eivät kuvasta menoa.

Tottakai ylioptimistisilla tuotoilla varat riittävät laskelmiisi, mutta eläketurvakeskuksen on otettava varman päälle.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Pidän lähinnä idiootteina niitä henkilöitä, jotka ovat sitä mieltä, että yhä useampi voidaan huoletta työntää toimentuloluukulle ja jotka ovat vieläpä valmiita maksamaan (verojen muodossa)tämän byrokratian kasvattamisen.

Henry

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

On surullista seurata Kiljusen "otetaan tuhkatkin pesästä" projektia. Suuret ikäluokat jatkavat edelleen yli 50 vuotiasta "nyt meidän asiat laitetaan kuntoon" hankettaan.

Tällä tiellä kun mennään, niin 10 vuoden päästä meillä sairaalan ja vanhainkotien asukit saavat isompaa eläkettä kuin heitä hoitavat nuoret palkkaa.

Näköjään suuret ikäluokat haluavat tuhota nuorten tulevaisuuden - vaikka heillä on maksetut talot, aikaa harrastaa ja puuhastella.

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen

Juhani Kleemola!

Syytät suuria ikäluokkia - miten selität sen, että leipäjonoissa on 39% eläkeläisiä - meitä suuria ikäluokkia?

Joku viisas mies on sanonut, että " ei Suomessa ole liikaa vanhuksia vaan liian vähän lapsia."

On surullista, jos meidät vanhat ja nuoret asetetaan vastakkain.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Viisaan miehen toteamasta tilanteesta - liian vähän lapsia, saamme siitäkin syyttää teitä, suuria ikäluokkia.

Kun vielä teidän syntyessä (1950) perheen keskikoko oli noin neljä henkilöä, niin tultaessa 1980-luvulle - teidän päästyä perheenpäiksi - se tipahti kolmeen eli keskimäärin yhteen lapseen per perhe. Kiitos nyt tästäkin!

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

"Suomen kaikkien nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.. "

Ei pidä paikkaansa. Terveisin erään valtakunnallisen nuorisojärjestön puheenjohtaja, joka ei ole tuota allekirjoittanut. Faktat kuntoon, kiitos!

edit: Allekirjoittamattomuutemme johtuu ensisijaisesti siitä, että emme saaneet kirjoitusta nähtävillemme, jotta olisimme voineet asiaan liittyä. Tarkemmin en nyt tässä ota muutoin siihen kantaa. Huvittavaa vain, että kun faktojen vääristelystä syytetty vääristelee faktoja jo heti ensimmäisessä virkkeessään. Jäi lopputekstin lukeminen siihen.

Jyrki Antila

On se mielenkiintoista että politiikot eivät oikein kommentoi näin "pientä" asiaa.No, tää on hyvää keskustelua ja yhä useampi oppii missä mennään.Siimes ja eduskunta, siinä ne.

Jyrki Antila

Jos uskomme Eläketurvakeskusen lukuihin niin välillä 1995-2014 palkat ovat nousseet 88 kun taas eläkkeet 46%. Eli kenen ostovoima meni?

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Onpa ikävää, jos nuorisojärjestöt ajattelevat vain omaa etuaan. Jokainen ajallaan on työelämässä ja maksaa palkastaan eläkemaksua, saadakseen sen täysimääräisenä, kun jää eläkkeelle ja sen tulisi olla oikeudenmukaista täyttää tuo uurastuksen myöstä annettu lupaus. Tämä sama on kaikilla aikanaan. En voi käsittää ajatusta, että nykyisten eläkeläisten tulisi yhä olla suurin maksaja kaikessa.

Kun mietimme lähtökohtia. Suurten ikäpolvien ollessa nuoria, heillä ei ollut verovaroin tarjottuna kuin peruskoulu. Lukioon pääsivät vain varakkaimpien perheiden lapset jos vanhemmilla oli varaa kustantaa opiskelut ja asumiset.
Tämä vain peruskoulun käynyt joukko joutui etsimään työtä. Mitä vaan oli otettava vastaan, sillä eipä ollut työttömyyspäivärahojakaan. Eikä ollut työnvälitystoimistoja, vaan itse oli polkunsa raivattava ja työnsä etsittävä ja työ opetti monialsieksi kansalaiseksi. Palkka oli yleensä pieni, mutta nuukana ollen sillä rakennettiin kodit ja kasvatettiin omat lapset. Onneksi oli jo heille koulutus ilmaista pidemmälle ja parempiin tuloihin.

Nyt moni ikäihmisistä onkin säästänyt lapsilleen hyvän tulevaisuuden ja mahtavat perinnöt, hoitavat lapsenlapsiaan ja auttavat vointinsa mukaan myös rahallisesti ja töissä monin eri tavoin.

Jos he saisivat itselleen sen eläkkeen jonka maksaneet, sen avulla myös lapset saisivat lisää apuja vanhemmiltaan ja myös perintöosat kasvaisivat.

Mutta jos eläkkeet ovat olemattomia, kaikki menee eikä riitäkkään ikäihmisten asumiseen, ruokaan ja terveydenhoitoon, myös lasten perintö osa syödään pois.
Minusta on ahneutta ajatella, että eläkkeen korjaaminen oikeaksi, olisi pois nuoriltamme. Näin se ei ole. Voi myös kysyä, olisiko oikein, jos perintöä ei jäisikään lapsille, vaan kaikki menisi ikäihmisten hoitoihin ja asumiseen?

Nykyiset nuoret ovat saaneet monin verroin paremmat lähtökohdat ja on sääli, ellei he ymmärrä sitä, miten kipeästi moni ikäihminen on eläkkeensä ansainnut täysimääräisenä 40-yli 50v työllään ja ilman yhteiskuntamme verovaroilla maksamia tukiaisia millään tasoilla.

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen

On todella ikävää ja surullista, että meitä suuria ikäluokkia syytetään melkeinpä kaikesta mahdollisesta. Me emme suinkaan ole suuri harmaa ahne lauma vaan hyvin erilaisia ja erilaisista oloista kuten aktiivikansalaisetkin.

Tästä vastakkain asetetusta puuttuu yksi tärkeä asia - nimittäin 90-lama - joka tietysti oli suurien ikäluokkien aiheuttama. Mutta, silloin kaadettiin 42400 yritystä, tuli 400 000 ylivelkaista ja 14 000 henkilöä teki itsemurhan.

Omaisuutta siirrettiin kyseenalaisin, laittomin ja jopa rikollisin keinoin osapuolelta toiselle.
Tämä heijastuu valitettavasti vielä tähänkin päivään. Eli, meitä köyhiä eläkeläisiä on paljon. Onko se eläkeläisten vika vai olisiko tätä Suomen maata johdettu jotenkin huonosti?

Rahaa kuitenkin löytyy sinne mihin päättäjät haluavat.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kimmo,

kiitos jälleen! - Täällä uutta keskustelua aiheesta:

Lobbari päättää - ei ministeri, ei hallitus .... :

http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2172...

Toimituksen poiminnat