Kirje nuorisojärjestöille eläkeindeksistä
Arvoisat nuorisojärjestöjen puheenjohtajat,
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on saanut 85 337 allekirjoitusta ja siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen tavoitteena on turvata ansaittu tulotaso eläkkeellä ja estää eläkeläisköyhtyminen. Useiden nuorisojärjestöjen edustajat vastustavat aloitetta ja kehottavat kansanedustajia hylkäämään sen.
”Senioriliike – nälkäinen susi lampaiden vaatteissa eläkevarantojen äärellä” kirjoittavat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Hirvonen ja STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Emma Koskinen 10.2.2016 www.sttk.fi/uutishuone palstalla. Heidän mukaansa palkkatasoindeksi kaatuu nuorempien sukupolvien maksettavaksi.
”Taitettu indeksi on nuorten pelastus” otsikoivat Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö ja koordinaattori Hanna Sauli maakuntalehdissä 18.3. julkaistussa kiertoartikkelissaan. Heidän mukaansa aloitteen läpimeno olisi ”nykynuorten kannalta taloudellinen katastrofi”, sillä Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan eläkerahastot olisi käytetty loppuun 2060-luvulla.
”Puhkeaako 1980-95 syntyneiden kapina?” varoittaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov Uuden Suomen puheenvuoropalstalla 29.3. Kyse on ”taistelusta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Emme voi seurata sivusta, kun lautasiltamme syödään alati kiihtyvässä tahdissa” hän toteaa. Sazanovin mielestä poliittisilla nuorisojärjestöillä olisi nyt ”suorastaan velvollisuus koota voimansa taistelussa kiljuslaista eläkepopulismia vastaan.”
On hienoa, että nuorisojärjestöjen edustajat ottavat kantaa nuorten puolesta. On tärkeää, että me käymme avointa keskustelua ja yritämme kuunnella toisiamme. Yhtä tärkeää olisi pysyä erossa kevyistä heitoista ja asiattomasta leimaamisesta. Populismiin lankeaminen on kenelle tahansa vahingollista. Siksi meidän kaikkien on syytä pitäytyä faktoissa unohtamatta kuitenkaan oikeudentuntoa.
Kansalaisaloitteen laatijoiden ykköstavoite on varmistaa sekä nykyisten että tulevien eläkkeensaajien eläketurva. Se on ehdoton lähtökohta. Uudistusta ei saa toteuttaa, jos se tapahtuu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella.
Olen omalta puoleltani valmis vetämään tukeni aloitteelta, jos se osoittautuisi nuorten etujen vastaiseksi. Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että eläkkeiden palkkatasoindeksi on ”nuorten pelastus” ja taitettu indeksi taloudellinen katastrofi. Nuoret ja eläkeläiset hyötyvät yhdessä indeksiuudistuksesta.
Kun nykyinen eläkeläispolvi oli nuoria, he luottivat päätöksentekijöihin, että ansiosidonnainen eläketurva toimii heidän tullessaan eläkeikään. Siksi he ovat maksaneet työuransa työeläkemaksua. Sama luottamus tulisi olla nykynuorilla nykyisiin päätöksentekijöihin – ja siitä on pidettävä kiinni.
Taitettuindeksi oli eläkeheikennys, joka säädettiin vuonna 1995. Sen seurauksena eläkeläisten ansaittu tulotaso on pudonnut ja he ovat jääneet jälkeen hyvinvoinnin kasvusta. Nykyeläkeläinen on ainoa tulonsaajaryhmä, joka ikääntyessään kokee lakisääteisen elintason laskun. Ei ihme, että monet tuntevat tulleensa petetyiksi luottaessaan päätöksentekijöihin. Yksikään eläkkeensaaja ei halua tulevaisuudessa nykynuorille samaa kohtaloa.
Sosiaaliset tulonsiirrot, kuten kansaeläke on sidottu kuluttajahintaindeksiin, jotta niiden ostovoima säilyy hintojen noustessa. Niihin tehdään lisäksi tasokorotuksia, jotta ostovoima säilyisi myös elintason noustessa.
Ansiosidonnaisiin työeläkkeisiin ei tehdä tasokorotuksia. Miksi? Koska ne sidotaan määritelmän mukaan palkkatasoindeksiin, joka varmistaa ostovoiman. Kun taitettu indeksi lähes poisti palkkaindeksin, se on koettu oikeuden loukkauksena, josta kärsivät niin nykyiset kuin tulevat työeläkkeensaajat.
Ovatko nykyeläkeläiset susia halutessaan ansaitun tulotasonsa turvaamista? Ovatko he tunkeutumassa pikkulasten pöytiin vaatimuksineen?
On totta, että monet eläkeläiset ovat nälkäisiä. Leipäjonojen asiakkaista 40 % on eläkeläisiä. He köyhtyvät vanhetessaan, niin että yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet elää köyhyysrajan alla, kun eläkkeelle siirtyessään 65-vuoden iässä ainoastaan 8 %.
”Nuorten lautasilta syönti” on voimakas kielikuva. Joku saattaisi sanoa, että nykynuori torjuessaan kansalaisaloitteen ”syö vanhuksen pöydästä”. Nuori ei ole vielä ehtinyt kartuttaa lainkaan eläketurvaansa, jonka ikäihminen on jo tehnyt.
Vanhusten ansaittua eläketasoa on jo kaksikymmentä vuotta nakerrettu, ja sama tahti uhkaa jatkua. Tähän mennessä nyky-eläkeläiset eivät ole saaneet eläkerahastoista euroakaan omista eläkesäästöistään. Joka ikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta.
Kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä, nuorten osalta pääurakka on vielä edessä. Kun tänä päivänä rahastojen tuottoja ei käytetä eläkkeisiin, vaikka tulotasot laskevat ja eläkeläiset köyhtyvät, niin kuinka uskottavasti näin tehdään tulevaisuudessa. Tämä on ikäihmisten ja nuorten yhteinen huoli.
Taitettu indeksi hyväksyttiin siksi, että varauduttiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen ja pelättiin eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Puhuttiin ”eläkepommista”. Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, ja he ovat viimeiset kymmenen vuotta kuormittaneet eläkejärjestelmää.
Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet. Samanaikaisesti ovat eläkerahastot TELA:n tilastojen mukaan viisinkertaistuneet. Lamavuosina 2012-2015 rahastot ovat kasvaneet 46,3 miljardia euroa, eli 22 000 euroa minuutissa. Valtio velkaantuu 10 000 euroa minuutissa, joten julkisen talouden nettovelka tosiasiassa laskee.
Eläkevaroja on kartutettu jo yli 180 miljardia euroa. Niistä yli 130 miljardia on siirretty ulkomaille. Valtion budjetti on 54 miljardia, joten eläkerahastoissa on varoja yli kolme kertaa enemmän – ja suurin osa poissa Suomesta!
Jos rahat sijoitettaisiin Suomeen ja tuottoja käytettäisiin eläkkeisiin, luotaisiin teille nuorille työpaikkoja ja kykenisitte kartuttamaan omaa eläketurvaanne. Nyt 1980-1995 syntyneet sukupolvet kärsivät sekä lamasta että mittavasta eläkevarojen taltioinnista ulkomaille, joka kiihdyttää taantumaa. Sen sijaan eläkkeiden nosto olisi kustannustehokkainta elvytystä. Tästä hyötyisivät sekä ikääntyneet että nuoret.
Eläketurvakeskuksen ennuste kertoo, että nykynuorten siirtyessä eläkkeelle vuonna 2050 rahastot ovat kooltaan kaksinkertaiset palkkaindeksiä käytettäessä. Sen seurauksena eläkeläiset ovat ylläpitäneet tulotasonsa ja silti nuorille jää nykyiseen verrattuna tuplarahastot.
Sama ennuste väittää, että vuonna 2067 rahastot on syöty. Mitä kauemmaksi ennustetaan, sitä epävarmempaa on. Jos ennuste pitäisi paikkansa, on luotettava silloisiin päätöksentekijöihin, etteivät hukkaa saamaansa perintöä. Jos ”hukkaisivat”, niin nykynuoret nauttisivat tuolloin huikeasta eläkkeiden ostovoiman lisäyksestä. Eläkkeisiin hupenisi 17 vuodessa sekä 350 miljardin euron rahastot että silloiset työeläkemaksut.
Vielä absurdimmalta Eläketurvakeskuksen laskelma tuntuu, kun arvioidaan vuotta 2080. Silloin taitetulla indeksillä yksityisen työeläkesektorin rahastoissa on 1 520 miljardia euroa ja yhteensä 2 410 miljardia, jos julkinen sektori lasketaan mukaan. Nykyrahassa tämä on 811 miljardia.
Tänä päivänä 73 % eläkevaroista on siirretty ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu Suomeen” ja ”sekoittaisivat täysin pääomamarkkinamme”. Seuraavina vuosikymmeninä yhä vain suurempi osa kansallisomaisuudesta siirtyy ulos kasvamaan passiivisena korkoa. Tämä ei voi olla nuorten etu. Taitettu indeksi on kannaltanne katastrofi!
