Kimmo Kiljunen

Nälkäinen susi?

”Senioriliike – nälkäinen susi lampaiden vaatteissa eläkevarantojen äärellä.”  Näin syyttävät Akavan opiskelijat ja STTK-opiskelijat allekirjoittaneen johtamaa Senioriliikettä ja tekemäämme kansalaisaloitetta: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591.  Puheenjohtajien Henna Hirvosen ja Emma Koskimaan syytekirjelmä on julkaistu www.sttk.fi/uutishuone palstalla.

Opiskelijajärjestöt katsovat, että työeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi kaatuu nuorempien sukupolvien maksettavaksi. Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ei saa horjuttaa. Hirvosen ja Koskimaan mukaan nuorilla on edessään pitkät työurat ja heidän tulevaisuuden uskoaan horjutetaan tällaisilla lyhytnäköisillä tavoitteilla.

On totta, että nyky-eläkeläiset ovat nälkäisiä. Leipäjonojen asiakkaista 40 % on eläkeläisiä. He köyhtyvät vanhetessaan, niin että yli 75-vuotiaista 20 % ja yli 85-vuotiasta 30 % elää köyhyysrajan alla, kun eläkkeelle siirtyessään 65-vuotiaista ainoastaan 8 %.

Ovatko nyky-eläkeläiset susia vaatiessaan ansaitun tulotasonsa turvaamista? Nuorten on hyvä tietää, että pitkän työuran aikana itse kukin myöhentää palkkaansa kartuttamalla eläkerahastoja, joista heidän ansiosidonnainen työeläke aikanaan maksetaan.

Nyky-eläkeläiset eivät ole saaneet eläkerahastoista euroakaan omista eläkesäästöistään. Joka ikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Opiskelijajohtajat syyttävät eläkeläisiä susiksi ja vaativat sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Eikö se ole sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, että nyky-nuori antaisi nyky-eläkeläisen säilyttää ansaitun tulotasonsa. He eivät pyydä eläkkeisiinsä korotusta, vaan ettei eläketaso laske. Rahat saataisiin heidän omien eläkesäästöjensä tuotosta, ei pääomasta eikä työeläkemaksuista. Eläkevarojen tuotot supistuisivat 2,5 %.

Nyky-nuoret voivat olla huolettomia, sillä 65-vuotiaan keskimäärin odotettavissa oleva elinaika on 20 vuotta. Sekä eläkerahastot että koko kansallisomaisuus jää aikanaan teille. Antakaa nyt isillenne ja äideillenne, vaarille ja mummille itse säästämänsä eläketurva. Kyllä teillekin toivottavasti aikanaan annetaan, jahka olette ensin omat eläkesäästönne pitkillä työurillanne tehneet.

Eläketurvakeskuksen laskelma, johon opiskelijajohtajat viittaavat, kertoo, että palkkaindeksiä käytettäessä 30 vuoden päästä vuonna 2045 eläkerahastot ovat kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna. On totta, että nykyinen työeläkeindeksi tuottaisi kolminkertaiset rahastot.

Kumpi on susi ja kumpi lammas? Opiskelijajohtajat haluavat volyymiltaan kolminkertaiset rahastot eikä euron euroa eläkevaroista nyky-eläkeläiselle. Näin tähän asti on menetelty. Eläkeläiset tyytyisivät kaksinkertaisiin rahastoihin, jotta he saisivat pienen siivun omien eläkesäästöjensä tuotosta, ennen kuin aika heidät jättää ja kaikki varat jäävät näille opiskelijajohtajille ja heidän ikäpolvelleen.   

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Reijo Jokela

Heitetäänpäs tähän kysymys. Onko nyt niin, että eläkkeiden ostovoiman säilyminen eläkkeellle siirtymisen tasossa ei riitä, vaan elintason tulisi nousta eläkkeellä ollessa?
Jos ajatellaan palkkojen reaalikasvuksi 2%, niin eikö silloin, jos tuo kasvu on eläkkeillä, niin alle 20-vuoden eläkkeellä olen jälkeen elintaso on korkempi kuin mitä se oli silloin kuin oli töissä? Silloinhan meidän ansiokehityksemme on niin, että se on pienimmillään nuorena kun pitäisi rakentaa elämää ja on lapsia. Eläkkeelle jäädessä tulee notkahdus ja suurimillaan se on kun kuolee esim 95-vuotiaana. Siis reaalisella tasolla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Se ostovoima ei ole säilynyt köyhillä eläkeläisillä. Pitäisi laatia tuloluokittaiset kuluttajaindeksit.

