Kimmo Kiljunen

Ikääntyminen suuri riski?

 

Väestön ikääntyminen on nopeaa kaikkialla maailmassa. Suomalaisille on tullut toisen maailmansodan jälkeen tilastollista elinaikaa lisää 23 vuotta. Kehitys on meillä samankaltaista kuin muissa läntisen Euroopan maissa.

Vastasyntyneen elinaikaodote on Suomessa nykyisin naisilla 84 vuotta ja miehillä 77 vuotta. Ikäihmisten suhteellinen väestöosuus kasvaa. Kun vuonna 1960 maassamme oli yli 65-vuotiaita 7,4 % väestöstä, niin nykyisin heitä on jo yli 18 %. Vuonna 2030 oletetaan joka neljännen Suomessa asuvan olevan ikäihminen.

Onko tällainen kehitys saavutus vai uhka? Käyttöön ovat vakiintuneet puheet passiiviväestöstä, eläkepommista ja sosiaali- ja terveydenhuollon karkaavista kustannuksista.

Ainakin asiantuntijat varoittavat väestöllisen huoltosuhteen heikkenevän. Työikäisten määrä koko väestöstä uhkaa huveta nykyisestä 64 % alle 60 %:n vuonna 2030. Tuolloin sadan työikäisen huollettavana arvioidaan olevan 44 ikäihmistä. Alkaako tämä olla jo kohtuutonta!

Mitä väestöllinen huoltosuhde kuvaa? Väestö jaetaan ikäryhmiin ja oletetaan joidenkin käyvän töissä ja toisten ei. Ne, jotka eivät tee töitä elävät muiden siivellä. Tilasto on ilmeisen leimaava.

Katsotaanpa tilastoja tarkemmin. Pitkässä historiallisessa kaaressa lasten ja ikäihmisten osuus koko väestöstä on ollut noin 40 %:n tasolla. Vuonna 1900 työikäisten osuus väestöstä oli 59,6 %. Suurimmillaan, 67,8 %, se oli vuonna 1980, ja on sittemmin laskenut hitaasti tavoittaen ennusteiden mukaan joskus 2020-luvulla saman tason kuin sata vuotta aikaisemmin. ”Passiivisen”, ei-työikäisen väestön suhteellinen osuus ei siis ole katastrofaalisesti lisääntynyt tai lisääntymässä.

Olennaisin muutos on tapahtunut ei-työikäisen väestön rakenteessa – ja tämä pikemminkin helpottaa kuin pahentaa huoltosuhdetta. Vanhemmistaan täysin riippuvaisten alaikäisten osuus on asteittain laskenut ja ikäihmisten noussut.

Jälkimmäisistä suurin osa on itsenäisesti toimeen tulevia. Yli 75-vuotiaista 90 % asuu edelleen omassa kodissaan ja vain joka neljäs on säännöllisten vanhuspalvelujen piirissä. Suuri enemmistö ikäihmistä pärjää samalla tavoin omin voimin kuin kuka tahansa keski-ikäinen tai nuori aikuinen.

On täysin kohtuutonta leimata ikäihmiset lasten kaltaiseksi passiiviväestöksi. Eläkeläiset eivät käy palkkatyössä, mutta he tekevät vapaaehtoistyötä, ovat omaishoitajina ja auttavat monin muin tavoin läheisiään.  

Eläkeläiset maksavat verot säästöön siirretystä palkastaan, eli työeläkkeestään siinä kuin palkkatyötä tekevät. Kun he käyttävät julkisia palveluja, niin niistäkin he maksavat kuten muut. He luovat talouteen myös tehokasta kulutuskysyntää. Ikäihmiset ovat mitä suurimmassa määrin vahva voimavara ja aktiivisia toimijoita kansantaloudessa.  

Mutta ei ikäihmisten itsetuntoa loukkaa niinkään se, että heidät mielletään budjetin suureeksi, pelkäksi kulueräksi ja passiiviväestöksi. Eniten satuttaa se, että ikiaikainen ihmiselämään kuulunut huolenpito vanhemmista ei enää tänään ole itsestäänselvyys.

Vanhemmilla on vastuu tarjota suoja ja hoiva lapsilleen. Oletettavasti sama vastuu on lapsilla, kun isänsä ja äitinsä tulevat siihen ikään, etteivät enää tule itsenäisinä toimeen. Huoltosuhteesta marmattaminen ei ole asiallista eikä eettisesti perusteltavissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Tos ta pisti heti silmiin että naisilla pitäisi olla korkeampi eläköitymisikä kuin miehillä samoin hyvinvoivilla pitkään elävillä eliitillä. Herroilla näyttäis nykyään olevan suurin huoli siitä että köyhät elää liian pitkään. Raskaissa töissä olevat eivät tule pystymään tekeen töitä pidempään vaikka te kuinka tuputatte sitä. Pitääkö heidän kuolla että saisivat levätä kun ei pääse eläkkeelle?

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

"Tos ta pisti heti silmiin että naisilla pitäisi olla korkeampi eläköitymisikä kuin miehillä samoin hyvinvoivilla pitkään elävillä eliitillä."

Kannatan...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Poliitikoilla on mahdollisuuksia nostaa syntyvyyttä jos oletetaan että alhainen syntyvyys (alle 2) johtuu vaikka vähistä tuloista. Keinoja voi kopioida vaikka Unkarista: http://blogs.wsj.com/emergingeurope/2014/08/25/hun...

    Hungary’s officials have been focusing on increasing the birth rate in part by boosting subsidies, offering tax exemption for those who have three kids and also re-introducing a three-year home stay for new mothers after giving birth.
Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"Huoltosuhteesta marmattaminen ei ole asiallista eikä eettisesti perusteltavissa."

Tästä olen Kiljusen kanssa täysin samaa mieltä.

Poliitikkojen, politiikan, hallituksen, valtiovarainministeriön, elinkeinoelämän arvostus on minun silmissäni romahtanut tämän marmattamisen myötä.

Marmattamisen tilalle tarvitaan tyystin erilainen keskusteluagenda, erilainen diskurssi, erilaiset kysymysmäärittelyt, uudet sanat ja käsitteet. Nykyinen marmatus kestävyysvajeineen kaikkineen on peiteoperaatio, jolla aidompi yhteiskunta-analyysi estetään syntymästä.

Marmattajat omivat valtion, talouden ja yhteiskunnan omaksi asiakseen, jolle muut ovat vihollisia. Tämä ei ole eettisesti eikä analyyttisesti perusteltavissa.

Marmattajat jäähylle.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen eivät ole mitään yhtäkkiä ja varoittamatta tapahtuneita asioita. Ne olisivat olleet nähtävissä väestötilastoista jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten, jos joku olisi vaivautunut katsomaan.

Tai no, kyllähän niistä on jo pitkään varoiteltukin, mutta poliittinen päätöksenteko on leikkinyt asian kanssa strutsia viimeiseen saakka.

Ääniä sai kerättyä paljon mukavammin, kun ei tarvinnut esittää ikäviä päätöksiä. Nyt kun nuo osuvat samaan pakettiin eurohölmöilyn ja kansainvälisen taantuman kanssa, onkin löysät housuissa.

Sillälailla!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Japanissa perheet pitävät huolta vanhuksista, ja tuloveroprosentti on 10. Kun se Suomessa on 30-50%, on kansalaisella mielestäni oikeus katsoa, jotta päävastuu on yhteiskunnalla. Jos rahat eivät tällä verotuksella riitä, vika on herra Kiljusessa ja muissa päättäjissä.

Toimituksen poiminnat