Palkkatasoindeksi sen sijaan lisää eläkkeiden ostovoimaa ja kotimaista kulutuskysyntää, erityisesti työvaltaisissa palveluissa. Te nuoret saisitte töitä ja pääsisitte kartuttamaan eläketurvaanne. Julkinen talouskin elpyisi lisääntyvien verotulojen ansiosta. Palkkatasoindeksillä olisi vahva dynaaminen vaikutus koko kansantalouteen.
Kun työeläke riittäisi elämiseen, niin nuorten ei tarvitse maksaa omasta pussista veroina eläkeläisten toimeentuloa. Kaiken lisäksi taitettu indeksi siirtää ikääntymiseen liittyviä sote-menoja eläkejärjestelmästä veronmaksajien, eli myös teidän nuorten piikkiin.
Palkkatasoindeksi olisi myös reilu, koska lamavuosina kuten juuri nyt, eläkkeet eivät nouse, jolleivät palkat nouse. Eläkeläiset osallistuvat muiden tavoin lamatalkoisiin. Hyvinä aikoina taas eläkeläiset pääsisivät nauttimaan elintason noususta yhdessä kaikkien kanssa.
Keskimääräinen elinaikaodote 65-vuotiailla on 20 vuotta. Eläketurvakeskuksen ennuste kertoo, että kun aika heidät jättää, niin nuorille jää sekä eläkerahastot että koko kansallisomaisuus. On epäilemätöntä, että nykynuori on mielihyvin tukemassa vaarinsa ja mumminsa oikeutta omaan ansaittuun eläketurvaansa. Samaa tahtovat kaikki seniorit nuorille.
Palkkatasoindeksi eläkkeissä on aitoa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. On hienoa, että te nuoret olette yhdessä senioreiden kanssa ajamassa reilua ja yhteisvastuullista Suomea.
Terveisin,
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja
Laitoin jakoon!
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Suomen luottoluokitusta on alennettu, jos julkistalouden varat tosiasiallisesti kasvavat joka minuutti? Eläkevarathan ovat julkisessa kirjanpidossa mukana luottoluokitusta tukemassa.
Miksi nuorisotyöttömyys kasvaa ja uutisten mukaan nuorten tulot ovat supistuneet, kun taas ikääntyvien kasvaneet?
Mistä herra Kiljunen on myös saanut omat laskemansa, joiden mukaan eläkevarat eivät lopu, vaan paisuvat yli äyräidensä. Nämä laskelmat luulisi eläkelaitostenkin osaavan tarkistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että jaksat Kimmo taistella eläkelndeksivääryyden oikaisemiseksi.
Kiitos taa kerran.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kommentoit työeläkemaksujen nousua viidestä prosentista nykyiseen 24 prosenttiin? Onko reilua, että eläkejärjestelmään kilahtaa nykynuorilta palkkoihin suhteutettuna lähes viisinkertainen määrä 60-lukuun verrattuna?
Onko sellainen eläke itse ansaittua, joka maksetaan pääosin veroluontoisilla maksuilla eikä säästetyillä rahastoilla?
Koska eläke on pääosin veroluontoisilla maksuilla rahoitettu, on se luonteeltaan asumistukien ja työmarkkinatuen kaltaista sosiaaliturvaa. Eläkeläiset ovat itse ansainneet eläkkeensä samassa mielessä, kuin työtön on itse ansainnut sosiaalitukensa.
Ilmoita asiaton viesti
60-70-luvuilla maksoin kuusi vuotta palkastani eläkemaksuja joita ei otettu eläkkeeni karttumisessa huomioon ollenaan, niin teki moni muukin. Yhtään ei hävetä olla vaatimassa eläkettä pelkkaindeksillä korotettuna. Nyt on tainnut käydä niin että kun nuoriso on huomannut että lapsilisän ja eläkkeen välillä on muutama kymmenen vuotta jossa joutuu ihan itse hankkimaan leipänsä niin paniikki on iskenyt ja halutaan vanhempia hieman rankaista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vastaa puolentoista vuoden – parin vuoden eläkemaksuja nykyään.
Ajatuskulkusi menee siis nyt näin: koska minulta vietiin puolentoista vuoden maksut, nuorilta pitää viedä koko työuran ajalta viisinkertaisia maksuja. Kai ymmärrät, että puhut aivan eri mittaluokan epäkohdasta?
Ilmoita asiaton viesti
#4
Paitsi sinä et maksanut, vaan työnantajasi. Minä taas olen maksanut eläkemaksuja 15 vuotiaasta asti eri työsuhteissa, mutta alkoivat hyödyttämään vasta 23 vuotiaana. Ja itse olen maksanut koko työurani tuota noin 5% maksua, työnantajani noin 20%.
Lisäksi 2005 eläkettäni leikattiin 17% ja nyt eläkeikäni nousee 2v.
Ilmoita asiaton viesti
Taisit puhua samasta asiasta kuin minäkin. Taisi mennä ylinkin kuusi vuotta ilman vastinetta.
PS. Enhän mä maksanu verojakaan työnantajahan nekin maksoi mutta jos ei olisi maksanut niin palkkani olisi ollut parempi. Se on vähän miten sen milloinkin ajattelee.
Ilmoita asiaton viesti
”60-70-luvuilla maksoin kuusi vuotta palkastani eläkemaksuja joita ei otettu eläkkeeni karttumisessa huomioon ollenaan, niin teki moni muukin.”
Noilta osin säännöt muuttuivat vuonna 2005, joten samaa ovat tehneet nuoremmatkin. Itselläni tuo realisoitui 90-luvun ja 2000-luvun vaihteessa. Erona tosin on, että kun Martikainen teki talkoitaan 60-70-luvuilla, eläkemaksuprosentti oli jossain 5 ja 6 prosentin välillä, 90-2000 -luvuilla prosentti oli noin 21.
Tarkoittaa siis, että jo tuossa talkooajassa tuli makseltua Martikaisen parinkymmenen vuoden eläkemaksujen verran.
Ilmoita asiaton viesti
Työntekijän työeläkevakuutusmaksu otettiin käyttöön 1993. Sitä ennen koko työeläkkeen kustansivat työnantajat. Maksoivatko siis työnantajat alkuvaiheessa liian pientä työeläkemaksua? Eivät maksaneet, sillä kerätyillä maksuilla saatiin kaikki ansaitut (pienet) eläkkeet maksettua ja lisäksi rahastoitiin koko työssäolevan väen eläkekarttuma (aluksi 1% palkkasummasta ja sitten 1,5% palkkasummasta) aina vuoteen 1996 asti (1962-1996). Olisiko pitänyt kerätä jo silloin 25% palkkasummasta ja mikä vaikutus sillä olisi ollut? Miksi olisi pitänyt kerätä, kun jo kerätystä rahastostakaan ei osattu pitää huolta?
Ilmoita asiaton viesti
Muistelen, että eläkevakuutusmaksuja (ainakin työnantajan maksettaviksi määrättyjä) pidetään osana palkkaa sillä logiikalla, että mikäli tuota eläkemaksuvelvoitetta ei olisi, niin palkat olisivat ko. summan verran isompia, koska silloin työntekijän pitäisi itse järjestää eläketurvansa. Mikäli hyväksytään tämä, niin silloinhan ei liene mitään merkitystä sillä, että minkälainen osa työeläkemaksuja sisältyy palkkaan. Tosin käyttöön tuo ”palkka” tulee viiveellä.
Ai että miten se tähän liittyy? Järjestelmän alussa 100% palkka sisälsi pienemmän osan eläkemaksuja, kun taas myöhemmin 100% palkka sisälsi enemmän eläkemaksuja. Kuitenkin kaikki saivat 100% palkkaa omana aikakautenaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vastasit jo käytännössä itse tässä edelliseen viestiisi, joten ei siitä sen enempää.
Sen sijaan:
”Mikäli hyväksytään tämä, niin silloinhan ei liene mitään merkitystä sillä, että minkälainen osa työeläkemaksuja sisältyy palkkaan.”
Totta helkkarissa sillä on merkitystä. Työvoimakustannukset ovat ihan eri tasolla, jos sivukuluissa on 5% kuin 24% työeläkemaksuja. Ja mikäs se olikaan tällä hetkellä se keskeinen kilpailukykyongelma?
”Tosin käyttöön tuo ”palkka” tulee viiveellä.”
Niin, siinäpä se toinen ongelma. Koska joidenkin palkasta on pidätetty 5% ja joiden palkasta yli 20%, niin tuo ”palkka” ei tule viiveellä omaan käyttöön, vaan siitä 20% maksusta osa annetaan niille 5% maksuja maksaneille. Ottaen huomioon vielä senkin, että alhaiset sivukulut ovat mahdollistaneet korkeammat palkat, joita käytetään eläkkeen laskuperusteena, epäoikeudenmukaisuus korostuu entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
”Totta helkkarissa sillä on merkitystä. Työvoimakustannukset ovat ihan eri tasolla, jos sivukuluissa on 5% kuin 24% työeläkemaksuja. Ja mikäs se olikaan tällä hetkellä se keskeinen kilpailukykyongelma?”