Reijo Jokela

Mitä ihmettä nyt puhut? Kuluttajahinnathan ovat ainakin toistaiseksi vielä samat köyhille ja rikkaille. Nuo indeksithän olisivat samat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Meinaatko, että rikkaat tyytyvät ostamaan vain samoja tavaroita kuin köyhät? Monella köyhällä ei ole edes auto. Bensan hinta on viime aikoina laskenut.
Elektroniikan hinnat ovat laskeneet, pienituloinen ei ostele yhtä paljon laitteita kuin varakas.
Elintarvikkeiden hinnoista on halpuutettu lähinnä indeksituotteita.

Pekka Pylkkönen

Jos eläkkeet ovat myöhennettyä palkkaa, niillä ei voi olla mitään tekemistä tämän hetken palkkojen nousun kanssa. Nykyhetken palkat perustuvat nykyhetken tuottavuuskehitykseen, eläkeläisten palkat ja sitä myöten eläkkeet perustuvat siihen tuottavuuskehitykseen joka tapahtui nykyisten eläkeläisten työssäoloaikana. Miksi nämä asiat halutaan sotkea keskenään?

Jos kyse on verorahotteisesta sosiaaliturvasta, kuten oikeasti onkin, edessä on vain poliittinen päätös että halutaanko rahaa käyttää entistä enemmän passiiviväestön tukemiseen vai kenties esimerkiksi nykyisten työikäisten työllisyyden parantamiseen alentamalla kohtuuttomaksi noussutta eläkeverotaakkaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Höpön löpöä, ei eläkkeet perustu tuottavuuskehitykseen.
Ennen laskettiin eläke eri tavalla kymmenen viimeisen työvuoden palkan perusteella.

Pekka Pylkkönen

Lukivaikeuksia? Eläke perustuu työssäoloaikaiseen palkkaan joka puolestaan perustui työssäoloaikaiseen tuottavuuskehitykseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Joskus saatetaan palkkaneuvotteluissa vedota tuottavuuteen, mutta ei se mitenkään systemaattista ole.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Häh? Se on tärkein komponentti palkkakehityksen laskennassa. Sen rinnalla ovat inflaatio ja työttömyys. Suunnilleen näin:

Palkankorotus = tuottavuuden kasvu + inflaatio - työttömyydestä johtuva luku.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Ketkä tuolla tavalla laskee palkankorotuksia käytännössä?
Entä kysyntä ja tarjonta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suvi-Anne Siimes väitti MOT-ohjelmassa, että eläkeläisten reaalitulot eivät ole laskeneet koska eläke on kuitenkin noussut kuluttajahintaindeksin mukaan. Tämä indeksi mitta kuitenkin keskimääräistä kulutusta eikä vastaa pienituloisen menoja. Joka vuosi pieneläkeläinen on joutunut tinkimään jostain.

Reijo Jokela

Kuluttajahintaindeksi kuvaa kuluttajahintojen kehitystä. Se on lisäksi jaettu hyödykeryhmittäin luokkiin. Puhut nyt jostakin aivan muusta kuin kuluttajahintaindeksistä.
Se on sinänsä totta, että noiden luokkien merkitys voi vaihdella tulolukittain, mutta se voi tehdä sitä myös luokkien sisällä, joten tuloluokilla ei sinänsä ole asiassa kuin marginaalinen merkitys.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Totta kai kulutus vaihtelee tuloluokkien sisällä, kuitenkin pienituloisella välttämättömyyshyödykkeet muodostavat suurimman osan menoista.
Merkitys on enemmän kuin marginaalinen, sen tietää jokainen pieneläkeläinen omasta kokemuksesta.
Ennen "halpuutusta" elintarvikkeet nousivat muutaman vuoden aikana todella paljon, huomattavasti enemmän kuin kuluttajahintaindeksin mukaan.

