Kimmo Kiljunen

Vastine Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajalle

Toimitusjohtaja Rantala on kirjoittanut painavan kritiikin www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto? kansalaisaloitteeseemme kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591.  Muutama tarkennus Rantalan väitteisiin:
1. Emme ole tarkoituksellisesti käyttäneet ETK:lta saamiamme tilastotietoja valikoiden. Jos johtopäätöksemme kääntyvät päälaelleen ETK:n tarjoamaan viestiin nähden, niin se johtuu esitetyistä faktoista.
2. On totta, että palkkaindeksin vaikutus on kumulatiivinen, mutta niin myös palkat, BKT; rahastot ja niiden tuotot kasvavat kumulatiivisesti, eli ne varat joilla tulevat eläkkeet maksetaan.
3. ETK:n ennuste, jossa lasketaan että 2060-luvulla rahastot hupenevat kertoo että palkkaindeksillä rahastojen volyymi on vuonna 2050 kaksinkertainen. On huomattava, että koko puoleksi vuosisataa työeläkemaksu on vakioitu. Rahastoja ei ole syöty eikä työeläkemaksuja korotettu. Paras on kai luottaa tuolloisiin päätöksentekijöihin, joista osa ei ole vielä edes syntynyt, että eivät hukkaa saamiaan jättirahastoja seuraavina vuosikymmeninä.
4. Eivät rahat katoa taivaan tulliin, vaan ne käytetään eläkkeisiin niiden tasojen säilyttämiseksi. Kotimainen ostovoima vahvistuu, valtio saa verotuloja ja työllisyysvaikutus on suuri. Voisiko ETK laskea nämä dynaamiset vaikutukset mitä palkkaindeksin käyttöönotolla on kansantaloudellemme?  
5. Mihin tarkoitukseen rahastot nelinkertaistetaan vuoteen 2050 taitetun indeksin avulla? Valtavat pääomat ovat passiivisina pääosin ulkomailla yhä vain kasvamassa korkoa.
6. Eläkerahastoihin kerätyt varat eivät ole "eläkeläisten rahoja" toteaa Rantala. Totta, mutta ne on kartutettu eläkkeiden maksua varten. Tähän mennessä nykyeläkeläiset eivät ole saaneet rahastoista euron euroa eläkesäästöistään nettona. Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.
7. 600 miljardin eläkevastuut on argumenttina häkellyttävä. Sen realisoituminen tarkoittaisi, että kaikki siirtyisivät eläkkeelle yhtä aikaa eikä kukaan tekisi enää töitä. Ei terveydenhuollossakaan varauduta siihen, että kaikki sairastuisivat yhtä aikaa. Teivo Pentikäinen (työeläkejärjestelmän isä) ehdotti aikoinaan, että kahden vuoden eläkemenojen rahastointi riittää. Se tarkoittaisi nykyään n. 50 mrd euroa. Nyt rahaa on kasassa jo lähes kahdeksan vuoden eläkemenojen verran.
8. Palkkaindeksi otettiin käyttöön siksi, että se kuuluu määritelmän mukaan ansiosidonnaiseen sosiaalivakuutukseen, jota työeläke on. Kansaneläkkeissä käytetään hintaindeksiä ja sen ostovoiman säilyttämiseksi elintason noustessa tehdään tasokorotuksia. Työeläkkeissä ei ole tasokorotuksia, koska palkkaindeksi turvaan ansaitun tulotason säilymisen. Kun palkkaindeksi on supistettu lähes minimiin, niin syystä sitä pidetään oikeusmurhana. Työeläkkeet jäävät jälkeen hyvinvoinnin kasvusta ja eläkeläisköyhtyminen on tosiasia.
9. Emme ole perustelleet aloitetta eläkeläisköyhyyden torjumisella, vaan eläkeläisköyhtymisen kierteen katkaisulla.
10. Se käy ikäihmisen itsetuntoon, että mitä vanhemmaksi hän tulee, sen köyhempi hän on. Tällaista ikäsidonnaista köyhyyden korrelaatiota ei koeta missään toisessa Länsi-Euroopan maassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tehdään diili: sidotaan eläkkeet palkkaindeksiin mutta samalla nostetaan taannehtivasti nykyeläkeläisten eläkeikä 70 vuoteen ja peritään heiltä palkoista maksamatta jääneet eläkemaksut. Siis se erotus joka muodostuu mikäli heidän olisi pitänyt maksaa nykytasoista eläkemaksua koko työuransa ajan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Minusta Jukka Rantalan kirjoitus oli erittäin valaiseva. Lukekaa se myös ennen mesoamista.
http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?c...

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kirjoitus oli hyvä.

"Yksityisen sektorin noin 100 miljardin eläkerahastoista on nykyisille eläkeläisille kohdistettu noin 25 miljardia. Vuonna 2014 tästä käytettiin maksussa olevien eläkkeiden rahoitukseen noin 2,8 miljardia euroa, kun eläkemeno kokonaisuudessaan oli 15,4 miljardia euroa. "

Jyrki Antila

Kyllä ne rahat ovat meidän rahoja.Jos emme olisi olleet yrityksissä töissä ja näin luomassa tätä rahaa,niin sitä ei olisi olemassakaan.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kiitos Kimmo Kiljuselle, että olet nostanut eläkeläisten puolesta tärkeän asian esille ja jaksat pitää keskustelua yllä. Allekirjoitin myöskin alullepanemasi aloitteen eläkevääryyden korjaamiseksi. Toivotaan sille menestystä ja sinulle voimia jatkaa taistelua eläkeindeksin korjaamisen puolesta.

Terveisin
Seppo Leskinen
Haukipudas

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

On hienoa Seppo Leskinen, että Sinäkin toimit puoluepolitiikasta välittämättä, yhteisen asiamme puolesta. Näin meidän eläkeläisten pitääkin toimia.

Hatunnosto Sinulle!

Henry

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kiitos Henry!
Tietysti, yhteinen asiamme tulee olla puoluepolitiikkaamme tärkeämmässä asemassa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Eläkerahastojen tuottoja on voitava käyttää muuhunkin kuin itseisarvoiseen rahastojen kasvatukseen. Sen lisäksi, että eläkeläisten köyhyyskierre pitää katkaista, pitää osa sijoitustuotoista irrottaa Suomen infrastruktuurin kuten teiden, rautateiden, lentokenttien ja satamien kehittämiseen sekä rakennustoimintaan. Investointi kotimaahan on ainakin pitemmällä tähtäimellä kannattavampaa kuin itseisarvoinen rahastokuplan paisutus.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Aivan totta!
- Työpaikkojen luominen on meille kaikille tärkeää, koska sen enemmän ihmisiä on töissä, sen enemmän myös eläkerahastot karttuvat ja tuleville sukupolville luodaan näin takeet.
- Teollisuutemme ja yritysten toimintaehdot parantuvat kun infraa parannetaan, meistä tava-tallajista puhumattakaan.
- Kolmantena asiana on se, että on parempi, että rahastomme, johon käytännössä melkein jokainen on sijoittanut, tuottaa voittoa täällä, eikä missään veroparatiisien rahanpesukoneessa. Tämä on moraalinen velvoite, joka samalla luo työpaikkoja Suomeen eikä johonkin meille tuntemattomaan maahan.
Näin saamme myös korkeampaa korkoa rahastolle kuin mitä lainapaperin numerot näyttävät.
Suomeen tulee perustaa ideapajoja, => joiden tuloksia asiantuntijat tarkistavat ja joiden kuluja ekonomistit laskevat => idearikas kansamme luo näin uusia työpaikkoja.
Usein ei puutu kuin raha, asiantuntija-apu ja ekonomisti - mutta kun sitä rahaa on! Tarvitsee vain kehittää lainoille ja sijoituksille takuujärjestelmä.
Ja ratkaista nuo kaksi muuta asiaa - no heitäkin on - osa jopa kortistossa.
Mitä siis odotamme?
Odotammeko, että positiivinen idea ja päätös tulee jostakin taivaan puolivälistä?
Silloin odotamme kauan.

Henry

Jyrki Antila

Suurin osa näistä rahoista on sijoitettu ulkomaille,joten eivät luo työpaikkoja tänne.Tuotto toki tulee Suomeen mutta sitäkään ei sijoiteta reaalielämään,koska eläkepomot halauvat istua sen päällä,toistaiseksi kylläkin vaan.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Puhut Viljo asiaa. Tuota samaa ehdotteli Timo Soini jo muutama vuosi sitten. Hienoa!

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Eihän siitä tule hevon p..kään, jos ikänsä töissä ollut joutaa leipäjonoon kärvistelemään. Vanhan äitini elämää seuranneena voin alleviivata tuon tulojen tasaisen hiipumisen. Eläkeläisten köyhtymisen kierre on katkaistava. Luulis asian olevan ihan selvä, puoluekannasta riippumatta. Keskimäärin jokaisesta tulee eläkeläinen. Myös Sinusta.

Jukka Laine

Velkaelvtyksessäkään rahat eivät kadonneet taivaan tuuliin. Ne syötiin ja päätyivät osin viemäriverkostoon.

Suurien ikäluokkien fantasia on ollut syödä vanhempiensa perintö ja myös lastensa perintö. Valitettavasti se ei jää pelkäksi fantasiaksi.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kuinka kommentoit sitä, että eläkemaksut ovat palkkaan suhteutettuna noin viisinkertaistuneet? Onko se oikeudenmukaista?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko
Janne Suuronen

Köyhimmillä eläkeläisillä itselle etujen ratsastaminen on pahimman laatuista opportunistista populismia. Kiljusen ikäluokka aikoo viedä nuoremmilta sukupolvilta tuhkatkin pesästä köyhillä kansaneläkeläisillä ratsastaen. Kunhan Espanjan aurinkorannikon kakkosasuntoa ei vaan tarvitse myydä.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala:
"Aloitetta perustellaan myös eläkeläisköyhyyden torjumisella. Työeläkeindeksin muuttaminen on siihen tarkoitukseen tehoton väline. Vanhusköyhyys kohdistuu yksin asuviin henkilöihin, joiden työeläke on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Indeksimuutoksen tuomista eläkkeiden lisäeuroista vain joka viides kohdistuisi henkilöille, jotka ovat köyhyysriskirajalla tai sen alapuolella. "

Tässä vielä suora linkki uudestaan, vaikka oli jo ylempänä yhdessä kommentissa. Lukemisen arvoinen juttu.
http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?c...

Jyrki Antila Vastaus kommenttiin #25

Pointtihan on se että estettäisiin nykyisten "normaalien" eläkeläisten valuminen sinne köyhyyteen.

Jukka Laine

Eläkevarat ovat Suomen luottoluokituksen takuuna. Voisiko joku selittää, miten yksityisissä yhtiöissä olevat varat voidaan jakaa velkojille ja kansalle samanaikaisesti ja miten se vaikuttaisi Suomen luottoluokitukseen. Kuulostaa populismille.

Monissa maissa ihmiset kartuttavat omaa eläkevarantoa, joka periytyy myös jälkipolville kasvattaen kotitalouksien varallisuutta. Siinä mallissa ihminen voi parhaimmillaan vaurastua vanhetessaan.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Eiväthän ne olekaan minkään luottoluokituksen 'takuuna' vaan ainoastaan varallisuutena kansantalouden tilinpidossa.
Varoilla on tarkoitus turvata nykyiset ja tulevat eläkkeet, ei niitä millekään 'velkojille' voi jakaa.

Populismia on moinen kommentti.

Jukka Laine

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/05/2...

Suuret ikäluokat ovat jo myyneet kaiken yhteisen omaisuuden ja ottaneet jättivelan. Kyllä se eläkeomistusten purkaminen nopeuttaisi taloudellista katastrofia suurella todennäköisyydellä. Troikka puhaltaa seuraavan demarihallituksenkin niskaan. Onko Rinteestä Suomen Tsiprakseksi? Sitten nähdään mikä on populismiä. Tottakai linnunpojat huutavat suu auki lisää elintasoa! Populismillä voi ratsastaa pitkälle.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Eläkeomistusten purkaminen? Tarkoittanet niiden sosialisointia? Minkä muun sosialisointia haluaisit?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #19

Ei tässä eläkeomistusten purkamisesta ole edes kysymys, vaan eläkerahastojen sijoitustuottojen käyttämisestä eläkeläisten ja kansatalouden hyväksi ja vieläpä siten, että valtiontalous tervehtyy.

Tähän voidaan aivan hyvin yhdistää kaikkein pienimpien eläkkeiden tasokorotus. Pienten eläkkeiden jälkeen jääneisyyttä ei voi indeksillä korjata. Indeksillä voidaan huolehtia siitä eläkkeiden ostovoima säilyy samalla tasolla suhteessa palkkatasoon, eikä jää jatkuvasti jälkeen, kuten nyt.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #35

Pörssiyhtiöt maksavat tulokset osinkoina ulos, kun ei ole investoitavaa.

Mihin politiikot käyttivät velkaelvytykseen otetut 50 miljardia?

Jospa maksettaisiin ensiksi ne velkaelvytysrahat (syömävelka), jotka Katainen lupasi maksaa takaisin kunhan talous elpyy ja vasta sitten alettaisiin syömään eläkevarantoja.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #37

Jukka Laineen esittämää päivää, jolloin velkaelvytys on maksettu takaisin, ei koskaan tule.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #42

Se olisi erinomainen asia. Ota huomioon, että Englannilla on vielä velkaa vuodelta 1751 eikä sitä ole tarkoituskaan maksaa pois.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #37

"Mihin politiikot käyttivät velkaelvytykseen otetut 50 miljardia? "

Huonoa politiikkaa tämä velkaelvytys vaikka korot ovatkin matalat. Tästä ainakin puolet olisi ollut käytettävissä eläkerahastoista ja velka olisi nyt puolta pienempi.

Rajoitetaan eläkeläisten ja työikäisten ulkomaan matkustelua. Sinne ne rahat ovat kadonneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Onhan laskettu että jos Viron matkoihin käytetyt rahat olisi käytetty kotimaan kohteisiin se olisi 10 vuoden aikana antanut työpaikkoja n. 100000 kotimaan matkailuun.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #48

Ahaa, tätä se "rajat kiinni" siis tarkoittaa!

Mutta jos tädillä olisi... niin sehän olisi... raitiovaunu.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tuntuu sietämättömältä että eläkemaksut ovat palkkaan suhteutettuna viisinkertaistuneet sille tasolle, mitä minä ja työnantajani ovat koko oman työurani maksaneet. Aloitin vuonna 2000.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

"Rahastot kertyneet pääosin 1990-luvun puolivälin jälkeen

Vanhemmat sukupolvet ovat maksaneet eläkkeistään nuorempia sukupolvia selvästi pienempiä eläkemaksuja. Nyt eläkkeellä olevien sukupolvien eläkkeistä on yksityisellä sektorilla tyypillisesti maksettu keskimäärin 10–15 %:n välillä olevaa eläkemaksua. Maksu oli aluksi 5 %, 10 %:n taso ylitettiin vuonna 1977, 15 %:n taso 1990 ja 20 %:n taso 1995. Tänä vuonna maksu on 24,0 % ja vuodesta 2017 eteenpäin 24,4 %. Ei ole varmaa, että tämäkään taso on pitkän päälle riittävä.

Yksityisen sektorin rahastot ovatkin kertyneet valtaosin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeissä ei rahastointia ole lainkaan. Niissä indeksimuutoksen kustannukset tulisivat valtion maksettavaksi. Julkisen sektorin rahastojen kerryttäminen aloitettiin 1990-luvun alkupuolella ja ne on kerrytetty pääosin verovaroista. "

http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?c...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Vertailussa on hyvä muistaa myös historia.

Ennen nykyistä eläkejärjestelmää vanhuuden ja työkyvyttömyyden turva perustui paljolti henkilökohtaisiin säästötileihin. Lisäksi työnantajilla oli huoltolain mukaan velvollisuus huolehtia työntekijästään, jos hän oli ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta eikä enää voinut saada toimeentuloaan omalla työllään, omista varoistaan tai perheeltään.

Kansaneläkelaki tuli voimaan 1937. Maksuina kerättiin 1-2% palkoista. Käytännössä nämä kerätyt rahat ”syötiin” sodanjälkeisen jälleenrakentamisen rahoituksena eikä eläkkeinä.

TEL (TyEl) tuli voimaan 1.7.1962. Aluksi eläkettä karttui 1% palkasta (edeltävältä ajalta karttuma oli 0,5%, jos työsuhde oli alkanut enne lain voimaantuloa). 1975 karttuma nostettiin 1,5:iin. 1970 yrittäjät ja maatalousyrittäjät tulivat eläketurvan piiriin. Poliitikot korottelivat vähimmäiseläkkeitä 60-70-luvuilla, koska näin taattiin vanhimmille ikäryhmille edes 16-22%:n tasoinen eläke. Vuoteen 1983 vähimmäiseläkkeitä korotettiin edelleen 29-38%:iin ansioista. Karttumasäännön mukaan eläkkeet olisivat olleet tuotakin pienemmät.

Työnantaja kustansi yksin koko työeläkkeen vuoteen 1993 asti. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu otettiin käyttöön samana vuonna.

Karttumia ja eläkeikiä yms. on muokkailtu myös jatkuvasti. Sitten seuraavaksi puhun rahastoista.

Vanhuuseläkkeet rahoitetaan pääosin tasausmaksulla, mutta osin myös rahastoinnilla. Vanhemmalta ikäryhmältä rahastoitiin vuoteen 1977 saakka 1% palkasta, eli alkuajan eläkekarttuma. 1977-1996 rahastoitiin koko karttuva eläke eli 1,5%. Vanhemman sukupolven vanhuuseläkeosia on siis kyllä rahastoitu alusta asti ja vieläpä reippaasti. Ongelmana vain on ollut, että rahastoitu eläke on ehtinyt menettää olennaisen osan arvostaan jo ennen kuin henkilö on siirtynyt vanhuuseläkkeelle (inflaatio/laskennassa käytetty korko). Vuodesta 2000 alkaen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkevastuiden (tätäkin on rahastoitu) rahastokoron(3%) ylittävällä osuudella alettiin korottamaan ko. eläkkeitä. Tästä syystä rahastot säilyttävät arvoaan vanhaa aikaa paremmin.

1997-1999 laskuperustekoron tuotto käytettiin toimintapääomien vahvistamiseen eikä siis rahastoitujen varojen hyväksi.

Koko järjestelmän alkuajan rahastokorko oli 5%. 1997 rahastokorko muutettiin 3 prosenttiin. Tämä muutos olisi edellyttänyt mittavaa rahastojen täydennystä, mutta asia ”jouduttiin” hoitamaan pienentämällä rahastoitua eläkettä siten, että rahastojen kokonaismäärä pysyi ennallaan.

Laskuperusteita muutetaan aina tarpeen ja uusien lakien myötä. Eläkemaksuissa on edellisten lisäksi kerätty EMU-puskureita, puskureita osakeriskeihin jne. Taas voimaantulevat uudet sopimukset muuttavat rahastoinnin ja eläkemaksujen laskukaavoja.

Tässä on vain pieni osa historian muutoksista eläkejärjestelmässä. Nyt sitten vertaillaan eläkemaksujen katteeksi saatuja eläketuloja. Minä en usko hetkeäkään, että nyt lasketut tuotot kuvaavat koko kokonaisuutta. Noiden muutosten kokonaisvaikutukset ovat sellaisia, että niiden yksityiskohtainen laskeminen kaikkine kerrannaisvaikutuksineen on mahdotonta.

Ottamatta kantaa itse indeksiin, pyydän, että älkää ihmiset purematta nielkö Teille syötettyjä ”faktoja”. Politiikka on vaikea peli. Ihminen on ”nakitettu” heti, kun hänet saadaan kokemaan epäoikeudenmukaisuutta omassa kohtelussaan.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Eläkevakuutusmaksu on nyt 24,4% palkasta. Eipä tainnut olla eläkemaksu 4,88% vuonna 2000?

Juhani Helminen

Voisitko tarkentaa mistä palkasta maksat 24,4% eläkettä?
Merimiehet ovat kyllä maksaneet vastaavia %- lukuja pitkään!

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #46

Itse en maksa eläkevakuutusmaksua, olen saamapuolella.
Mainittu luku löytyy ETK:n johtajan kirjoituksesta niin, että eläkeuudistuksessa olisi sovittu ko. prosentissa pysymisestä.

Eläkevakuutusmaksut vaihtelevat, tarkat luvut:
http://www.etk.fi/fi/service/lakis%C3%A4%C3%A4teis...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kiitos Kimmo Kiljuselle erinomaisesta faktapaketista.
Tuon kaiken pohjalta on sanottava suoraan ja painokkaasti, että eläkeläisköyhdyttämisen on loputtava. Se ei ole sivistysvaltion käytäntöä.

On suoranainen skandaali, että johtavat poliitikot eivät rohkene tulla Kimmo Kiljusen tavoin esiin ja pyydä nöyrästi anteeksi ymmärtämättömyyttään ja typeryyttään, kun ovat pitäneet voimassa leikattua eläkeindeksiä jo vuodesta 1996.

http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212272...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#18. * SIKSIPÄ: Kaikkien puolueiden ELÄKELÄISET YHTYKÄÄ!

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211555-...

* ONKO Vanhusten Suhteen Aukko Perustuslaissamme?

http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2123...

* KILJUNEN: Vastine Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajalle:

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212366-va...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hintaindeksin painotus ei vastaa pienituloisen kulutusta. Pienten eläkkeiden ostovoima on koko taitetun indeksin aikana joka vuosi laskenut.
Eilen sain laskun terveyskeskuskäynnistä; viime vuodesta korotus oli melkein 30%.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Esitäpä vaihteeksi jotain faktaa väitteesi tueksi.
Nimittäin eihän terveyskeskusmaksua tuolla tavalla vuosittain koroteta eikä sen painoarvo ostoskorissa ole läheskään 100%

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Se nyt oli vain ajankohtainen esimerkki.
Vakuuttavan faktan esittäminen edellyttäisi jonkinmoista tutkimusta. Siinä olisikin jollekin sopiva gradun aihe. Olen aikoinani tutkinut silloista elinkustannusindeksiä

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kas tässä:

http://vaihtoehto.weebly.com/videot--audio.html

Katso ensimäinen video. Jos jossakin on mielestäsi faktavirhe, ole hyvä ja kirjaa tänne.

Henry

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #29

No ensimmäinen ja paha "fakta"virhe on jo otsikossa: suomalaisten eläkevarat eivät ole 'käyttämättöminä' ulkomailla, vaan tuottavasti sijoitettuina.

Ajatus kotimaiseen infraan sijoittamisesta on melko outo, sillä eihän infra mitään takaisin maksa.
Kyse on tietysti siitä, että lainataan valtiolle, joka rakentaa vaikkapa tietä tai rataa ja sitten maksaa takaisin - mutta kun valtio lainaa markkinoilta nollakorolla, sijoitus ei olisi tuottava.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #34

"No ensimmäinen ja paha "fakta"virhe on jo otsikossa: suomalaisten eläkevarat eivät ole 'käyttämättöminä' ulkomailla, vaan tuottavasti sijoitettuina."

Suomalaisten kannalta veroparatiisien kautta pyöritetyt rahat ovat "käyttämättömiä", kuten muutkin ulkomaille työpaikkoja luovat eläkerahat.

Ei ole pakko sijoittaa infraan sinänsä, voidaahan sijoittaa myös yritystoimintaan.
__________________________

No niin, nyt kun löysit semanttisen virheen, niin kerro nyt mikä videossa oli väärin. Epäilen, ette löytänyt mitään ja siksi aloit vääntää tarinaa "pahasta faktavirheestä".
Mitä jos ottaisit asioista hieman selvää, jookos?

Henry

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #40

Se, että ei ymmärretä, että eläkevarojen tulee olla tuottavasti sijoitettuina ei ole "semanttinen" virhe.

Faktoja on toki sopivasti ripoteltuna, mutta tulkinnasta olen ETK:n johtajan kanssa samaa mieltä - enkä luota Kiljusen kykyihin vakuutusmatemaatikkona.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Margareta Blåfieldin huomio on oikea. Täällä Saarijärvellä vaikuttaa perusturvaliikelaitos Saarikka. Sen hallituksen tavoitteena on nostaa palvelumaksuja keskimäärin 28 prosenttia. Korotus ei vielä muotovirheen vuoksi mennyt läpi, mutta asia on uudelleen listalla seuraavassa liikelaitoksen valtuuston kokouksessa.

Merkittävää tässä on, ettei Saarikan osakaskunnilla ole asiassa kuin leimasimen osa. Saarikan valtuusto päättää, mitä kunnat ja kuntalaiset joutuvat palveluistaan maksamaan.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Tässä päivän uutisointia aiheesta. Jutussa linkki myös edelliseen juttuun, joka käsitteli tätä blogikirjoitusta ja Rantalan kritiikkkiä. http://www.uusisuomi.fi/raha/174253-riita-70-000-n...

t. Jenni / US

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kuudella suurimmalla työeläkevakuuttajalla on sijoituksia verokeitaiden kautta yli 40 miljardilla eurolla, käy ilmi Ylen selvityksestä. Suosituimmat kohteet ovat Caymansaaret ja Irlanti. Eläkeraha pitää veroparatiiseja toiminnassa. Suomalaiset eläkeyhtiöt siis pitävät yllä veroparatiisilurjustelua.
http://yle.fi/uutiset/analyysi_tyoelakeyhtioilla_k...

Seppo Kurvinen

Eipä voi kun todeta, että hyvä Kimmo Kiljunen. Edes joku puolustaa eläkeläisiä. Seuraavissa vaaleissa täytyy tarkkaan katsoa ketä äänestää.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ehdottomasti. Meidän eläkeläisten ja miksi ei myös muiden, tuilisi muodostaa "äänestyskoaliitio".

Henry

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Suomessa yleinen asenneilmapiiri eläkeläisiä kohtaan on selkeästi kiristynyt. Saattanee johtua suuria eläkkeitä nauttivista, veropakolaisista, joista mm. Portugaliin muuttaneista on mainittu. Niin kauan kuin yhteiskuntamme lait sen sallivat, on selvää, että siihen kykenevät sitä käyttävät.

Useimmat eläkkeensaajat ovat kuitenkin sitä ryhmää, jossa veropakolaisuus ainoastaan hämmentää, jopa vihastuttaa.

On hyvä muistaa, että eläkkeensaajia on monista ikä- ja tuloluokista. On myös sukupuolittunutta eläkekertymää. Useimmiten miesten työeläkkeet ovat naisten eläkkeitä suuremmat, johtuen mm. miesten hyväksi toimineista palkkaeroista ja työssäolovuosista. Ei liene tarpeen mainita, miksi.

Tälläkin foorumilla on selvästi havaittavissa asennetta, jossa sana 'eläkeläinen' aiheuttaa hampaiden kiristystä. On syytettä, perimävauraudesta, ahneudesta tai nuorempien eläkkeiden syömisestä.

On hyvä muistaa, että nyt eläkkeelle siirtyneet/siirtyvät ikäpolvet, ovat sodan käyneiden miesten ja sota-ajan eläneiden naisten lapsia.

Vaikka yleisen ravintotietoisuuden ja uusimman terveydenhuollon ansiosta, ihmisten eliniän odote on korkea, syöpäsairaudet näyttävät niittävän aikalaisviljaa kovalla otteella.

Jokaisella ikäluokalla on omat huolensa ja turhautumisensa. Oletan, että nyt parhaassa työiässä oleva ikäluokka perii kohtuullisesti vanhempiensa työn tuloksia. Eli, tuskinpa heidän murheenaan olisi, jos vanhempansa voisivat eläessään saada ansaitsemansa eläkkeen. Jopa sen taitetun indeksimenetyksen.

Kyse lienee muusta, kuin oman eläkkeen vastaavuudesta aikanaan, kun ne iki-ihanat eläkevuodet saapuvat kohdalle. Kyse saattaa olla pelosta, mitä jos vanhettuamme, emme enää saakaan eläkettä. Emme voi elää vanhuuttamme ansaituilla eläkkeillämme, kuten vanhempamme.

Olemme tottuneet elämään maassa, jossa elintaso on noussut vuosi vuodelta, vaurautta on karttunut ja kansallinen hyvinvointi on mahdollistanut monitasoisen hyvän. Lähes maksuttoman terveydenhuollon, maksuttoman peruskoulun, kouluruokailun, korkeakouluopinnot ja tuetun asumisen tilanteessa, kun vuokrataso ylittää tulotason.

Meillä on arvoja, joita monissa verrokkimaissa ei välttämättä ole.

Valitettavasti, niin korruptoitumattomaksi kuin Suomea arvotetaankin, myös tuo 'peikko' asuu keskuudessamme.

Oma tarinani on siitä kummallinen, että (pien)eläkeläisenä teen työtä, joka on minulle merkittävää ja innostavaa. En haikaile ns. eläkeläisen huolettomia päiviä, sillä tuskin ne ovat sen huolettomampia kuin työssäkävijänkään.

Ihmisiä tässä ollaan ikään ja ruotuun katsomatta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mutta niitäkin on, jotka eivät peri mitään eikä ketään. Joten se argumentti, että seuraava ikäluokka perii jotain ja siksi maksakoot, on invalid.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Oma käsitykseni on se, että eläkeläiset ovat äärimmäisen ahneita. Ja pelottaa se, että ovat eniten äänestävä porukka. Tai siis kansaneläkeläiset ovat ihan ok.

Oikeasti, oma sukulaiseni väittää että hän on eläkkeensä maksanut. Jäi eläkkeelle 1991, nyt ikää 90+. Ei ole maksanut eläkettään.

Ei miusta ole kivaa maksaa 24% eläkemaksuja. (tai työnantaja maksaa sen 18%)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Miten pääset johtopäätökseen, että eläkeläiset ovat ahneita?

Siis oikeesti: On kaksi mahdollisuutta - joko eläkkeiden arvo pidetään stabiilina tai sitten niiden annetaan pudota ja yhä useampi joutuu luukuill ja byrokratia kasvaa ja sinä maksat - maksat moninkertaisen hinna verojen muodossa.

Sovitaanko, että eläkeläisten eläkkeiden arvo pidetään stabiilina? Vai onko se mielestäsi ahneutta?
Katso video:
http://vaihtoehto.weebly.com/videot--audio.html

Henry

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Et näköjään ymmärrä, että näillä maksuilla pakkosäästät itsellesi jokaista neljän vuoden työssäoloaikaa kohti kahden vuoden eläkkeen, ja jos eläkerahastopomot tekisivät vähänkään töitä palkkansa eteen, niin vielä toiset kaksi vuotta. Kyllä tästä riittää todennäköisesti itsellesi ja vähän muillekin, ellet elä pitkälti yli satavuotiaaksi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kiitos Kimmo Kiljunen perusteellisesta lähestymistavasta ja myös taustoista.

Juhani Helminen

Varsin hyviä perustelu Kimmolta! Rantalan kommenttia, että eläkerahastot eivät ole eläkeläisten rahoja kummeksun. Rahastot ovat nimenomaan eläkevakuutettujen tulevia eläkkeitä varten kerätty ja rahastoitu eläkevastuun kattamiseksi eli vakuudeksi (vastuuvelka). Tosin rahat konkretisoituvat eläkkeensaajan rahaksi vasta kun hän saa oman osansa eläkemaksun yhteydessä. Tämä suunnattoman suuri rahasto tuntuu houkuttelevan kun mehiläispesä karhua, mutta tässä asiassa eläkeläisten tulee pitää tiukasti "omistaan" huolta!

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eläkkeistä annetaan vain lupaus. Eläkerahastot eivät ole eläkeläisten rahoja. Eläkemaksuja kerätään kulloisenkin tarpeen mukaan.

Työnantaja on velvoitettu ottamaan eläkevakuutus jostakin työeläkeyhtiöstä (tai oma eläkesäätiö). Vakuutuksen osapuolia ovat siis yritys ja eläkevakuutusyhtiö. Kohteena on työntekijä.

Valtio takaa vain kansaneläkkeen. Työtekijän osuutta eläkemaksusta en ymmärrä, sillä kuten kerroin, niin hän ei ole vakuutuksen osapuoli. Onko siis hänen maksunsa vakuutusmaksu alennusta työnantajalle, vero, vai miten asia pitää käsittää? Itse en ole ainakaan allekirjoittanut minkäänlaista eläkevakuutus-sopimusta.

Juhani Helminen

Eläkevakuutus nähdään osana palkkaa josta veronmaksu realisoituu kun eläkettä aletaan maksamaan. Joillekin ei realisoidu koskaan kun sattuvat kuolemaan ennen eläkkeen saavuttamista. Eläkejärjestelmäkin perustuu yhteisvastuullisuuteen kuten muutkin vakuutusmuodot. Maksuja tarkistellaan jos vastuut sitä edellyttävät. Raimo Ilaskivi valaisi sitä raadollisempaakin puolta eli lobbarien toimintaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Nyt tämäkin selvisi. Kyseessä on palkanalennus ja työnantajan maksun osan maksattaminen työntekijöillä.

https://www.edilex.fi/he/19910230

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documen...

Juhani Helminen

Arvon kommentoijat olisi syytä perehtyä vastuuvelka käsitteeseen. Kysymyksessä on vakuutus josta eläkevakuutuslaitos on vastuussa. Ei muutkaan vakuutuslaitokset tai pankit voi toimia katteettomilla lupauksilla vaan toiminnan takana tulee olla rahasto millä sitoumukset katetaan. Tätä rahastoako pitäisi ruveta levittämään? Tosin koko historian aikana varoja on käytetty esim. asunto ja kiinteistösijoituksiin, yrityslainoihin, jne. Laki on kuitenkin aika tiukasti sitonut mihin varoja voi sijoittaa turvatakseen niiden säilymisen vähintäänkin reaaliarvossaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Laki tuntuu olevan aika joustava, koska 40 mrd on veoparatiiseissa.

Henry

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kirjoittelin jo pari vuotta sitten siitä, että aika hävytöntä että puolueiden ja etujärjestöjen komentamat eläkerahastot sijoittavat veroparatiisiin.

Mutta perusongelma on tuottovaatimus. Tuottaakseen pitkässä juoksussa yritysten tuottovaatimuksen verran, on sijoitettava veroparatiisien kautta. Tuottavimmat firmathan operoivat sielä käsin.

Jos yhtiöiden tuottovaatimus vaikka puolitetaan, niin hyvin voisivat sijoittaa vaikka kotimaahan. Muuallekin kuin vvo:n kaltaiseen rahastuskoneeseen tai carunan sähköverkkoihin. Mutta sitten pitäisi nostaa eläkemaksuja ja sekään ei ole työssäkäyvästä kivaa.

Juhani Helminen

Tämä on sitä kuuluisaa lainmukaista verosuunnittelua. Tässä tapauksessa eläkeläisten hyväksi!

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Muuten, jos eläkeläisten indeksi palautettaisiin palkkaperusteiseksi, niin voisiko ajatella että ikäryhmittäinen jonkinlainen sotemaksu nousisi mitä pidemmän elämän elää? Iäkkäät kuitenkin käyttävät terveydenhuoltopalveluja enemmän ja indeksien palkkapohjaisuus nostaisi eläkemaksuja työssäkäyvillä.

Yhteisten talkoiden nimessä. Nyt opiskelijoiden opintotukeakin niistetään ihan kunnolla ja kaikki olemme samssa veneessä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Opintotukea todellakin leikataan. Se ei ole hyvä juttu. Mutta eläkkeitä on leikattu 20 vuotta 1996-2016.

Sivistysvaltioissa työpanoksensa loppuun antaneille varataan jälkikäteen maksettavalla palkalla eli eläkkeellä mahdollisuus jatkaa säällistä elämää joutumatta turvautumaan sosiaalipalveluihin. Nykymenolla köyhimmät eläkeläiset putoavat joukolla leipäkaupoista leipäjonoihin ja sossun luukulle.

Eläkeläiset ovat ajaneet asioitaan harvinaisen kohteliaasti – ja tehottomasti. He ovat enimmäkseen vaienneet ja tyytyneet siihen, mitä pöydältä tippuu.

Tuo eduskunnan eläkekeskustelu oli siitä karmea esimerkki. Yksikään puolue eikä yksikään edustaja nostanut esille vähävaraisten eläkeläisten pahinta epäkohtaa eli taitettua eläkeindeksiä. Se oli jo skandaalimaista.

Petri Muinonen

Ylempänä Viljo Heinonen mainitsee, että eläkerahastojen kasvattaminen olisi itsearvoista. Siitä ei lainkaan ole kyse, vaan siihen tavoitteeseen pääsemisestä, ettei ikäpolvien välillä tarvitse tapella kuka kenenkin puolesta eläke-edut maksaa.

Aivan: rahastojen kasvattamisella haetaan nykynuorille eläketurvaa, jonka he ITSE ovat työllään ansainneet. Nyt valittajan roolissa olevat eläkeläiset nauttivat reaaliarvoisesti parhaista eläkkeistä ikinä vaikka toisaalta eivät ole työuransa aikana hoitaneet omaa rahastointiaan kuntoon EIVÄTKÄ eläketurvaa tasolle, johon olisi pienenevien ikäluokkien Suomessa varaa - siis velkaantumatta lisää eläkemaksatusten hoitamiseksi.

Kiljusen närkästyminen on halpa populistinen ratsastus nuorempien ikäluokkien vahingoksi ja toisaalta niiden eduksi, jotka ovat jo politiikassa itselleen pajatson tyhjentäneet eli suurille ikäluokille. Heitä vanhemmat eläkeläiset on helppo valjastaa Kiljusen itsensä ja omien omien ikätoverien etujen takaamiseksi vaikka ihan väärin perustein. Siis sen sijaan, että kohdistetaan täsmäkorotus vanhempien eläkkeensaajien eläkemaksatukseen; suurista ikäluokista poiketen heille ei ollutkaan rohmuttu etuja, joiden tasoittamisesta mm. eläkkeiden ikäkertoimessa ja taitetussa indeksissä oli kyse!

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tiesitkö, että 1962-1996 työläisten palkoista rahastoitiin koko eläkekarttuma (katso kommenttini yllä), vuoteen 1977 asti 1% palkoista ja 1977-1996 1,5% palkoista. Sinä väität, että rahastointi ei ole ollut heidän osaltaan kunnossa. Kunnossa se ei ole todellakaan ollut, sillä rahastot ovat menettäneet arvoaan ko. aikana niin paljon huonojen laskukaavojensa takia (inflaatio huomioitiin huonosti). Tästä syytä rahastot ovat kasvaneet merkittävästi vasta 2000-luvulla, kun kaavoja muutettiin. Mikäli rahastot olisivat toimineet, niin käytännössä rahastoista olisi voitu kustantaa koko vanhuuseläke ko. ikäluokille. Tosin rahastoinnin tarkoitus ei ole ollut koskaan se, että sieltä maksettaisiin koko eläke ja siksi eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva.

Rahastot eivät kuulu eläkeläisille vaan eläkejärjestelmälle. Kaikille työikäisille annetaan vain lupaus eläkkeestä, jota kartutetaan nykyisin 1,5% palkasta. Siitä rahastoidaan kolmannes. Eläkevakuutusmaksuina kerätään kulloinkin tarpeellinen määrä eläkkeiden maksamiseksi. Lienee varsin ymmärrettävää, ettei alkuaikoina kerätty vastaavaa maksua suhteessa palkkoihin, koska järjestelmähän luotiin vasta 1962, joten eläkkeet olivat kymmeniä vuosia varsin pieniä.

Media on onnistunut yhdessä asiassa hyvin, se on tehnyt tästä kysymyksestä riidan eri ikäluokkien välille. Media voisikin esittää laskelmansa väitteiden tueksi.

Petri Muinonen

Jossittelu ja menneen kertaaminen ei tuo paljon lisäarvoa tähän keskusteluun. Keskustelijoiden olisi hyvä tiedostaa, että rahastot kasvavat ennenkaikkea siksi, että eläkejärjestelmä on siirtymässä osittaisesta rahastoinnista täysrahastointia kohden ja tämä on suuri rasite nuoremmille ikäluokille ja työnantajille, jotka tätä kiriä työn sivukustannuksissa maksavat. Tilannetta ei helpota se, että jo eläkkeensä saavat rientävät apajille ja haluavat osansa täysrahastoinnista, jonka kartuttamiseen heillä ei ole ollut osaa eikä arpaa

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #61

Taitaa luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Nyt rahastoidaan kertymästä kolmannes, ennen rahastoitiin koko kertymä. Sinä sanot, että nyt mennään kohti täysrahastointia, vaikka tilanne on ollut juuri päinvastainen. Näytä faktat.

Nämä mollaamasi ikäluokat ovat maksaneet juuri sen mitä heiltä on pyydetty. Se, että eläkejärjestelmän alussa ei ollut isoja eläkkeitä, tarkoitti pienempiä eläkemaksuja. Heidän ansaitsemiaan eläkkeitä varten siis rahastoitiin ilmoittamallani välillä koko karttuma. Mitä lisää he ovat rahastoista pyytämässä? Heidän eläkkeensä muodostuu karttumasta ja niiden indekseistä. Indeksit käsittääkseni maksetaan tasausmaksuna, joten eläkerahastoihin ei kosketa.

Mikäli tarkoitat Kiljusen esitystä, jossa rahaston tuotoista osa kanavoidaan indeksikorotuksiin, niin sellaiseen järjestelmämuutokseen en usko. Mikäli jokin muutos indekseihin tulisi, niin silloin uskon, että sekin kerätään tasausosana. Sen taas maksavat kulloinkin työelämässä olevat.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #64

Täysrahastointia kohti menemisellä en tarkoita rahastoinnin suhdetta kertymään nyt kaikissa ikäluokissa, vaan oman työuran aikana kunkin itse maksamien eläkemaksujen (ja niiden tuottojen) suhdetta saman henkilön myöhemmin saamaan eläketuloon.

Suuret ikäluokat saavat omista eläkkeistään vain 10-15% itse rahastoimistaan varoista, nykyiset työssäkävijät + kaikki veronmaksajat maksavat loput.

Itse saan aikanaan huonompaa eläkettä suhteessa palkkaani, vaikka olen siitä itsekin rahastoinut jopa neljänneksen (tuplasti sen mitä kiljuset omia eläkkeitään varten). Nyt työelämään tuleva nuoriso joutuu omarahoittamaan eläkkeistään puolet, mutta aikanaan voittaa tuloutuksessa, koska Kiljunen & kumpp. ikäluokasta ei ole enää ketään jäljellä kuorimassa kermaa päältä.

Joten kyllä: kertymästä voidaan rahastoida nyt vähemmän kuin ennen (koska edelliset eläköityjät eivät halunneet hoitaa leiviskäänsä) JA nuorempien ikäpolvien eläkkeet tulevat olemaan heikommat palkkoihin nähden kuin suurilla ikäluokilla JA pääsemme ehkä eläkkeelle n. 8v iäkkäämpinä kuin he, mutta hei: hehän tämän järjestelmän loivat! Nyt vaan näyttää harmittavan ettei enempää tullut vedätettyä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #66

Nyt selitykset menee kyllä yli hilseen.

Ainoa mikä tuleville eläkeläisille luvataan maksaa on palkasta kertyvä karttuma. Ennen laskettiin, että 1%:n karttumalla saatiin 40%:n taso suhteessa palkkaan. Sitten karttuma muutettiin 1,5%:iin, jolloin tavoiteltiin 60 prosenttia. Mitään muuta maksajille ei luvata, vain palkasta kertyvä karttuma.

Kaikki eläkevakuutusmaksut on eläkejärjestelmän rahoja. Vaikka rahastoon kerätään osa kutakin tulevaa eläkeläistä kohti, niin ne kerätyt rahat eivät ole millään lailla noiden tulevien eläkeläisten rahoja. Ne ainoastaan kerätään helpottamaan eläkejärjestelmän rahoitusta.

Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Maksuja peritään niin, että ne yhdessä sijoitustuottojen kanssa riittävät sovitun eläketurvan rahoittamiseen. Maksu siis joustaa ja eläketurva on kiinnitetty.

Sillä kaikella rahalla mitä kerätään pyritään maksamaan ne lupaukset mitä jokaiselle maksajalle on vuosien varrella karttumansa kautta kertynyt. Nyt nuorempi sukupolvi näyttää olettavan, että mikään sääntö ei tule tulevaisuudessa muuttumaan. Voin taata, että tulee. Ongelmana on se, että kohta kukaan ei oikeasti pysty suunnittelemaan eläkeaikaansa, sillä sääntöjä muutetaan jatkuvasti, jopa takautuvasti. Itse toivon, että kaikille saadaan kohtuullinen eläke.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #68

"Ongelmana on se, että kohta kukaan ei oikeasti pysty suunnittelemaan eläkeaikaansa, sillä sääntöjä muutetaan jatkuvasti, jopa takautuvasti."

Tätähän se Kiljunenkin ajaa; Suomen Kuvalehden artikkelista käy hyvin ilmi miten yksisilmäinen ja nuoria ikäpolvia syrjovä hänen ajamansa linja on.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #69

Ole hyvä ja esitä se laskelma, millä osoitat nuorten ikäpolvien syrjinnän.

Mikäli nuorempi ikäluokka esim. elää reilusti nykyistä pitempään, niin heille myös maksetaan pitempään eläkettä. Mikäli he ovat pitempään töissä, niin heidän kertymänsä on isompi. Mikä takaa, että maitopurkki maksaa nyt ja tulevaisuudessa suhteessa yhtä paljon? Miten ennustetaan rahastojen tuotto, tuleeko tappioita vai valtavia voittoja? Miten lasketaan aikaisempien ikäluokkien saamat "tuotot" suhteeessa maksuihin huomioiden kaikki muuttuneet olosuhteet.

Minusta on reilua odottaa ainoastaan sitä, että kaikki eläkeläiset tulevat toimeen kohtuullisesti niin nyt, kuin tulevaisuudessa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On todella halpahintaista polarisoida tämä keskustelu nuorien ja vanhojen väliseksi kaksintaisteluksi.

Tosiasia on se, että eläkemaksuja alettiin kerätä 1960-luvun alussa. Silloin ne ottivat suurin piirtein samanlaisen osan kurjilla ehdoilla 6-päiväistä viikkoa tehneiltä työläisiltä heidän palkastaan. Ei ole heidän vikansa, että ahneet pankinjohtajat ja huonot hallitukset tuottivat inflaatiota, jolloin suurella vaivalla kokoon saadut rahat hävisivät kuin tuhka tuuleen.

Lamavuosina 1996 määrättiin ns. leikattu eläkeindeksi, joka sitten "unohdettiin" päälle 20 vuodeksi 1996-2016. Taas nuo samat palkansaajat menettivät rahaa, nyt eläkkeiden heikentymisen muodossa. Vähävaraisimmat eläkeläiset putosivat lattian läpi leipäkaupoista leipäjonoihin ja sossun luukuille.

Tästä perheiden rahan menetyksestä ovat kärsineet myös heidän lapsensa ja lapsenlapsensa, nuo nuoret, joiden opintorahoja nyt leikataan ja jotka ovat nyt ryhtyneet typeryyttään vaatimaan vanhempiensa eläkkeiden jatkuvaa leikkaamista.

Pekka Taipale

"Tosiasia on se, että eläkemaksuja alettiin kerätä 1960-luvun alussa. Silloin ne ottivat suurin piirtein samanlaisen osan kurjilla ehdoilla 6-päiväistä viikkoa tehneiltä työläisiltä heidän palkastaan."

Ei, eivät maksaneet. Maksut ovat nyt viisinkertaiset verrattuna 1960-lukuun.

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-e...

Petri Muinonen

.. unohdit syyllisten listasta ahneet työmarkkinatahot, jotka eivät halunneet ottaa työn hintaan maksaakseen todellisten eläkevastuiden kustannuksia ja kannatusahneet poliitikot... ;-)

Jyrki Antila

Meidän,nykyisten eläkeläisten rahoja eläkerahastot ovat.Me olemme ne työllämme ansainneet luopumalla osasta palkkaamme.Ilman meidän panosta ei niitä rahoja olisi.Viimeisen 20 v:n aikana palkat ovat nousseet 88% ja eläkkeet 46% samalla kun rahastot ovat paisuneet 183mrd:iin.Eli kenen rahoja sinne rahastoihin on siirretty?

Toimituksen poiminnat