Et ymmärtänyt mitä tarkoitin. Mikäli vaihtoehto olisi maksaa 100 palkkaa tai 76+24 palkkaa, niin mitä eroa siinä on? Toisena aikana työnteon hinta on taas ollut 95+5. Ei tuo nyt paljon pelasta kilpailukykyongelmaa. Työeläke on osa kokonaiskorvausta, jonka työntekijä saa antaessaan työpanoksensa työnantajan käyttöön. Nykyisin työnantajan velvollisuudesta osan maksaa työntekijä.
Sitten tuo toinen ongelma. Onko se vanhemman ikäryhmän vika, ettei maksettavia eläkkeitä alussa ollut paljon? Lisäksi eläkkeet olivat pieniä, vaikka pienimpiä eläkkeitä korotettiin 1969, 1975 ja 1983 niin, että karttumien vastaisesti eläkeläiset saivat 16-38%:n eläkkeen palkastaan. Ei tuota lisätaakkaa vinguttu, vaan katsottiin tarpeelliseksi taata ihmisille kohtuullinen eläke (jos tuota nyt voi kohtuullisena pitää?). Eiköhän nuo palkat nykyisin tuota parempia eläkkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikäli vaihtoehto olisi maksaa 100 palkkaa tai 76+24 palkkaa, niin mitä eroa siinä on? Toisena aikana työnteon hinta on taas ollut 95+5.”
Erona on se, että ensimmäisessä tapauksessa palkan ostovoima on tasolla 76 ja jälkimmäisessä 95. Hupi sen kun paranee, kun hiffaa että tuo ensimmäinen porukka ei koskaan tule saamaan sitä viivästettyä 24:ää, vaan siitä osa annetaan tuolle jälkimmäiselle porukalle.
”itten tuo toinen ongelma. Onko se vanhemman ikäryhmän vika, ettei maksettavia eläkkeitä alussa ollut paljon?”
Se on, että ikärakenteen ongelmallisuus on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta ”seuraava maksaa laskun” on ollut mukavampi vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuo tietenkin hyväksyttävä, että työläisen ostovoima on ekassa 76 ja tokassa 95. Toisaalta eläkeyhtiön ”ostovoima” on joko 5 tai 24. Onneksi vanhemmalla ikäpolvella oli tuota ostovoimaa kun oli niin paljon ostettavaakin. Lopulta tuo vähän maksanut ryhmä sitten käytti koko 16-38%:n eläkkeensä kulutusjuhliinsa.
Ikärakenteeseen varauduttiin koko eläkejärjestelmän alkuajan siten, että koko eläkekarttuma rahastoitiin, siis koko karttuma, nyt rahastoidaan kolmannes. Kysäiseppäs eläkeyhtiöistä, että mitä tapahtui 1997, kun rahastokorko laskettiin viidestä kolmeen prosenttiin.
Keskieläke on nyt noin 1550€, joten kovin huonosti on pelissä onnistuttu. Ahneita perskeleitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Toisaalta eläkeyhtiön ”ostovoima” on joko 5 tai 24.”
Eipäs ole. Kuten itsekin olet kirjoittanut, rahastointiaste on huomattavasti alhaisempi, ja suurin osa tuosta 24:sta menee niille 5% eläkemaksuja maksaneille.
Siis, ketjukirje menee suurin piirtein niin, että jotkut saavat 76 + viivästetyn x-y, ja jotkut saavat 95+5+y. Ja nyt Kiljunen messuaa että tuota y:tä pitäisi kasvattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Et suinkaan sinä viisastele? Mikäli tuo raha laitetaan eläkeyhtiön tilille, niin siellähän se on, ennen kuin se johonkin siirretään. Osa rahastoidaan ja pannaan poikimaan. Osa tosiaan laitetaan jakoon eläkeläisille, joilla on sitten sitä ostovoimaa.
Entäs jos tuo 95 pitää kertoa kahdella, jotta saadaan 76? Tuohon y:hyn en ota vielä kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli eläkejärjestelmän alussa 1962 oli 23-vuotias ja työskenteli 40 vuotta vuoteen 2002 asti, niin saavutti alla olevan linkin ruhtinaallisen keskieläkkeen. En nyt tiedä, että pitäisikö kadehtia? Keskieläke vuoden 2001 lopussa oli miehillä 1 110 euroa ja naisilla 850 euroa kuukaudessa.
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2002/914ytks.html
Tässä noita eläkemaksuja alkaen siitä viidestä prosentista, kopioi ja syötä hakuun.
file:///C:/Users/R510D-XX070H/Desktop/TEL-,%20LEL-,%20TaEL-%20ja%20MEL-vakuutusmaksuprosentit%20-aikasarja%20_%20Työeläkelakipalvelu.html
Ilmoita asiaton viesti
”Miten kommentoit työeläkemaksujen nousua viidestä prosentista nykyiseen 24 prosenttiin? Onko reilua, että eläkejärjestelmään kilahtaa nykynuorilta palkkoihin suhteutettuna lähes viisinkertainen määrä 60-lukuun verrattuna?”
Tässä saattaa olla yksi virhe joka on tehty. Ei olisi pitänyt nostaa työeläkemaksuja noin suurilla prosenteilla. Rahastot eivät olisi paisuneet enemmän kuin viisinkertaisiksi. Sama raha olisi pyörinyt talouselämässä ja pitänyt talouden virkeänä ja yritykset ja julkisen talouden kilpailukykyisempänä, verotuloja olisi tullut eikä työttömyys olisi iskenyt näin näin pahana.
On suuri vaara että pääosin ulkomaille sijoitetut eläkerahastot romahtavat.
Ilmoita asiaton viesti
”Eläkevaroja on kartutettu jo yli 180 miljardia euroa. Niistä yli 130 miljardia on siirretty ulkomaille. Valtion budjetti on 54 miljardia, joten eläkerahastoissa on varoja yli kolme kertaa enemmän – ja suurin osa poissa Suomesta!
Jos rahat sijoitettaisiin Suomeen ja tuottoja käytettäisiin eläkkeisiin, luotaisiin teille nuorille työpaikkoja ja kykenisitte kartuttamaan omaa eläketurvaanne.”
Ulkomaille sijoittaminen on tehty siksi, että saadaan Suomea parempi tuotto…Eläkevakuutusyhtiöiden on ohjaavien säädösten muaisesti sijoitettava varat turvaavasti ja tuottavasti..
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljunen, tämä kohta bloggauksessa pistää silmääni: ”Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet. Samanaikaisesti ovat eläkerahastot TELA:n tilastojen mukaan viisinkertaistuneet. Lamavuosina 2012-2015 rahastot ovat kasvaneet 46,3 miljardia euroa, eli 22 000 euroa minuutissa. Valtio velkaantuu 10 000 euroa minuutissa, joten julkisen talouden nettovelka tosiasiassa laskee.”
Tämän laskelman sivutuotteena valtion minuuttikohtainen 10 000 euron velkaantuminen saadaan näyttämään ”ongelmattomalta”. Sitä se ei ole, vaan kyse on tuhoisasta kehityksestä.
Ongelma on se, että tästä maasta ei löydy päättäjiltä (hallitus+työmarkkinajärjestöt) yhteisymmärrystä valtion velkakierteen katkaisemiseen. Siinä voi vielä joutua koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan käsite koetukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Vakavasti ottaen Suomen julkinen talous on hyvässä kunnossa. Jos verorakenteemme olisi sama kuin 15 vuotta sitten, valtion kassassa olisi 10 miljardia euroa enemmän. Olemme edelleen bruttovelka-asteeltamme EU:n vähiten velkaantuneita.
Karmeampi tilanne kansantaloutemme kannalta on se, että siirrämme joka minuutti pääsääntöisesti ulkomaille eläkerahastoihin passiivisesti kasvamaan tuplaten enemmän varoja kuin mitä julkinen velka kasvaa. Voit laskea mikä menetys dynaamisissa kasvuvaikutuksissa.
Pystytimme Aleksanterinkatu 11, Suomen kultakellon näyteikkunaan eläkerahastokellon, joka kertoi tästä. Naapurissa vuosi sitten pystytetty valtion velkakello sai superjulkisuuden, me emme mitään huomiota. Eikö tämä huolestuta sinua tiedotusvälineiden edustajana?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoititte varmaankin ”Jos valtion menorakenne olisi sama kuin 15 vuotta sitten…”?
Eikö juuri julkinen menorakenne ole riistäytynyt käsistä, kun sitä verrataan verotuottorakenteen kehitykseen?
—
Mitä itse eläkeasiaan tulee, näen suurimpien ikäluokkien (yli 100 000) poistumisen aikanaan muuttavan tilannetta jo 15-30 vuoden sisällä pienten ikäluokkien (2000-luvulla -+ 60 000) eduksi, jos rahastojen kasvu tapahtuu nykyistä tahtia.
Ehkä asian kärjistäminen on vain muuan politikoinnin muoto näinä aikoina?
Ilmoita asiaton viesti
Väärinpäin ajateltu. Ei velka poistu leikkaamalla, koska leikkaus alentaa ostovoimaa, joka vuorostaan kuristaa pienempiä yrityksiä.
Jos ajatuksena on luoda negatiivinen kierre, ollaan suomalaisen yrittäjyyden juurilla.
________________________
Velka poistuu luomalla uusia yrityksiä – rahaa on. Ja vaikka me eläkeläiset saisimme vähemmän korkotuloja, niin kokonaispotti kasvaa kuitenkin kun uusien yritysten kautta saadaan lisää tuloja ja maksajia rahastoille.
Liikeyritysideoita löytyy – varat puuttuvat. Ja yksi suurempia asioita mitä yrittäjiltä puuttuu, on virkamiesten tuki.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Ongelma on se, että tästä maasta ei löydy päättäjiltä (hallitus+työmarkkinajärjestöt) yhteisymmärrystä valtion velkakierteen katkaisemiseen. Siinä voi vielä joutua koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan käsite koetukselle.”
Yksi Suomen suurimpia ongelmia on juuri tuo mainitsemasi. Kierteen katkaisu edistyy liian hitaasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Leipäjonojen asiakkaista 40 % on eläkeläisiä. He köyhtyvät vanhetessaan, niin että yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet elää köyhyysrajan alla, kun eläkkeelle siirtyessään 65-vuoden iässä ainoastaan 8 %”
Kimmo: Oletko vakaasti sitä mieltä, että nyt TYÖeläkkeelle jäävistä
1. taitetulla indeksillä
– 40 % päätyy leipäjonojen asiakkaiksi?
– 8 % on heti köyhyysrajan alla ja lopulta 30 % – 50 % tulee siellä olemaan.
2. palkkaindeksillä lukumäärä paranevat oleellisesti. Paljonko?
Vai onko tilanne se, että sekoitat taitavasti ja erittäin tarkoitushakuisesti eri lukuja ja tilastoja.
Ilmoita asiaton viesti
1. Nykyisin 20 % työeläkeläisistä on köyhyysrajan alla.
2. Taitettu indeksi aiheuttaa eläkkeensaajan tulotason laskun, eli hän köyhtyy. Kun 60 % eläkeläisistä saa alle 1 500 euroa kuukaudessa (tässä luvussa ovat mukana myös työkyvyttömyyseläkeläiset)ja jos he ovat 20 vuotta eläkkeellä, niin heistä valtaosa vajoaa 10 vuodessa köyhyysrajan tuntumaan ja 20 vuodessa sen alle.
3. Nykyisin keskimääräinen vanhuuseläke on 1 550 euroa. Jos palkkaindeksi olisi ollut 20 vuotta käytössä, eläke olisi 2 170 euroa.
Yritän olla sekoittamatta tarkoitushakuisesti lukuja.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki yllä mainitsemasi lukemat koskevat siis työeläkkeen saajia? Et ole luvuissa sekottanut muita eläkkeen saajia mukaan lukuihin? On selkeämpää, jos et käyttäisi termiä vanhuuseläke, jos selkeästi tarkoitat vain työeläkkeitä. Keskimääräinen vanhuuseläke kun voi tarkoittaa myös muuta kuin työeläkettä.
Sopiiko tämä terminologian täsmennys. Olisi helpompi seurata.
Oletko laskenut miten tilanne muuttuisi, jos olisi pelkkä palkkaindeksi käytössä?
Ilmoita asiaton viesti
1 300 euroa ylöspäin olevat eläkkeet ovat pelkkiä työeläkkeitä. Sen alla on kansaeläkkeen ja työeläkkeen yhdistelmiä. Pelkkää kansaneläkettä saavia on 7 % eläkeläisistä. Siis 93 % saa joko täysimääräisesti tai osittain työeläkettä. Luulen, että tulee vaikeammaksi seurata keskustelua, jos joka kerta joutuisin antamaan näin tarkan selostuksen eläkerakenteesta. Suomessa työeläke on nykyisin (vuoden 1995 jälkeen) peruseläke, kansaneläke sitä täydentävä.
Ilmoita asiaton viesti
Pudottaisin siksi lukemista kaikki muut kuin täyttä työeläkettä saavat. Antaa oikeamman kuvan. Osittaista työeläkettä saavissa on hyvin pienituloisia (esim. perheen äitejä) mukana, jotka ovat tehneet vain lyhyen työuran. Muuten sotketaan lukemia (kuten yllä kerroit tehtävän) ja niistä saa ihan haluamansa lopputuloksen.
Selkeintä on, jos laskelmat tehdään vain nyt työeläkkeelle jääville, eikä käytetä historiatietoja, joiden pohja on aivan erilainen.
On selvää, että uusista osa putoaa köyhyysrajan alapuolelle tai nousee köyhyysrajan yläpuolelle, ihan riippuen siitä, miten 60% raja muuttuu. Mikäli ostovoima hintoihin nähden säilyy, voidaan perustellusti kysyä, onko köyhyysraja oikein tässä kohtaa asetettu.
Ilmoita asiaton viesti
Mä oon ollut pari vuotta eläkkeellä.
Ekana vuonna eläke nousi jotain 4 €uroa.
Seuraavana vuonna 0 €uroa.
Mikä tässä on epäselvää? Minut ajetaan varmasti sossun byrokratiaan vaikka bensa maksaisi 20 senttiä/litra. Autoa ei nääs’ oo, mutta vuokrat nousee joka vuosi.
Okei, jos ei duunarit saa yhtenä vuonna palkankorootuksia, en minäkänn saisi, mutta se olis mielestäni oikeudenmukaisempaa, että kaikki olisi todella sidottu palkkoihin.
Kärsit sinä – kärsin minä. Kun sulla menee paremmin minullakin menee paremmin.
Kun ostan roposillani kotimaista – meillä kaikilla menee paremmin.
Duunarin etu on eläkeläisen etu – ja toistepäin: Jos eläkkeet laahaavat ”liikaa” perässä, niin eläkkeelle päästessäsi tulet mukaan Kurjaliston kylään.
Tervetuloa, mutta eikö olisi parempi, että ajettaisiin kaikki tätä työllisyyttä?
Minäkin teen töitä joka päivä, tosin vapaaehtoistyötä, mutta kumminkin.
Vastakkainasettelu ei hyödytä muita, kuin niitä, jotka kasvattavata vaikutusvaltaansa meidän yhteisillä rahoilla ja nostavat hirmupalkkoja, kultaiset kädenpuristukset yms.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Köyhyysraja on hieman kyseenalainen käsite. Vuonna 2009 se oli 1080 ja viime vuonna 1166 euroa (netto). Se lasketaan kansan keskituloista. Eli jos maahan tulee yhtäkkiä iso joukko miljonäärejä, voit muuttua yhtäkkiä köyhäksi, siis pudota köyhyysrajan alle, vaikka pystyisit ostamaan ihan yhtä paljon kuin ennenkin. Minusta koko käsite on olennaisempi työikäisistä puhuttaessa, koska työiässä palkan odotetaan olevan eläkettä isompi tulonlähde ja muitakin kuluja on enemmän. Monella 30-vuotiaalla on lapsia ylläpidettävänä kun taas 90-vuotiaalla ei niinkään.
Ei ole tarkoitus mitenkään katsoa kieroon nyt eläkeläisiä — tämä ei ole kritiikkiä sitä kohtaan, ovatko eläkkeet liian matalat/korkeat — mutta minusta ei voi vetää mitään lähellekään yhtäläisyysmerkkien kaltaista köyhyysrajan käsitteen ja leipäjonojen välille. Kyseessä lienee runsas aikaisempi velkaantuminen tai liian suuret menot.
Monella on jäänyt jotain myös säästöönkin elämänsä aikana. Esim. omistusasunnossa käyttökustannus on murto-osa (esimerkiksi puolikas) nuorten tyypillisesti maksamasta vuokrasta. Tälläkin hetkellä esim. täältä Turusta saa ihan nyt heti vuokrata asuntoja siihen hintaan, että yhden ihmisen köyhyysrajan nettotuloilla elää ihan mukavasti kaksikin ihmistä kolmiossa, eikä tarvitse ostaa alennuksesta ruokaa ja rahaa jää säästöönkin, esim. ulkomaanmatkaa varten joka toinen vuosi.
Jos vertaa opiskelijoihin, eläkeläisillä on ainakin 20% pienempi energiantarve perusaineenvaihdunnan hidastumisen takia eli ruokakulujen pitäisi olla pienempiä. Aktiivisesti treenaava nuori mies syö oikeasti yli kaksi kertaa niin paljon kuin kotona nysväävä mummo. Jos edellisestä nousee herne nenään, kannattaa muistaa, että monelle opiskelijalle on ihan arkipäivää laskea, moneenko kaloriin ruokaa on varaa ja minkä kokoisissa pusseissa makaronia kannattaa ostaa. Jos tulot ovat tonnin luokkaa tai alle, sillä on oikeasti valtava merkitys, meneekö kuukaudessa ruokaan 200 vai 500 euroa.
Mikä on eläkkeiden pointti – pitää ihminen hengissä vai kerryttää rahaa kaikenlaiseen ylellisyyteen? Ainakin itse toivon, että joskus saisin eläkettä noin ihan ylipäänsä. Siitä ei tässä kohtaa kolmikymppisenä voi olla varma. Säästän varmuuden vuoksi ihan itsekin, koska koskaan ei voi tietää, millaisia nahkaverhoiluja Ailukset autoihinsa haluavat ja paljonko jää niille, joille se raha kuuluisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeviranomaiset ne laskelmat on tehnyt. Katso tästä ensimmäinen video niin selviää kuka on laskenut ja mitä:
http://vaihtoehto.weebly.com/videot–audio.html
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Katsottu on jo aiemmin. Siitä keskusteluun päädyinkin, koska tuossa videossa on nimenomaisesti sotkettu asioita (ilmeisen tarkoitushakuisesti) keskenään.
Lukemat ovat kyllä ETK:lta, mutta kehoittaisin tarkistamaan, miten niitä on käytetty.
Ilmoita asiaton viesti
Kerro mikä on väärin – älä liity noihin ”Ei se noin oo”-jankuttajiin.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Turha taittaa peistä. Kimmo on uskossaan vakaa.
Pohdittavaksesi. Kun eläke taitetulla indeksilläkin nousee enemmän kuin hinnat, niin paljonko on hinnat 100-vuotiaalla, jos hinnat kehittyy tuo huomioiden ao. kuvan mukaan? Tuntuuko uskottavalta?
http://images.slideplayer.biz/10/2839938/slides/sl…
Ilmoita asiaton viesti
Luulin jo hetken, että olit alkanut empiä asiassa. Hyvä, että olin väärässä. Laitoin jakoon.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi otat yksinään esiin isoja lukemia jostakin ennusteiden loppupään vuosista? Aivan kuin luoden mielikuvan, että tämän päivän rahassa 1500 miljardia on käsittämättömän iso lukema. Niin se varmaan onkin, mutta ei ole enää tuollaisten laskelmien mukaisessa maailmassa vuonna 2080.
Inflaatio huomioiden rahamäärä on paljon pienempi. Lisäksi pitäisi huomioida työnteon tuottavuuden nousun myötä tullut palkkojen reaalinen kasvu. Samassa laskelmassa sekä eläkkeet, että myös palkat ovat 7-8 kertaa nykyisiä isompia. Onko 1500 miljardia iso rahamäärä, jos sen suhteuttaa siihen, että siivoojakin tienaa 10 000 euroa ja köyhä eläkeläinen 6000 euroa.
Väite ”1500 miljardia on absurdi rahamäärä” on aivan yhtä pielessä kuin se, että ”Kuvitelkaa, 2080-luvulla siivoojakin tienaa yli 10 000 euroa kuukaudessa voiden ostaa Porschet, pelit ja vehkeet”. Siltikin tämän tason väitteillä ajetaan lakia voimaan.
Sama logiikkaongelma on väitteessä: ”Kansalaisaloitteen astuttua voimaan vuonna 2050 rahastot ovat edelleen kaksi kertaa isompia kuin tänä päivänä”. Tässä ilmeisesti tarkoituksella jätetään kertomatta se, että kyseinen rahasto on kokonaan tuhottu 2060, kymmenen vuotta myöhemmin, jonka jälkeen eläkemaksua pitäisi nostaa niin paljon, että edessä olisi eläkkeiden leikkaukset. Sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat jo tänä päivänä työelämässä!
Jos Kimmo tiedät tarvitsevasi 10 vuoden päästä 10 000 euroa asuntoremonttia varten, paras tapa on laittaa tänään vähän vähemmän talteen rahaa ja antaa sen kasvaa korkoa korolle 10 vuotta. Ei tarvitse maksaa niin paljon remontista. Ihan samalla tavalla eläkealallakin tehdään. Kerätään nyt vähemmän rahaa ja katetaan loput tarpeesta sijoittamalla kerätyt rahat. Jos nyt sijoitustoiminnan tuotot tai itse pohjarahastot käytetäänkin eläkeindeksiin, olemme keränneet ”asuntoremonttia” eli tulevia eläkkeitä varten liian vähän rahaa ja meidän pitää nostaa joko eläkemaksuja tai leikata eläkkeitä. Toisin sanoen rosvoat nuoremmille varatut eläkerahat omaan käyttöösi.
Ilmoita asiaton viesti
”1500 miljardia on absurdi rahamäärä”
On tai ei niin kenelle tuota rahavuorta kasvatetaan vai huvinko vuoksi? Eikö raha olisi hyvä pistää poikimaan Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisille ja tuleville eläkeläisille. Yksilö aloittaa työuran iässä x. Jokaisesta hänen tienaamastaan eurosta siirretään siivu (nykyisin tarkemmin 3% hänen kuukausipalkastaan) eläkeyhtiön rahastoon hänen tulevaa eläkettään varten. Siellä siivu kasvaa sijoitustoiminnan tuotoilla potiksi jota sitten aletaan purkamaan kun hän jää eläkkeelle.
Eläkejärjestelmän yli katsottuna siellä on kaikenlaisissa vaiheissa olevia kansalaisia. Niillä joiden rahastot ovat maksussa (eläkeläisiä) ja sellaisia jotka vasta keräävät pottia. Osalla potti on vielä pieni (nuoret), osalla valtava (lähellä eläkeikää) jne.
Tämä järjestelmä ei koskaan ajaudu tilaan jossa rahat loppuvat. Aina joku tekee töitä ja antaa tuon siivun eläkeyhtiölle hänen omaa tulevaa eläkettään varten. Lisäksi jos palkat nousevat, nousevat nuo siivutkin. Eli rahastot kasvavat. Toisaalta sijoitustoiminta lihottaa niitä myös kuten sen kuuluukin lihottaa ja kuten edellä kuvasin.
Ilmoita asiaton viesti
”Jokaisesta hänen tienaamastaan eurosta siirretään siivu (nykyisin tarkemmin 3% hänen kuukausipalkastaan) eläkeyhtiön rahastoon hänen tulevaa eläkettään varten. Siellä siivu kasvaa sijoitustoiminnan tuotoilla potiksi jota sitten aletaan purkamaan kun hän jää eläkkeelle.”
Koska olet eläkealalla, niin selvennätkö seuraavaa ”yhtälöä”. Karttumasta rahastoidaan kolmannes joka vuosi, eli 0,5% palkasta (koko karttuma 1,5%). Vanhuuseläkeosana rahastoidaan joka vuosi 3% palkkasummasta. Sitten rahasto tahkoaa korkoa korolle vuosikymmeniä. Pottia pienennetään kuukausi kerrallaan ja loput tahkoavat edelleen korkoa korolle. Miksi ei koko eläkettä voida maksaa rahastosta?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys! Tutkitaan yksinkertaisin luvuin: Olkoon vuosipalkka 10 000 euroa. Siitä karttuu 1.5% vuosieläkettä eli 150 euroa (150/12 kuukaudessa). Eläkettä varten rahastoidaan 0.5%, joka on 50 euroa vuosieläkettä.
Eläkeyhtiö ei varastoi eläkettä varten 50 euroa vaan 50 euroa vuosieläkettä henkilön eläkkeellejäämishetkestä hänen kuolemaansa asti. Keskimäärin suomalainen on nykyisin noin 20 vuotta eläkkeellä. Eli pitäisi rahastoida 20*50=1000 euroa. Se on 10% palkasta, eli aika paljon!
Koska eläke on vakuutustuote, kuolleiden omaisille ei makseta mitään jälkihyvityksiä. Kuitenkin hinnoittelussa pitää yrittää ennustaa ihmisten kuolemisvauhtia. Se on vaikeaa ja korjauksia ennusteisiin on tehty monta kertaa.
Lisäksi, jos raha saa kasvaa sijoitustuotoilla vuosikymmenten ajan, matemaattisesti voidaan osoittaa että kuolemisvauhti ja joku ennustettu sijoitustoiminnan tuotto huomioiden riittää varata rahaa vain 3% eikä 10% palkoista. Sivuutan todistuksen, voin laittaa lisää tietoa siitäkin, jos se kiinnostaa.
Kuitenkin, jos tuotot jäävät saamatta tuhlaamalla ne esimerkiksi kansalaisaloitteen palkkaindeksiin, meillä on tulevaisuuden eläkkeiden alkaessa vähemmän rahaa niitä varten, jolloin eläkemaksua pitää nostaa tai leikata eläkkeitä. Väittäisin ettei kumpikaan näistä ole enää vaihtoehto.
Voisimme teoriassa jatkossa rahastoida 100% eläkkeestä. Mutta koska nykyeläkeläisten eläkkeistä näin ei ole tehty, heiltä jäisi eläkkeet 75 prosenttisesti saamatta. Suistaisimme heidät kaikki vanhuusköyhyyteen. Eikä se ole oikein, vai onko? 100% rahastointi on niin kallista ettei meillä ole varaa tehdä sitä samalla kun maksamme nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Siksi ei ole oikein muita vaihtoehtoja kuin kaikkien kansalaisten tyytyä nykyasetelmaan ja yrittää pärjätä. Suomalaisella sisulla jos ei muulla. Köyhiä eläkeläisiä, sairaita ja muita hankaluuksiin joutuneita voidaan auttaa kyllä muilla tavoin kuin kansalaisaloitteella.
Ilmoita asiaton viesti
No, ehdit kuitenkin, mutta ei se mitään. Aina oppii uutta kun ponnistelee.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tarvitsekaan vastata tuohon, sillä huomasin oman ajatusvirheeni.
Ilmoita asiaton viesti
” Siellä siivu kasvaa sijoitustoiminnan tuotoilla potiksi jota sitten aletaan purkamaan kun hän jää eläkkeelle.”
Jassoo, minäs vuonna tämä alkaa? 2080? Kuka on se ”hän”? Jeesusko?
Eipä ole vielä purettu. Ymmärrä nyt hyvä mies, että rahaa vain paalataan, lähinnä ulkomaille – ketä se hyödyttää, jos ei mmitään rahaa saa käyttää muuta kuin vakuutusyhtiöiden dirikoiden hyödyksi?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Se on alkanut vuonna 1962 ja jatkuu edelleen hamaan tulevaisuuteen. Päättymispäivää ei ole.
”Hän” on kuka tahansa meistä, sinä ja minäkin.
Rahastojen kokonaismäärä ei putoa jos palkoista rahastoon tulevien siivujen koko + sijoitustuotot on isompi kuin ulos maksettavien eläkkeiden osuus. Näin on ollut tähän asti ja on jatkossakin. Siksi rahastot kasvavat käytännössä koko ajan kun palkatkin nousevat. Tekevät sen jatkossakin. Nykyisin noin 25% jokaisen eläkeläisen työeläkkeestä maksetaan rahastosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljunen on oikeassa tässä indeksitaistossa.
”Jos rahat sijoitettaisiin Suomeen ja tuottoja käytettäisiin eläkkeisiin, luotaisiin teille nuorille työpaikkoja ja kykenisitte kartuttamaan omaa eläketurvaanne. Nyt 1980-1995 syntyneet sukupolvet kärsivät sekä lamasta että mittavasta eläkevarojen taltioinnista ulkomaille, joka kiihdyttää taantumaa. Sen sijaan eläkkeiden nosto olisi kustannustehokkainta elvytystä. Tästä hyötyisivät sekä ikääntyneet että nuoret.”
Samaa mieltä. Yksi varoitus on kuitenkin annettava. Eläkeläisten ja miksei palkansaajienkin olisi käytettävä suurempi osa kotimaassa. Matkailutase olisi saatava kääntymään kotimaata suosivaksi samoin rahastojen sijoitukset.
Jos nyt ulkomaisia investointeja tukevia rahastoja purettaisiin eläkkeisiin olisi jotenkin varmistettava kotimaan suosiminen, asenne muokkaus ei taida ihan riittää, se on jo nähtävissä viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Siinä on mennyt ne ehkä 100000 työpaikkaa joita hallitus nyt tavoittelee.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisiko eläkerahat sijoittaa Suomeen? Tämä on hyvä kysymys. Selvää on että jos katsotaan puhtaasti riskinäkökulmasta niin eläkeyhtiöiden varoista on jo nyt sijoitettu paljon Suomeen. Paljon enemmän kuin Suomen markkinakoko on koko maailmaan nähden.
Pitäisikö sen kuitenkin olla edelleen vielä enemmän? Mielestäni kyllä jos sillä voidaan saavuttaa parempi työllisyys ja sitä kautta myös enemmän eläkemaksuja. Näin mahdollisesti pienempi keskituotto tulisi toista kautta hyvänä takaisin Suomeen.
Mutta en tekisi tällaisia päätöksiä ilman kunnollista tutkimusnäyttöä siitä että Suomisijoituksista on enemmän hyötyä kuin haittaa koko kansantaloudelle.
Toisaalta jos Suomi on houkutteleva kohde sijoitusmielessä eläkerahalle, se on sitä myös muulle investointirahalle ja päinvastoin. Kyllä investointirahaa tänne valuu ulkomailta jos Suomi on houkutteleva kohde. Väittäisin että hyvät sijoituskohteet saavat aina rahoitusta. Silloin pitäisi ennemmin kysyä että millä tavalla Suomesta tehdään houkutteleva kohde investoijille?
Ilmoita asiaton viesti
”Silloin pitäisi ennemmin kysyä että millä tavalla Suomesta tehdään houkutteleva kohde investoijille?”
Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Fortumin ulkomaille myymät sähköverkot joille hallitus on luvannut 8% takuuvarman tuoton ja verrataan sitä eläkeyhtiöiden spekulatiivisiin odotuksiin kasinomarkkinoilla joissa eläkeyhtiöt odottavat keskimäärin 3.5% tuottoja.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen on lähinnä sijoitettu kiinteistöihin. Kai se joatin kiinteistökauppiasta työllistää, mutta ainakin minä puhun aivan toisenlaisesta rahoitustoiminnasta.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli oikein nyt muistan niin osakkeista kolmannes on sijoitettu Suomeen. Katsopa monia pörssiyhtiöiden omistajaluetteloita. Hyvin usein suurimpien omistajien joukossa on eläkeyhtiöitä. Kolmannes osakkeista on sijoitettu Eurooppaan ja kolmannes Euroopan ulkopuolelle. Lisäksi kiinteistöt noin 5% painolla koko salkussa.
Joukkovelkakirjalainoissa on paljon Suomilainoja. Joukkareita salkussa on noin kolmannes. En muista ulkoa Suomiosuuden määriä. Nämä ovat nykyisin pääasiassa negatiivisilla koroilla, jolloin eläkeyhtiöiden kannattaa myydä ne pois.
Tilalle tulee todennäköisesti infrahankkeita, kuten tie-, rautatie- ja rakennusprojekteja. Nämä tehdään mahdollisesti Suomeen.
Veikkaisin että Suomipaino kasvaa lisää tuon joukkovelkakirjalainojen ongelmallisuuden takia jo nyt ilman erillistä ohjausta. Joka tapauksessa salkkujen massasta ainakin 20% on suoraan Suomessa. Suomen markkinakoko maailmaan nähden ei ole varmaan edes prosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta olisiko mahdollista että työssäkäyvien (ja erityisesti työnantajien) eläkemaksuja laskettaisiin? Eihän nuo hirmu pitkään ole 24% hujakoilla olleet. Niillähän rahastot on kerätty.
Mietin vaan kun oma eläke on tippunut 17% vuonna 2005 ja eläkeikäkin nousee 2017 kaksi vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisten ennusteiden mukaan eläkemaksuja voidaan pudottaa ehkä aikaisintaan 2035 jos silloinkaan. Ts. ajalla jolloin suuret ikäluokat ovat kuolleet.
Mutta noin kaukaisen ajan ennusteet ovat epäluotettavia. Kuten myös vuoden 2080 ennuste.
Edellä kuvaamani ”siivu” eläkerahastoon on ollut siinä kolmen prosentin hujakoilla jo aika kauan. Loput eläkemaksusta menevät pääosin suorana kassavirtana nykyisille eläkeläisille. Ja koska eläkeläisiä on paljon, se osa maksustakin on iso.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, reilummaksi vaan koen sen, että jos rahastoihin pitää puuttua, niin vähennettäisiin eläkemaksuja.
Alkuun vaikkapa 1988 tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni Kimmon puolue tämän indeksin päätti. Joten se Kimmosta.
Sivistyneessä mailmassa eläke on pakkosäästö, eli se mitä sinulla eläkettä on, on työuran sijoitettu eläkefundeihin. Se ei ole keneltäkään pois ja eläköityessäsi otat sen omaksesi kokonaan (lump sum) tai osamaksuina. Tätä ei edes Urputtaja (Kimmon puoluetoveri) ymmärtänyt, kansasta nyt puhumattakaan. Jopa Ruotsissa jälkeläiset saavat maksamatta olevan summan. Tätä ei edes Urputtaja (Kimmon puoluetoveri) ymmärtänyt ’eläkkeitä maksetaan kuolleille’ jne. Ei sosialistisissa valtioissa näin tehdään – säästöjä ei vie demarit tai kokoomus.
Kimmon puolueen (prostituoituna) hallitus poisti myös kansaneläkkeen pohjaosan kahdesti, mikä virheeksi myönnettiin ja luvattiin korjata. Nähtäväksi jää.
Joten miten Kimmoon pitäisi oikeasti suhtautua? Ihan positiivisesti: kaikki me kadumme nuoruuden hömpötyksiä. Mutta toiset ymmärtävät katua hölmöilyjään..
Ja vielä näihin juttuihin: suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, by law, jatkossa tilanne ei voi kun parantua, mitä nyt hautauskustannukset…0
Ilmoita asiaton viesti
Kimmohan tällä tienaisi, 70 000 euron vuosieläketuloilla.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa. Muistaakohan kukkaan Robert Maxwelliä? Suomen eläkejärjestelämä…
Ilmoita asiaton viesti
To cut it short: muualla mailmassa eläkkeesi on (pakko ) säästösi, joka oletettavasti on ammattimaisest hoidettu, meillä se on säästösi poliittisesti ja amatöörimäisesti tuhlattu, johon nyt syyllistetään säästäjät. Eipä ensi kerta kun säästäjiä syyllistetään ja heiltä viedään kaikki. Ja vielä pitäisi äänestää. Voi Herran jee, että meitä pidetään yksinkertaisina. Aiheesta.
Ilmoita asiaton viesti
http://australian-guardians.org/?page_id=808
Ilmoita asiaton viesti
Oikeudenmukainen ratkaisu on vetää eläkerahastot lihoiksi, jakaa jokaiselle sen verran kuin ovat sinne maksaneet (korkojen kanssa tai ilman), ja lopettaa koko eläkejärjestelmä.
Tämän jälkeen jokainen suomalainen on saman sosiaaliturvan piirissä, ikään katsomatta.
Sopii minulle, sopiiko sinulle Kimmo Kiljunen?
Ilmoita asiaton viesti
Tulevaa on kovin vaikea ennustaa. Viime vuosina eläkerahastot ovat saaneet poikkeuksellisen hyviä tuottoja sijoituksilleen pörssikurssien noustua finanssikriisin jälkeen ns. keskuspankkirahoituksella tavallaan ” keinotekoisesti ”. Pörssikurssien arvo ja myös muiden sijoitusten arvo joustavat myös alaspäin varsin radikaalisti aika ajoin.
Tällä hetkellä Suomen eläkerahastointi on n. 180 miljardin euron tasolla, mutta ns. eläkevastuuvelka eli eläkelupausten määrä on n. 700 miljardia euroa, joten työeläkemaksuja joudutaan keräämään jatkossakin ehkä jopa kovennetuin maksuin nykyiseen verraten. Eläkkeiden maksu on paljon on kiinni maan yleisestä talouskehityksestä ja työllisyyden tasosta. Mikäli maan taloutta ei saada iloiselle kasvu-uralle perusteita eläketuravn parantamiseen ei ole olemassa.
On myös hyvä muistaa, että julksien sektorin eläkeläisiä ja eläkevakuutettuja on huomattava määrä. KEVA:n mukaan vakuutettuja olisi yhteensä n. 1.350.000 kpl. Julkisella sektorilla eläkkeiden rahastointi alkoi vasta 25 vuotta takaperin ja tuolloininkin varsin vaatimattomin panoksin alkuvuosina maksuosuuden ollen nyt jo yli 30 % palkkasummasta verovaroin kustannettuna.
Julkisen sektorin ja avoimen sektorin eläkerahastoinnit ja vastuut on syytä pitää arvioinneissa täysin erillään.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkemaksun suuruus on 2016 kokonaisuudessaan 24,6-25,1%. Tästä työntekijän osuus, joka pidätetään palkasta, on 5.7-7.2%. Siis aika paljon menee suoraan eläkevakuutusyhtiölle sijoitettavaa rahaa. Tämä koskee yksityistä sektoria.
Ilmoita asiaton viesti
Taitettu eläkeindeksi on ollut voimassa vuodesta 1996. Tätä silloisissa talousvaikeuksissa tehtyä ”väliaikaista” päätöstä ei ole sitten vuosien mittaan korjattu. Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on ”unohdettu”. Eläkkeellä pitäisi voida elää, vaikka se on periaatteessa vain jotain 55 prosenttia palkasta. Taitetun indeksin takia tuo prosentti on pudonnnut yhä alemmaksi. Kaiken lisäksi eläkeläisiä verotetaan ankarammin kuin työssä käyviä.
Eläkkeet ovat jääneet vuosi vuodelta enemmän jälkeen palkoista. Pitkään eläkkeellä olleet ovat vajonneet yhä syvemmälle. Vähävaraiset eläkeläiset ovat romahtaneet lattian läpi leipäjonoihin, keskituloiset eläkeläiset luisuneet vähävaraisten joukkoon. Nyt on korjattava kirvelevä vääryys ja korvattava samalla pitempään eläkkeellä olleille heidän vuosien mittaan kokemansa menetykset.
Tämä on kaiken muun hyvän lisäksi elvytystoimi, joka ei maksa valtiolle ja kunnille latin latia. Se panee samalla elinkeinoelämän pyöriä liikkeelle tässä toivottomassa taantumassa.
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214682…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asian esillä pitämisestä. Juuri nyt on sen aika. Eläkeläisten kokema vääryys on todella paha ja käsittämätön tulonsiirto ikänsä työtä tehneiltä ulkomaisiin sijoituskohteisiin.
Nuorisojärjestölle vastaisin yksinkertaisesti, että jokainen sukupolvi rahoittakoot omat eläkkeensä. Näpit irti nyt eläkkeelle siirtyneen sukupolven maksamista rahoista!
Ainakin minulle sanottiin 1960-luvun lopulla, kun tätä eläkejärjestelmää luotiin, että palkankorotusten asemesta työnantaja maksaa osan palkasta eläkerahastoon, josta saan ne käyttööni eläkevuosinani.
Vuoteen 1995 asti järjestelmä toimikin joten kuten niin kuin pitikin. Mutta sitten säädettiin tilapäiseksi tarkoitettu ”taitettu indeksi”. Nyt se on jäänyt pysyvästi kurjistamaan eläkeläisten asemaa ja lihottamaan rahastoja kansainvälisillä markkinoilla. On laskettu, että nykymenolla vuoteen 2050 mennessä nämä rahastot kasvavat 700 miljardin euron suuruisiksi. Onko tässä mitään järkeä?
Tähän täytyy nopeasti saada muutos takautuvasti!
Ilmoita asiaton viesti
”On laskettu, että nykymenolla vuoteen 2050 mennessä nämä rahastot kasvavat 700 miljardin euron suuruisiksi”
Kuka on laskenut ja millä oletusarvoin ? Oletusarvoina voidaan pitää mm. työllisyysastetta, huoltosuhdetta, talouskasvua, sijoitustuottoja ja palkaoista tehtävää maksuosuutta seuraavien 35 vuoden aikana, mikäli arviointia suoritetaan v. 2050 asti.
Ikävä kyllä, laskelmissa joudutaan arvioinnin sijaan puhtaasti arvaamaan.
Eläkevastuuvelka on nyt tuon saman 700 miljardia euroa.
PS. Olisi mukava tietää myös nämä Kiljusen laskelmien perusteet.
Ilmoita asiaton viesti
Laskelmia voidaan todellakin tehdä monella tavalla. Noin pitkillä periodeilla, joita tässäkin käytetään, parhaatkin laskelmat ovat vain arvauksia. Mainitsemani 700 mrd perustuu siihen olettamukseen, että rahastojen karttuminen jatkuu taitetun indeksin kanssa entiseen tapaan. Laskelma ei ota sitä huomioon, että me suuret ikäluokat joudumme pahaan köyhyysloukkuun toimeentulotuella, jos elinpäiviä riittää ja taitettu indeksi säilyisi ennallaan. Toimeentulotuki ja muut sosiaalituet maksettaisiin verovaroista ja ulkomaiset sijoitusrahastot hyötyisivät.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisellä sektorilla rahastoista 1/3 on eläkeläisten itselleen keräämiä ja 2/3 nykyisten työntekijöiden. Tuon 1/3 eläkeläisten rahan eläkeläiset saavat jo nyt. Ihan nykyisellä indeksillä.
Jos eläkeläiset ottavat rahastoista itselleen enemmän, he ottavat nuorempien ihmisten rahoja omaan käyttöönsä. Luuletko että vielä työelämässä olevat Suomen kansalaiset suostuvat tähän?
Kannattaa tutustua edellä kuvaamaani rahastojen kertymistapaan, sillä niin systeemi toimii. Olen alalla töissä, jolloin näen kuinka rahat kerätään ja käytetään. Voin tarvittaessa jopa todistaa kaiken virallisien tilastojen ja nettisivujen avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka miten laskettaisiin, en jaksa ymmärtää sitä, että edustamieni suurten ikäluokkien eläkevaroista kokonaan kustannetaan eläkevakuutuspalatsien perustaminen rahastoineen. Meidän ikäluokan piti eräiden laskelmien mukaan räjäyttää koko potti tyhjäksi. Kuinkas kävikään? Nyt me olemme jo eläkkeellä, mutta rahastot vain karttuvat.
Olen kuunnellut erittäin monta asiantuntijaluentoa. Yhdenkään kanssa en ole pystynyt olemaan asioista TÄYSIN samaa mieltä. Näyttää mm. siltä, että laskelmissa oletetaan kaikkien elävän johonkin keskiarvoikään asti. Tosielämässä kaikki eivät elä edes eläkeikään asti. Ym.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä kysymyksiä. Rahastot karttuvat sen takia että karkeasti 3% suomalaisten työntekijöiden vuosipalkkaa vastaava määrä lisätään joka vuosi rahastoon heidän omia tulevia eläkkeitään varten. Lisäksi rahastot karttuvat sijoitustuotoin. Rahastoista maksetaan eläkeläisille eläkkeitä sillä määrällä mitä ovat itse aikanaan rahastoon keränneet, mutta toistaiseksi nuo kaksi edellistä ovat isompia kuin eläkeläisille maksetut rahat ovat. Todennäköisesti näin myös jatkossa. Tästä myös seuraa että mitä vanhemmasta eläkeläisestä on kyse, sitä vähemmän hänen eläkkeisiin varattuja rahoja eläkejärjestelmässä enää on.
Pakko todeta kuitenkin tähän että kuvailen tässä pääsääntöisesti yksityistä sektoria (TyEL ja YEL). Julkisen sektorin järjestelmät (KuEL ja VaEL ja muut pienet eläkelait) toimivat hieman eri tavalla. Mutta vaikuttaisi siltä että julkinenkin sektori lähenee yksityistä ennemmin kuin päinvastoin. Esimerkiksi siten että nuo julkisen sektorin eläkelait ollaan yhdistämässä uudeksi eläkelaiksi (JuEL) joka muistuttaa hyvin paljon yksityisen sektorin eläkelakia TyEL.
En tiedä keitä asiantuntijoita olet kuunnellut, mutta keskiarvoihmisen laskennassa huomioidaan se että joku elää paljon lyhyemmän aikaa. Joku toinen pidempään. Eihän se muuten olisi keskiarvoihminen.
Varsinaisissa eläkemalleissa ja väestöennusteissa ihmiset kuolevat yksilöinä. Joku kuolee nuorena, toinen vanhana. Vasta lopussa tehdään keskiarvoistuksia jos niitä halutaan esittää.
Suuret ikäluokat saattoivat joissakin kauan sitten tehdyissä laskelmissa räjäyttää kaiken mutta se estettiin muuttamalla lakeja. Tässä joitakin viime vuosina tehtyjä muutoksia joilla räjäytysriskiä purettiin: 1. EU:iin liittymisen jälkeen kerättiin eläkeyhtiöihin ylimääräinen rahasto: ns. EMU-puskuri. Näillä näkymin suuret ikäluokat tulevat sen rahaston käyttämään jo nyt jotta maksutaso voidaan pitää tasolla 24.4%. 2. Eläkemaksua on nostettu viime vuosina koko ajan. 3. Varhaiseläkereittejä on myöhennetty (osa-aikaeläke) tai lopetettu (varhennettu vanhuuseläke, yksilöllinen vanhuuseläke YVE ja työttömyyseläke). 4. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen sijasta ihmisiä koitetaan kuntouttaa aktiivisesti. Työkyvyttömyyseläkemenot ovat pudonneet paljon takavuosien tasoista 5. Eläkeuudistus 2017 joka nostaa eläkeikää ja muuttaa muutenkin koko palettia.
Näillä toimilla takavuosien uhkakuvat on purettu. Jäljellä on enää korkea eläkemaksutaso mutta ei isoja uhkakuvia.
Ilmoita asiaton viesti
Ellei tämä eduskunta pysty korjaamaan tätä monen vuoden kumuloitunutta vääryyttä eikä edes keskustelemaan siitä niin kuin edellisellä kerralla, kun eläkkeet olivat esillä, minun luottamukseni Suomen poliittiseen järjestelmään alkaa olla lopussa.
Tästä ei missään tapauksessa saa tehdä ikäryhmien välistä kiistaa niin kuin rahastojen haltijat yrittävät kaiken aikaa (ja siirtyvät naureskelemaan kulman taakse). Kyllä köyhien edut ovat yhteiset iästä riippumatta. Ja kyseessä ovat monesti juuri samat köyhät perhepiirit, joissa on sekä vanhoja että nuoria. Vähävaraisuus uhkaa sukupolvistua.
On myös karmeaa, että tässä ”hyvinvointivaltiossa” köyhät elävät jotain 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin rikkaat ölyeläkkeineen. Köyhien eläkkeiden nostaminen on siinäkin mielessä ”halpa ratkaisu”.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa siinä että köyhiä kuuluu auttaa. Mutta kansalaisaloite ei sitä tee. Joidenkin laskelmien mukaan puolet aloitteen kustannusvaikutuksista euroissa mitattuna kohdistuu niihin jotka eivät lisärahaa enää tarvitse. Eivätkä tule koskaan tarvitsemaan. Mainitsit ökyeläkkeet, miksi 10 000 euron kuukausieläkeläinen tarvitsee enää lisärahaa? Kansalaisaloite antaa sitä hänelle euroissa mitattuna kaksin käsin ja vielä kottikärry päälle. Esimerkiksi 1% on 100 euroa kuukaudessa ja 1200 euroa vuodessa em. eläkkeeseen.
Kaikkein köyhimmät (takuueläkkeen piirissä olevat) eivät hyödy kansalaisaloitteesta yhtään mitään.
Köyhää voidaan auttaa muillakin tavoilla kuin indeksiä muuttamalla. Vaikkapa kaavoittamalla asuntoja jolloin vuokrat tippuvat kuin lehmän häntä.
Ilmoita asiaton viesti
Jarno Ruokokoski, #69.
On totta, että prosenttikorotukset tuottavat aina suurempia etuja isoimmille eläkkeille. Mutta niille voitaisiin säätää ronskit ja paljon nykyistä jyrkemmät progressiiviset verot, joilla ökyedut johdettaisiin valtion kassaan.
Kannatan myös eläkekattoa. Keskituloiset eläkeläiset ovat taitetun indeksin kaudella kokeneet kovimman kohtalon. Heille olisi jaettava oikeutta.
Kansaneläkeläiset ovat aivan eri joukko. Heidän asiansa hoidetaan valtion kassoista.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkekatto 3000 € verotettuna olisi hyvä mutta maksupuoleen ei saisi koskea.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen progressiivinen verotus on itse asiassa ”progressiivista verotusta”, koska veroprosentti nousee ripeästi keskituloisiin ja alkaa tosirikkaiden kohdalla – uskokaa tai älkää – laskea ja laskea roimasti. Kaiken lisäksi ökyrikkailla on monenmoisia keinoja lurjustella rahansa ja omaisuutensa kokonaan piiloon veroparatiiseihin.
Nyt Kokoomuksen ökysiipi on ilmeisen vihainen Stubbille, kun valtiovarainministeri ei ole hoitanut asioita niin, että tosirikkaiden veroparatiisitiet pysyisivät piilossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt Kokoomuksen ökysiipi on ilmeisen vihainen Stubbille, kun valtiovarainministeri ei ole hoitanut asioita niin, että tosirikkaiden veroparatiisitiet pysyisivät piilossa.”
On siinä paljon muutakin…ei tykätä kun ei ainakaan vielä ole saatu vallankumousta…rahat varakkaille vähempiosaisilta…ja työaikaa lisää..
Ilmoita asiaton viesti
Kun verrataan nykysenioreiden ja nykynuorten raha-asioita keskenään, niin silloin pitää ottaa huomioon muitakin näkökohtia kuin ansiot, verot ja eläkkeet.
Esimerkiksi 70-luvulla opiskelleet eivät saaneet niin paljon opintoihinsa valtiolta tukea kuin nykypäivänä opiskelevat. Opintolainaa toki sai 70-luvulla, mutta sen joutui maksamaan takaisin!
Onko kaikki tuolla kirjoitettu faktaa: Suuret ikäluokat ovat voittajia – suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt
http://www.hs.fi/kotimaa/a1459565440060
Ilmoita asiaton viesti
Ikävää ja alentavaa on näkemys, jos nuorten järjestöt suhtautuvat eläkeindeksiin näin kielteisesti. Samalla tavoin voisi ajatella perintökaaren muutosta lailla, missä voisi näiden ikäihmisten perinnöt antaa vaikka kunnilla tai valtiolle, jos toimitaan näin ajattelematomasti, että ihmisten omalla raskaalla työllä ansaittuja eläkkeitä ei tarvitse maksaa, vaan ne voidaan leikata tuleville sukupolville, millä sitten mällää. Kaikki aikanaan ja jokaisen velvollisuus on olla aktiivinen ja tehdä työtä saadakseen oman osansa aikanaan.
Kun kaikki saavat eläkkeensä täysimääräisinä, myös se kartuttaa tulevia perintöosia paremmaksi ja antaa osalle mahdollisuuden auttaa jälkipolviaan, kun jää mistä antaa. Nyt kun leikattu indeksi jää tulematta tämäkin on pienempää.
Tuntuukin siltä, ettei nuoret ymmärrä, että he sahaavat samalla omaa oksaansa, jos suhtautuvat kielteisesti eläkeindeksin korjaamiseen perustuslain mukaiseksi oikeudeksi saada itse maksamansa eläke itselleen.
Ilmoita asiaton viesti