Timo Lehtonen

Kiitos Kimmo Kiljunen! Hän kiljuu ihan oikeaa ja tärkeää asiaa! Tuskin hän tuossa jutussaan perättömiä kirjoittaa. Nyt on vihdoinkin aika avata eläkeläisten asiat kaikelle kansalle kaikkien ymmärtämällä tavalla esitettynä. Tarvitaan ”rautalankamalli”, josta jokainen näkee ja ymmärtää ensi silmäyksellä, miten eläkeläisten kannalta katsottuna eläkeasiat ovat olleet menneinä vuosina, miten ne ovat nyt ja mihin ne ovat menossa nykymenoa jatkamalla. Eduskuntaan tarvitaan vihdoinkin puolue, joka asiaa erityisesti eläkeläisten asioita! Onko ”Paavon puolueesta” apua asiaan?
Akavan opiskelijoiden ja STTK-opiskelijoiden edustajat pitää saada keskustelemaan asiassa kasvotusten Kimmo Kiljusen kanssa! Hoitakaa homma!

Reijo Jokela

Eläkepuolella olisi varmaan paljon parannettavaa, mutta asia on niin, että nykyiset eläkeläiset ovat tuossa asiassa se pullamössösukupolvi. Nykyisten eläkeläisten edut maksaa suuressa määrin nuorten pätkätyöläisten sukupolvi, joka sitten vihdoi 70-vuotiaina voi vain uneksia sellaisista eläke-eduista mitä olivat osaltaan maksamassa.
Tässä suhteessa tuntuu epäoikeuden mukaiselta, että nykyiset eläkeläiset vaativat, että eläkkeiden tulisi reaalisesti kasvaa eläkkeellä ollessa.
Toisaalta eihän se ole hullu......

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä tarkoitat "pullamössösukupolvella"? Hekö jotka sodan jälkeen rakensivat maata tai elivät lapsuuttaan pula-aikana. Tosin laskiaispulla syötiin mössönä kuuman maidon kera kermavaahdon sijasta.

Reijo Jokela

"Akavan opiskelijoiden ja STTK-opiskelijoiden edustajat pitää saada keskustelemaan asiassa kasvotusten Kimmo Kiljusen kanssa! Hoitakaa homma"!
Ymmärrän hyvin noiden nuorten kannan. Heidän tulisi olla rahoittamassa muille jotakin sellaista mihin eivät ikinä tule itse olemaan oikeutettuja.
Toisaalta ymmärrän myös eläkeläisten (siis niiden joilla eläke on pieni) kannan. Kun rahat eivät tahdo riittää elämiseen, niin ei lisä varmaan pahaa tee. Se, että käytetäänkö taitettua indeksi, vai sidotaanko eläkkeet palkkoihin ei ole merkitystä niille, joilla on todella pieni eläke. Sen sijaan sillä on merkitystä Kiljusen tapaisille joilla on tuhansien eläkkeet.

Timo Lehtonen

Miksi eläkkeen suuruus pitää olla eri suuruinen eri ihmisillä?
Miksi työuralla menestymisen/onnistumisen pitää vaikuttaa myös eläkkeen suuruuteen?
Miksi Kimmo Kiljusen pitää saada enemmän eläkettä kuin saa vähiten eläkettä saavat ihmiset?
Lähtökohtaisesti kaikkien yksittäisten eläkeläisten elämiseen tarvittavat kulut pitää voida katsoa olevan samaa suuruusluokkaa - eikö maksettavan eläkkeen pitäisi olla aina vain sen suuruinen, että se kattaa välttämättömien menojen kulut.
Miksi jonkun pitää saada enemmän eläkettä kuin toisen, vaikkei "normaali elämisen" kulut sitä edellyttäisi?

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #11

Nyt oli kyllä huonoa sarkasmia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #12

Ei tuo ole välttämättä sarkasmia:
- Mutsilla neljä kakaraa hoitaa niitä kotona.
- Työelämässä 15 vuotta
- Omaishoitajana 10 vuotta
- Ja työttömänä viimeiset vuodet, koska kukaan ei halua varttunutta.

Eli painanut käytännössä duunia koko ikänsä ja eläke alle tonnin.

Henry

Jaakko Paasonen

Kimmo kiljuu yleensä vain vaalien alla ts. silloin kun SDP tarvitsee ääniä ja nukkuvat äänestäjät sekä jäsenistö on tökittävä hereille.
Nämä asiat on maan hallituksen laitettava kuntoon eikä olla aina ensitöikseen antamassa 1000 000 000 € tukiaisia niille/sinne missä eläkkeet voivat olla kuukaudessa sen mitä pienen eläkkeen varassa kituuttava saa koko vuoden aikana.
Kun Paavo 1.indeksin taittaja Lipponen otti, niin Kimmo 2. Kiljunen on antavinaan takaisin..
Jotenkin noinhan tuo menee, samalla kun SDP ja tietysti kaikki muutkin puolueet ovat taas kiivaasti eläkeläisten/kin asialla.
Kuten aina ennen vaaleja.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Ensimmäisen eläkejärjestelmän loi Bismarck 1870-luvulla. Hänen eläkemallinsa eräs lähtökohta oli, että odotusarvo elinajalle eläkkeellä oli viisi vuotta. Nyt ollaan 20 vuodessa ja kohta varmaan 30 vuodessa.

Wikipedia kertoo: ”Kansainvälisessä vertailevassa eläketutkimuksessa on operoitu kahdella eläkepolitiikan perusmallilla. On puhuttu bismarckilaisesta ja beveridgeläisestä mallista. Edellisen tunnuspiirteenä on pidetty ansiosidonnaisuutta, vakuutusmaksurahoitteisuutta ja ammattiryhmittäin vaihtelevia etuisuuksia. Beveridgeläinen malli puolestaan on rakentunut verorahoitteisille, universaaleille ja tasasuuruisille eduille.
Bismarckin alkuperäinen malli oli pitkälti samankaltainen kuin englantilaisen William Beveridgen hahmottelema kansanvakuutus. Bismarck ei kuitenkaan saanut kansanvakuutusmalliaan läpi parlamentissa, vaan joutui taipumaan kompromissiin, joka sittemmin ristittiin bismarckilaiseksi eläkemalliksi.”

Luokkakuvassa

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Vuoteen 1977 saakka vanhuuseläkettä rahastoitiin 1% palkoista, mikä vastasi järjestelmän alkuajan eläkekarttumaa. Vuosina 1977-1996 rahastoitiin koko karttuva eläke eli 1,5% vakuutetun vuosipalkoista (karttumaa nostettiin 1975 1%:sta 1,5 prosenttiin). Nykyisin taidetaan vanhuuseläkettä rahastoida 0,5% palkasta, kun normaali eläkekarttuma on 1,5%. Aikaisemmin siis suhteessa rahastoitiin vanhuuseläkkeitä huomattavasti enemmän.

Tästä väkisinkin herää kysymys, että kun käytännössä vuoteen 1996 asti koko vanhuuseläkkeen eläkekarttuma rahastoitiin ja siitä eteenpäinkin 1/3, niin miksi rahastoista ei makseta enempää ko. vuosiluokkien eläkkeistä?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

" Nuorten on hyvä tietää, että pitkän työuran aikana itse kukin myöhentää palkkaansa kartuttamalla eläkerahastoja, joista heidän ansiosidonnainen työeläke aikanaan maksetaan."

Ei rahastoista makseta koko työeläkettä. Suomen järjestelmä on osittain rahastoiva.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Täällä on video taitetusta indeksistä:
http://vaihtoehto.weebly.com/videot--audio.html

On siellä muitakin videoita ja juttuja eläkeläisistä

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tässä on se jutun pihvi:
"– Nuorten on hyvä tietää, että pitkän työuran aikana itse kukin myöhentää palkkaansa kartuttamalla eläkerahastoja, joista heidän ansiosidonnainen työeläke aikanaan maksetaan, Kiljunen kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että nykyiset eläkeläiset ”eivät ole saaneet eläkerahastoista euroakaan omista eläkesäästöistään”."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/172306-opiskelijoi...

Jos nuoret uskoo, että 40% heistä jotka ovat maata rakentaneet joutaakin seistä leipäjonossa niin jossakin päässä on kyllä jotain vikaa.

Henry

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset