Kimmo Kiljunen

Ukraina ja kansainvälinen oikeus

Ukrainan kriisi on vaikein poliittinen kriisi Euroopassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Suurvallat ovat vastakkain.

Ei ole epäilystä, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta muuttamalla yksipuolisesti Ukrainan rajoja. Ne vahvistettiin vuoden 1994 Budapestin sopimuksella Ukrainan luopuessa ydinaseista. Tätä sopimusta Krimin valtaus rikkoi.

Ei ole epäilystä, että itäisen Ukrainan separatistit tukeutuvat enemmän tai vähemmän suoraan Venäjän hallintoon. Tällaiset toimet rikkovat kansainvälisen oikeuden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta. 

Miksi Venäjä toimii näin? Miksi havitellaan eurooppalaisen Venäjän sijasta euraasialaista Venäjää? Miksi jakamaton, yhteinen turvallisuus on korvattu vanhalla etupiiripolitiikalla?

Venäjän presidentistä Vladimir Putinista on tehty syntipukki. Yhdysvaltain ex-ulkoministeri Henry Kissinger on kuitenkin todennut: "Lännelle Putinin demonisointi ei voi riittää politiikaksi. Se on pelkkä alibi politiikan puutteelle."

Vastustajan argumentteja ei tarvitse hyväksyä, mutta ne on syytä ymmärtää. Muuten politiikka uhkaa jäädä propagandasodaksi, ja jokaisessa sodassa ensimmäinen uhri on totuus.

Jos venäläisten vahvasta retoriikasta ja julkisen mielipiteen ylimobilisoinnista suodattaa olennaisen, selittää Ukrainan kriisiä kaksi tekijää: suurvallan toimintalogiikka ja yhteisen turvajärjestelmän tavoittelu.

Putin on todennut Venäjän kunnioittavan kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita. Niitä ovat itsenäisten valtioiden suvereenisuus, rajojen loukkaamattomuus, sisäisiin asioihin puuttumattomuus ja voimankäytön kielto.

Venäläiset kuitenkin lisäävät, että säännöt ovat yhteiset, mutta suurvallat tulkitsevat niitä joustavasti. Käyttöön on otettu "humanitaarisen intervention", "ehkäisevien sotilastoimien", "suojeluvastuun" ja "ulkomailla asuvien omien kansalaisten suojaamisen" periaatteet. Niillä länsivallat ovat perustelleet sotatoimiaan eri puolilla maailmaa.

Erikseen muistutetaan NATO:n pommituksista Belgradiin vuonna 1999 ja Kosovon irrottamisesta voimatoimin Serbiasta. Itsenäisen maan rajoja muutettiin kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta.

Ukrainassa EU:n ja Yhdysvaltojen korkeat edustajat tukivat läsnäolollaan Maidanin aukion kansannousua laillista hallitusta vastaan. Sitä venäläiset pitävät valtion sisäisiin asioihin puuttumisena.

Nyt omilla toimillaan ja Krimin valtauksella Venäjä on palauttanut itsensä suurvallaksi muiden joukkoon, uhotaan. Uskokoon ken taitaa.

Vakavampi venäläisten argumentointi kiistää kylmän sodan koskaan loppuneen. Varsovan liitto hajosi, Saksa yhdistyi ja Neuvostoliitto sirpaloitui pienemmiksi valtioiksi.

Venäläisten mukaan läntiset sotilasrakenteet eivät kuitenkaan muuttuneet. "Ihmiskunnan historian muhkein sotakone, NATO" on entistäkin vahvempi. Se lähestyy valtio ja tukikohta kerrallaan Venäjää, ja lännen ohjuspuolustusjärjestelmällä horjutetaan herkkää voimatasapainoa. Oikein tai väärin, venäläiset kokevat NATO:n laajenemisen uhkana.

1990-luvulla luotiin yhteistä eurooppalaista turvajärjestelmää. Sen ytimeksi kaavailtiin ETYJ:tä. Lähtökohtana oli, ettei naapurin kustannuksella haettu turvallisuuslisää.

Tuolloin Venäjä esitti virallisesti NATO:oon liittymistä. Se oli myös valmis syvempään integraatioon EU:n kanssa kuin mihin kumppanussopimus lopulta päätyi. Silloin Venäjää ei riittävästi kuunneltu. Se jätettiin vahvimpien eurooppalaisten turva- ja yhdentymiselinten ulkopuolelle. Vähätelty karhu on vaarallisempi kuin ärsytetty, presidentti Sauli Niinistö on todennut.

Ukrainan kriisin laukaisemisessa tarvitaan sekä kattavaa kansallista dialogia että eurooppalaisen turvapolitiikan päivitystä. On ilmeinen tarve avata keskustelu siitä, mitä yhteinen ja jakamaton turvallisuus tarkoittaa tämän päivän Euroopassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän PenttiHotti kuva
Pentti Hotti

Kansainvälisten sopimuksien pitää koskea kaikkia valtioita samalla tavalla. Sellainen menettely, että niihin vedotaan ainoastaan silloin kun omat intressit ovat etusijalla on kestämätön tie. Irakin sota on yksi esimerkki siitä, miten valheella ja väärällä iformaatiolla tapettiin 100.000 ihmistä ja raunioitettiin maan pääkaupunki. Politiikka jolla yritetään sulkea suurvalta pois kansainvälisestä kanssa käymisestä on tuhoon tuommittu ja se on nähty ja nähdään tulevaisuudessa. Pakoitteet lisäävät entisestään jännitystä ja saavat maailman talouden euroopan osalta huonoon tilaan. Eurooppa ei voi intoutua jonkin suurvallan aisan kannattajaksi sen suurvalta interessien osalta. Kenen etu on se, että eurooppa on rauhaton ja sen talous on heikko, sitä kannataa kysyä jokaisen itseltään. Tässä kannattaa korostaa, että osa Venäjää on mielestäni eurooppaa.

Seppo Paasikallio

"Ei ole epäilystä, että itäisen Ukrainan separatistit tukeutuvat enemmän tai vähemmän suoraan Venäjän hallintoon. Tällaiset toimet rikkovat kansainvälisen oikeuden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta."

Ei ole epäilystä, että Ukrainan hallitus ja presidentti tukeutuvat enemmän suoraan Washingtonin hallintoon. Tällaiset toimet rikkovat kansainvälisen oikeuden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta saaden aikaan kansanmurhan ja Ukrainan talouden romahtamisen.

Miksi USA toimii näin? Samalla vaatien eurooppalaisia hyväksymään kaikki heidän vaatimuksensa yksimielisesti.

Timo Peuranen

Kimmo kirjoittaa kansainvälisen oikeuden perusperiaatteista:
"Niitä ovat itsenäisten valtioiden suvereenisuus, rajojen loukkaamattomuus, sisäisiin asioihin puuttumattomuus ja voimankäytön kielto."

Olen tasan samaa mieltä kuin Seppo tuossa kommentissaan ja miten tuo kv. oikeus on toteutunut USA:n toimissa useassa "sopivassa kohteeessa" maailmalla. Ja Suomi ja EU laukkaa täysillä perässä. Syyria on ainoa viime vuosina, mitä ei pommitettu sileäksi ja tapettu johtajaa muiden kumppanien vastustuksesta johtuen. Tilanne ei ole ohi välttämättä ja nyt on muita hommia. Venäjä oli/on Syyrian kriisissä isossa roolissa. Tapahtumassa oli/on jännitystä riittävästi vaikka kolmanteen maailmansotaan. Historiassa on vastaavia kuvioita amerikkalaisten erilaisista junailuista riittävästi mm. Etelä-Amerikassa varsinkin valtion päämiestä kohtaan. Siis erilaiset junailut ja "onnettomuudet". Jenkit vaihtaa puolta, jos tilanne sen vaatii ja alkavat aseistamaan vihollistaan tai lopettavat tukemisen. Esimerkistä Saddam Hussein ja Irak. Ystävästä tulikin vihollinen ja aseteollisuus kukoistaa. Mikä kulloinkin on parasta. En väitä etteikö samaa harrasta muutkin, sillä niin likaista peliä tuo valtapolitiikka on. USA suht näkyvästi ja siinä ei ole mitään pahaa saati aihetta kritiikkiin. Samoin sivussa kuolee kymmeniä tuhansia viattomia ihmisiä... naisia ja lapsia, mutta so what?

Tuo nykyinen kuvio alkoi Irakista ja seuraavana Libya. Mukaan voi liittää myös Afganistanin. Nyt hymistellään em. maiden kohdalla USA:n fraasista "me tuomme teille demokratian" joka on täyttä skeidaa eli ei ole onnistuttu, joka ei kaiketi ole edes tarkoitus vaan omat edut. Siis täyttä utopistista valhetta höpötys jostain demokratiasta. Samoin "humanitaarisuus" ja sen varjolla hyökkäily sopiviin kohteisiin. Jos se olisi oikeasti peruste, niin maailmalla riittäisi hyökkäilyä. Esim. vaikka Saudi-Arabiaan voisi sillä perusteella hyökätä vaikka huomenna. Tai vaikka Israeliin. Tai kevyemmillä toimilla vaatia pakotteita ko. maille.

Tuokin on hauskaa jos suhtautuu kriittisesti Ukrainan kriisiin ja on eri mieltä kuin vaikka pääministeri Stubb tai Suomen lehdistön yksipuolinen kanta ko. asiassa, niin minua voidaan kutsua putinistiksi kun ei kommunisti enää oikein natsaa. Tai maksetuksi trolliksi (lähde Usari). Missä ovat vaikkapa obamanistit, kerryistit ja natoistit?

Tässä on yksi natoisti ja järkyttävillä puheilla. Onneksi Ylellä on asiassa tässä kohtaa huumorintajua ja toi sen eetteriin.

"Erkki Tuomioja: "Nato suojaa Suomea meteoriiteilta".

https://www.youtube.com/watch?v=Y-D2CqxSfZc

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Miksi Neuvostoliittoon kuuluneet nykyjään itsenäiset valtiot ja Varsovan liittoon kuuluneet maat ovat hakeutuneet vapaaehtoisesti Natoon ? Olisiko niiden pitänyt pidättäytyä Nato -jäsenyydestä, koska Venäjä haluaa tuntea olevansa syystä tai toisesta Nato:n uhkaama ? Tunnetaanko pinta-alaltaan maailman suurimmassa valtiossa tilanahtautta ?

Seppo Paasikallio

# 3
Yksinkertaisesti siksi, että USA katsoi asioita eteenpäin tarkoituksena pitää Venäjä pienenä ja heikkona ja sen tähden halusi ja tarjosi Nato mahdollisuutta Venäjän naapurimaille. Gorballe luvattiin aikoinaan, että Natoa ei levitetä itään ja se oli pohja monille sopimuksille. Clinton rikkoi hyvin nopeasti nämä lupaukset. Obaman viimeaikaiset tavoitteet saada Nato liittolaisiksi Ukraina, Georgia ja Moldovia eivät paranna ajatuksia rauhasta Euroopassa.

Venäjä tuntee ongelmana USAn pyrkimykset levittää asemahtiaan ja ohjustukikohtiaan naapurimaihinsa. Päällä on koko ajan USAn uusimman politiikan iskusanat ydinhyokkäys ensi-iskuna kylman sodan aikaisen ydinaseiden käyton ollessa vain torjuntakuviona sijaan.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Jospa tavoite ei tule Obamalta,vaan Ukrainan,Georgian ja Moldovan rauhaa rakastavilta kansoilta,,tuo malli evää noiden kansojen suvereniteetin puolustusratkaisun osalta !

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kysyin sitä, miksi nämä Venäjän naapurimaat, jotka olivat liitettyinä silloisen Neuvostoliiton imperiumiin, ovat halunneet itse liittyä Natoon ? En siis kysynyt mikä intressi USA:lla ja muilla Nato -mailla oli saada kyseiset maat liittymään Natoon.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #8

Lienee liian vaikea kysymys..... tai lähinnä rehellinen vastaus veisi liian kauas monen omaksumasta maailmankuvasta.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Nato ja USA ovat lähes hysteerisesti välttäneet joukkojen saati ohjustukikohtien sijoittamista entisiin Varsovan liiton maihin ja Baltion maihin, ettei vain ärsytettäisi Venäjää ja vaarannettaisi haurasta demokratiaa. Linja on muuttunut vasta tänä keväänä Ukrainan tapahtumien myötä.

Seppo Paasikallio Vastaus kommenttiin #14

Vasta tänä keväänä USA sai ommistuneita tuloksia ohjusten torjunta ohjuksillaan. Ei tarvitse enää odottaa.

Käyttäjän sisotalo kuva
Seppo Isotalo

Kimmo tekee mainion eritttelyn siitä, miltä Kissingerin ja muiden valveutuneiden läntisten toimijoiden silmissä Ukrainan tilanne näyttää. Minä seuraan sitä Venäjän lähteistä ja asetun Ukrainassa asuvien venäläistn asemaan. Niin kauan kun kysymys oli Donetskin ja muiden Itä-Ukrainan osien itsemääräämisoikeudesta asia oli yksinkertainen. Baltian maat ja Ukraina irrottautuivat Venäjästä aivan samalla tavalla kuin Donetsk haluaa irrottautua Kiovan hallituksesta. Alueen nimi on Novaja Russia, Uusi Venäjä. Kansanäänestyksillä todettiin, että Kiovan hallituksela ei ole luottamusta Uudessa Venäjässä.

Ero syntyi kun valittiin uusi presidentti ja tämä määritteli itsenäisyyttä tavoittelvat kansalaiset terroristeiksi. Tämä poliittinen käännös teki presidetti Putinin aseman vaikeaksi. Kansa ei ymmärrä, että venäläiset Ukrainassa voidaan tuhota kuin terroristit omaa kaupunkiaan puolustettaessa.

Onneksi presindetti Poroshenko myöntää, että tilanne on vaikea. Presidentti Obaman ohje tuhota terroristit ei ole ratkaisu Ukrainassa. Se ei onnnistunut edelliseltä USA:n presidentiltä Irakissa. Se, että mieltä vailla oleva puhdistus jatkuu on kokonaan Obaman ja hänen hännystelijöidensä syytä, meidän lähellämme pahin tällainen on Ruotsin ulkoministeri Bildt.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Baltian maat, Suomi ja Puola irtautuivat Venäjän imperiumista ensimmäisen maailmansodan lopussa. Ukraina ei, Venäjän sisällissodan jälkeen siitä tuli Neuvostoliiton osa vuonna 1922.

Viro, Latvia ja Liettua palauttivat itsenäisyytensä Neuvostoliiton hajotessa. Ukraina, monien neuvostotasavaltojen tavoin, itsenäistyi ja liittyi IVY:yn. Baltian maat ja Georgia eivät liittyneet.

Seppo, lätinäsi siitä, että "Baltian maat ja Ukraina" olisivat irrottautuneet Venäjästä samalla tavoin edes keskenään, on aivan tolkutonta huuhaata.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

Kiljusen blogia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että Henry Kissinger oli yksi Vietnamin sodan pääarkkitehdeistä ja suurvaltasuhteissa suomettumispolitiikan eli etupiirijaon suuri kannattaja.

Venäjän, siis Kremlin toimintamallia ymmärtää parhaiten kun muistaa, että kyseessä on ydinasein varustettu kehitysmaa, jota johtaa Putinin mafia diktaattorin ottein. Rivivenäläisellä on hyvin pienet tai olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa sitä johtavan roskajoukon toimintaan. Oppositiota eliminoidaan järkestelmällisesti tavalla, josta Stalin olisi kateellinen.

Päinvastoin kuin Kiljunen esittää, Venäjä ei ole koskaan missään tilanteessa edes miettinyt tai hakenut Naton jäsenyyttä.

Euroopassa uhka on tullut idästä eli Kremlistä jo yli 60 vuotta. Sitä torppaamaan perustettiin Euroopan puolustusliitto Nato, joka on onnistunut tehtävässään yli odotusten. Ei ole ihmekkään, että Natolla on hyvin laaja ja vankka kannatus kansalaisten keskuudessa jäsenmaissaan.

Putinin viime aikaisista toimista johtuen Euroopan yhteinen ja jakamaton turvallisuus lepää tulevaisuudessakin vankasti Natossa.

Risto Koivula

" Ukrainan kriisi on vaikein poliittinen kriisi Euroopassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Suurvallat ovat vastakkain.

Ei ole epäilystä, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta muuttamalla yksipuolisesti Ukrainan rajoja. Ne vahvistettiin vuoden 1994 Budapestin sopimuksella Ukrainan luopuessa ydinaseista. Tätä sopimusta Krimin valtaus rikkoi. "

Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleiskokous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus.

Se ei ole vielä hyväksynyt Krimin liittämistä Venäjään, mutta se ei myöskään pidä millään muotoa laittomana ainakaan Krimin irrottautumista Ukrainasta. Krim oli autonomia (ja on nyt oasavaltio), ja autonomioiden oikeudet ovat YK:n Peruskirjassa lähes samat kuin itsenäisten valtioidenkin, mm. niiden asemaa ei saa heikentää esimerkiksi rajansiirtojen yhteydessä. YK ei tee hätiköityjä päätöksiä laillista rajoista. Järjestely on hyvä osoittaa toimivaksi, ja kansan tahdon mukaiseksi. Vastaavia järjestelyjä on mm. Taiwan, joka on osa YK:n tunnustamaa yhtä Kiinaa, ja se oli myös vuosikymmenet YK:ssa edustettuna ollut Kiina, ja Kiinan kansantasavalta oli ulkona, Vietnamin sodan rauhaan asti. Edelleen Kosovon itsenäisyys odottaa yhä YK:n vahvistamista, samoin Etelä-Osseetian ja Abhaasian.

Autonomioilla on oikeus puolustautua ja saada siihen myös ulkopuolista apua. Venäjä on Etelä-Ossetiassa ja Abhaasiassa laillinen YK:n ja ETYJin aettama rauhanturvaaja ("IVY", Ukrainakin pitäisi olla, mutta kun ei ole...)

" Ei ole epäilystä, että itäisen Ukrainan separatistit tukeutuvat enemmän tai vähemmän suoraan Venäjän hallintoon. Tällaiset toimet rikkovat kansainvälisen oikeuden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta. "

Ei ole mitään velvollisuutta olla puolustautumatta fasistien hyökkäystä vastaan. Ei Ukrainassa eikä muuallakaan. Ei edes Suomessa. Tarvittaessa aseellisesti.

" Miksi Venäjä toimii näin? Miksi havitellaan eurooppalaisen Venäjän sijasta euraasialaista Venäjää? "

Venäjä on euraasialainen valtio. Ja Kazahstanillakin on muuten lähes Suomen kokoinen siivu Euroopan maaperällä... Venäjä nojaa YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään, eikä yritä nakertaa sitä, kuten EU ja NATO yrittävät.

" Miksi jakamaton, yhteinen turvallisuus on korvattu vanhalla etupiiripolitiikalla? "

YK:ta ei ole "korvattu" millään. Eikä "korvata".

" Venäjän presidentistä Vladimir Putinista on tehty syntipukki. Yhdysvaltain ex-ulkoministeri Henry Kissinger on kuitenkin todennut: "Lännelle Putinin demonisointi ei voi riittää politiikaksi. Se on pelkkä alibi politiikan puutteelle."

Vastustajan argumentteja ei tarvitse hyväksyä, mutta ne on syytä ymmärtää. Muuten politiikka uhkaa jäädä propagandasodaksi, ja jokaisessa sodassa ensimmäinen uhri on totuus. "

Mahtoikohen mennä mm. TÄSSÄ tuo "hyödyke" NATOn puolelta:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/03/miten-m...

" Jos venäläisten vahvasta retoriikasta ja julkisen mielipiteen ylimobilisoinnista suodattaa olennaisen, selittää Ukrainan kriisiä kaksi tekijää: suurvallan toimintalogiikka ja yhteisen turvajärjestelmän tavoittelu. "

???

" Putin on todennut Venäjän kunnioittavan kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita. Niitä ovat itsenäisten valtioiden suvereenisuus, rajojen loukkaamattomuus, sisäisiin asioihin puuttumattomuus ja voimankäytön kielto. "

http://www.un.org/en/documents/charter/

" Venäläiset kuitenkin lisäävät, että säännöt ovat yhteiset, mutta suurvallat tulkitsevat niitä joustavasti. Käyttöön on otettu "humanitaarisen intervention", "ehkäisevien sotilastoimien", "suojeluvastuun" ja "ulkomailla asuvien omien kansalaisten suojaamisen" periaatteet. Niillä länsivallat ovat perustelleet sotatoimiaan eri puolilla maailmaa. "

Kolme ensimmäistä kuuluvat myös kansainväliseen oikeuteen.

" Erikseen muistutetaan NATO:n pommituksista Belgradiin vuonna 1999 ja Kosovon irrottamisesta voimatoimin Serbiasta. Itsenäisen maan rajoja muutettiin kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta.

Ukrainassa EU:n ja Yhdysvaltojen korkeat edustajat tukivat läsnäolollaan Maidanin aukion kansannousua laillista hallitusta vastaan. Sitä venäläiset pitävät valtion sisäisiin asioihin puuttumisena.

Nyt omilla toimillaan ja Krimin valtauksella Venäjä on palauttanut itsensä suurvallaksi muiden joukkoon, uhotaan. Uskokoon ken taitaa.

Vakavampi venäläisten argumentointi kiistää kylmän sodan koskaan loppuneen. Varsovan liitto hajosi, Saksa yhdistyi ja Neuvostoliitto sirpaloitui pienemmiksi valtioiksi. "

Ei se sikäli loppunutkaan, että tosin kuin oli sovittu, NATOa ei lakkuettukaan. (Olisi kyllä pitänyt arvata...)

Sen JÄLKEEN vasta alkoi täysin räävitön usein (mutta ei Ukrainan tapauksessa) Suomessa sepietty etninen sotapropagandaperseily Venäjää vastaan.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/06/suomala...

" Venäläisten mukaan läntiset sotilasrakenteet eivät kuitenkaan muuttuneet. "Ihmiskunnan historian muhkein sotakone, NATO" on entistäkin vahvempi. Se lähestyy valtio ja tukikohta kerrallaan Venäjää, ja lännen ohjuspuolustusjärjestelmällä horjutetaan herkkää voimatasapainoa. Oikein tai väärin, venäläiset kokevat NATO:n laajenemisen uhkana.

1990-luvulla luotiin yhteistä eurooppalaista turvajärjestelmää. Sen ytimeksi kaavailtiin ETYJ:tä. Lähtökohtana oli, ettei naapurin kustannuksella haettu turvallisuuslisää. "

YK:lla on toimiva turvallisuusjärjestelmä, jota sen enempää Venäjän kuin USAnkaan ei missään tapauksessa kannata romuttaa.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/06/yk-n-kr...

ETYJissä oli hieman sellaista Kiinan-vastaisen maailmanliiton valuvian tynkää.

" Tuolloin Venäjä esitti virallisesti NATO:oon liittymistä."

HÄH!!!???

" Se oli myös valmis syvempään integraatioon EU:n kanssa kuin mihin kumppanussopimus lopulta päätyi. "

???

" Silloin Venäjää ei riittävästi kuunneltu. Se jätettiin vahvimpien eurooppalaisten turva- ja yhdentymiselinten ulkopuolelle. Vähätelty karhu on vaarallisempi kuin ärsytetty, presidentti Sauli Niinistö on todennut. "

Parempi on, että nykyistä enempää ei yritettykään kusettaa!

" Ukrainan kriisin laukaisemisessa tarvitaan sekä kattavaa kansallista dialogia että eurooppalaisen turvapolitiikan päivitystä. On ilmeinen tarve avata keskustelu siitä, mitä yhteinen ja jakamaton turvallisuus tarkoittaa tämän päivän Euroopassa. "

EU:lla ei ole Ukarinan asioiden kanssa mitään tekemistä.

YK ei lainkaan tunne lainkaan EU:ta organisaationa. Eikä toivottavasti tule koskaan tuntemaankaan.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/piraatt...

Aki Häkkilä

"Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleiskokous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus."

Ja mistähän tämäkin on repäisty. Ei pidä paikkaansa. Valtiot ja hallitukset tunnustavat toiset valtiot ja hallitukset eikä mikään YK.

YK kertoo itse englanniksi:
http://www.un.org/en/members/about.shtml

"The recognition of a new State or Government is an act that only other States and Governments may grant or withhold. It generally implies readiness to assume diplomatic relations. The United Nations is neither a State nor a Government, and therefore does not possess any authority to recognize either a State or a Government. As an organization of independent States, it may admit a new State to its membership or accept the credentials of the representatives of a new Government."

Risto Koivula

" "Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleiskokous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus."

Ja mistähän tämäkin on repäisty. Ei pidä paikkaansa. "

YK:n peruskirjasta, mm. Johdanto, ja kapplaeet I - V

http://www.un.org/en/documents/charter/preamble.shtml

http://www.un.org/en/documents/charter/chapter1.shtml

http://www.un.org/en/documents/charter/chapter2.shtml

" Valtiot ja hallitukset tunnustavat toiset valtiot ja hallitukset eikä mikään YK. "

Tunnustukset ovat kansallista lainsäädäntöä, jotka säätävät suhtautumisesta tunnustetta- vaan maahan. Eri valtiot tunnustavat tunnetusti melko eri asioita, esimerkiksi aivan eri rajoja yksille ja samoille valtioille, ja joskus myös eri hallituksia, jopa kuulumisia muihin valtioihin. Tosin myös YK:n peruskirjatason säännöksetkin, joita varsinkin valtioden, kansallisuuksien jne. väliset asiat ovat, vaativat voimaan tullakseen, Turvallisuusneuvoston esityksestä, sekä 2/3 enemmistön Yleiskokouksessa että 2/3 osavaltiosta ratifioimisen. ratifioimisen

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #19

Esitä lainaus ja viite siitä peruskirjasta, niin ei tarvitse arvata missä siellä se on.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #19

"Tunnustukset ovat kansallista lainsäädäntöä, jotka säätävät suhtautumisesta tunnustetta- vaan maahan. Eri valtiot tunnustavat tunnetusti melko eri asioita, esimerkiksi aivan eri rajoja yksille ja samoille valtioille, ja joskus myös eri hallituksia, jopa kuulumisia muihin valtioihin."

Kansainvälinen oikeus on edelleen sarja valtiosopimuksia, joita suvereenit valtiot allekirjoittavat ja ratifioivat. Sama koskee valtioiden tunnustamisia ja rajoja. YK ei niistä päätä. YK valitsee jäsenensä, mutta valtion ei ole pakko olla YK:n jäsen. Taiwan täyttänee kaikki suvereenin valtion tunnusmerkit vaikkei se YK:n jäsen olekaan.

YK:n ensisijainen tehtävä on varmistaa ristiriitojen rauhanomainen ratkaiseminen. Siksipä se kiistoissa lähinnä kehottaa osapuolia toimimaan tietyllä tavalla, mutta ei sillä ole valtaa pakottaa, ellei jäsenvaltiot ryhdy pakottaviin toimiin.

Jouko Helenius

Taas kerran ihmetyttää nämä Venäjän "tuntijat". Kuten NL:n hajoamisen yhteydessä, viisaat ihmettelivät, että hupsista, mitä oikein tapahtui. Mistä johtuu, että nämä asiantuntijat eivät pysty ennakoimaan yhtään mitään?
Venäjää kuvataan sanoilla Kreml ja Putin. Keitä lymyää taustalla? Eipä juuri selitellä valtastruktuureja vai eikö ymmärretä? Otetaan pieni esimerkki. Eräässä saksalaisessa lehdessä oli artikkeli esim. Surgutneftgazista. Monsteri, jossa mrd USD on pikkuraha ja omistus täysin hämärässä. Onko Putinilla oikeasti valtaa? Montako divisioonaa peukalon alla, kuten Stalin kysyi Paavilta. Tässä olisi hyviä kohteita. Jälkiviisastelu kevään tapahtumista on aika hyödytöntä.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Erittäin hyvä kirjoitus - ja kovin tarpeellinen, koska mediamme valitettavasti toistaa pääsääntöisesti ja vailla lähdekritiikkiä vain länsivaltojen spin doctoreiden tuotoksia. Ukrainassa olemme nähneet diplomatiaa huonoimmillaan - pikemminkin jo diplomatian puutetta tai sen tahallista kaihtamistakin. Toimintatapoja on asiallista kritisoida, puolueettomasti, eli asettumatta erityisesti kummankaan osapuolen tukijaksi. Maassa juuri meneillään oleva "terrorismin vastainen kampanja" eli brutaali siviilien murhaaminen saa tapahtua siistin CNN-uutisoinnin tavoin uutispimennossa. Vapaassa kriittisessä sivistysvaltiossa näin ei saisi olla, ja onneksi vielä jotkut vanhemman sukupolven poliitikot muistavat sen.

Kirjoitus myös valottaa hienosti 1990-luvulla menetettyä tilaisuutta läntisen Euroopan ja Venäjän tiiviimmälle yhteistyölle. Se olisi tuottanut todellista rauhan osinkoa, ei ainoastaan taloudellisessa mielessä vaan eritoten poliittisesti ja yhteiskunnallisesti. Venäjän erityisarvot olisi voitu onnistuneesti sisällyttää Euroopan kulttuurien kirjoon. Selvästikin tilaisuus hukkui tympeään valtapolitiikkaan, voittamiseen voittamisen riemusta, mikä ikävä kyllä leimaa Atlantin takaisen "ystävämme" toimintaa. Vahva Euroopan-Venäjän liitto olisi ilmiselvästi johtanut Yhdysvaltain vaikutusvallan vähenemiseen, kenties eristäytymiseks asti. Tämä periamerikkalainen ylivaltaan ja johtavaan asemaan pyrkiminen on aiheuttanut maailmalla paljon vahinkoa. Venäjän ajaminen eristyksiin ja ahdinkoon ei voi olla Euroopan - eikä etenkään Suomen - etu.

Mitä Krimin tilanteeseen tulee Venäjällä on laillinen vuokrasopimukseen perustuva hallintaoikeus eteläiseen tukikohta-alueeseen aina 2040-luvulle asti. Jäännös-Krimin kansanäänestykseen perustuvan liittämisen voi nähdä joko rinnasteisena entisten Varsovan liiton maiden kansan tahtoon perustuvalle NATO-jäsenyydelle mikä ei lainkaan vastaa USA:n ja IVY:n välillä 1990-luvulla sovittua, tai samankaltaisena turvaamistoimena kuin USA:n Panama-valtauksen ja presidentti Noriegan syrjäyttämisen 1989. Tämänhetkinen raaka siivousoperaatio Itä-Ukrainassa osoittaa Venäjän toimet jos ei lailliseksi niin ainakin siviiliväestön suojaamisen kannalta tarpeellisiksi. Ratkeaisiko Krim-kysymys kunhan maltettaisiin palata "vanhan hyvän ajan järjelliseen diplomatiaan"? Kukapa tietäisi. Jos poliittisesta johdonmukaisuudesta pitäisi jakaa pisteitä ne menisivät (ilman suosion osoituksia) Venäjälle - ei holtittomasti tempoilevalle Lännelle.

Valitettavasti ei ole merkkiäkään, että länsivaltojen kehno diplomatia olisi järkiintymässä, vaan että tilannetta ajetaan yhä päättäväisesti kohti konfrontaatiota. Diplomatia Ukrainan suhteen on ollut niin kehnoa, että voisi kohtuudella ajatella kriisiä tahallisesti aiheutetuksi. Olisiko kyse siitä, että presidentti Poroshenko on saatu tekemään likainen työ, etninen puhdistus, jotta Ukrainasta tulisi länsikelpoinen mitenkuten yhtenäinen maa? Ongelma - ratkaistu? Millä muulla tavalla Venäjän demonisointikampanjan savuverhon, uutispimennon, ja pitkiksi ajoiksi henkisiä haavoja jättävän väkivallan venäläisvähemmistöä kohtaan voisi ymmärtää?

Olisi toivottavaa, vaikkakin vain tapahtuneiden tosiasioiden jälkeen, pyrkiä selvittämään Ukrainan kriisin omituiset tapahtumasarjat perin pohjin. Ne ovat epäilemättä yhtä hävettäviä kuin 2003 Irakin miehitys vailla todellisia perusteita (valheellisin perustein, oikeammin). Ja jos tapahtumat kuten esimerkiksi äärioikeiston aineksen kelpuuttamisen väliaikaishallitukseen tai rauhallisen maan ajaminen sisällissotaan kuvastivat EU:n näkemystä "Euroopan ideasta" on häpeällistä, että Suomi on tuollaisen Unionin jäsenmaa.

Olen kai vanhanaikainen, kun yritän olla puolueeton ja periaatteellinen kansalainen?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Timo-Pekka, USA:n toimia Panamassa voi aivan hyvin verrata Venäjän toimiin Krimillä. Tämäkö muinaismuisto oikeuttaa Venäjän nykyrikoksen?

Venäjä olisi tosiaan voinut olla Sevastopolissa ihan laillisesti ainakin vuoteen 2042, mutta nyt se on sanonut irti vuokrasopimuksen, joten jos Krim vallataan takaisin, Venäjälle ei enää jää tukikohtaakaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Venäjän Federaation Presidentin kotisivuilta löytyy Putinin puhe liittovaltion tilasta 12. joulukuuta 2013. Pitkä ja perusteellinen, ja olisi alkukielisenä varmaan hienompi kuin englanninkielisenä käännöksenä.

Putin sanoo tietävänsä, että yhä useammat ihmiset maailmassa jakavat Venäjän position, tai mission, puolustaa traditioita,joiden moraaliset ja henkiset arvot ovat olleet kaikkien sivilisaatioiden perusta tuhansia vuosia. Putin torjuu hedelmättömään (ja jokin muu adjektiivi) suvaitsevaisuuden. Traditioiden tuhoaminen ylhäältä käsin on paitsi tuhoisaa myös epädemokraattista, kun kansojen enemmistöt eivät sellaista halua.

Tässä on kyseessä Venäjän puolelta rakennettu uusi ideologinen vastakkainasettelu, jonka synnylle Länsi ei voi mitään. Länsi uskotteli vuosikymmenten ajan, että Venäjä on kehittymätön eurooppalainen kansa ja valtio hitaalla tiellä kohti liberaalia demokratiaa. Putin sanoo selkeästi, että ei, emme ole menossa siihen suuntaan.

Ideologinen vastakkainasettelu rakentuu sotilaalliseksi vastakkainasetteluksi - ja ideologia oikeuttaa varustautumisen. Putin sanoo, että lännen ei-nukleaariset systeemit pilaavat kaiken voimatasapainon. Vaikka näin olisi, sillä voimatasapainolla ei olisi mitään väliä ilman ideologista vastakkainasettelua.

Risto Koivula

Yksi asia mikä on jäänyt pimentoon on, että Ukrainan talous, joka oli ennestäänkin erit- täin huonoissa kantimissa, on nyt romutettu jotakuinkin totaalisesti. EU kaikkein viimeksi pystyy Ukrainaa auttamaan, se vaatisi Suomen koko valtionverran tukea ensialkuun... Paitsi että sieltä ehkä tulee ensi talvena muutama miljoona pakkaskalolsita: fasistit EU:un ja stalinistit Venäjälle...

Aki Häkkilä

Koskee myös Krimiä. Krim elää pääosin turismista ja se raha tehdään kesäkuukausien aikana. Valtaosa turisteista tulee Ukrainasta. Lienee selvää mikä on lopputulos.

Onneksi enää ei tarvitse jännittää josko Krimillä joku haluaisi avoimesti palata takaisin osaksi Ukrainaa. Venäjän federaatiossa voidaan antaa viiden vuoden vankilatuomio separatismiin kehottamisesta.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/uutisanalyysi_ven%...

Aki Häkkilä

"Venäjä on euraasialainen valtio. Ja Kazahstanillakin on muuten lähes Suomen kokoinen siivu Euroopan maaperällä... Venäjä nojaa YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään, eikä yritä nakertaa sitä, kuten EU ja NATO yrittävät."

Millä tavalla Venäjä "nojaa" YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään? Yleiskokouksessa ajettiin päätöslauselmaa Krimin kuulumisesta Ukrainaan, 100 puolesta, 11 vastaan, 82 ei äänestänyt.

Turvallisuusneuvostoon asia yritettiin tuoda seitsemän kertaa, jokainen törmäsi Venäjän vetoon.

ETYJ:in osalta uudet kansantasavallat ja Venäjä eivät ole enää kummoisessa huudossa kidnapattuaan tarkkailijat ja pidettyään heitä kuukauden vankina.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Kysyin sitä, miksi nämä Venäjän naapurimaat, jotka olivat liitettyinä silloisen Neuvostoliiton imperiumiin, ovat halunneet itse liittyä Natoon ?"

No siksi, että em. maissa on nostettu valtaan USA:n ja EU:n rahoilla toisen maailmansodan aikaisten natsien jälkeläisiä, revansisteja ja emigrantteja, joilla on lähes poikkeuksetta USA:n kaksoiskansalaisuus sekä CIA- tai Radio Liberty-yhteys palkkoineen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tapasin tuossa jokin aika sitten eestiläisen "Siperian veteraanin". Kyseinen henkilö oli saanut sodan jälkeen 25 vuoden tuomion vankileirille Siperiaan osallistumisestaan maansa puolustamiseen neuvostojoukkoja vastaan. Tuomio lyheni 5 vuoteen,kun Kremlissä johto vaihtui Stalinin kuoltua. Kyseisellä henkilöllä ei ole kaksoiskansalisuutta. Näitä tarinoita, ja vielä surullisempia, Balttian maat ovat täynnä. Monet eivät niistä neuvostohallinnon toisen maailmansodan jälkeen toimeen panemista vuosia kestäneistä puhdistuksista selvinneet hengissä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Aika ymmärrettävistä historiallisista syistä natsien osuus Radio Libertyssä on samaa luokkaa kuin hiilidioksidin osuus ilmassa:

http://www.rferl.org/

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Tässä kenraalimajuri, ex-sotilasasiamies Karsten Möllerin, Kööpenhaminan sotilasakatemian Klaus Mathisen ja tanskalaisen Jyllande-Postenin arvio Ukrainan tilanteesta.

"Ukrainan demokratia epäonnistui, maa on vararikon partaalla, uskoo tanskalainen lehti Jyllands-Posten.

Ukraina on melkein konkurssissa. Se on toimintakyvytön valtio. Olisi ehkä vähän sopimatonta kutsua sitä toiseksi Somaliaksi, mutta tilanne kehittyy juuri siihen suuntaan, uskoo Tanskan kansainvälisten tutkimusten laitoksen asiantuntija, kenraalimajuri Karsten Jakob Møller, joka on ehtinyt toimia Tanskan sotilasasiamiehenä Moskovassa, Kiovassa ja Minskissä.

Kööpenhaminan sotilasakatemian Klaus Mathisen on samaa mieltä. Ukrainan valtiojärjestys on romahtamaisillaan. Ukrainan hajoaminen on mahdollinen, hän sanoi.

Møllerin mukaan länsimaisten poliitikkojen Ukraina-puheilla ei juurikaan todellisuuspohjaa. Lännessä suositaan mustavalkoista ajattelua, kun tietää mikä on hyvä ja mikä on paha. Siksi Ukrainan demokratisoitumista esitellään toteutuneena asiantilana, vaikka sitä ei koskaan tapahtunutkaan."

Seppo Isotalo

Vuorelalta on jäänyt huomaamatta kirjoitukseni lähtökohta, Ukrainassa ja Baltian maissa asuva venäläinen väestö. Heidän kannaltaan Ukrainan tapahtumat ovat olleet pieni korjaus siihen vääryyteen joka tapahtui esim 1954 kun Krim liitettiin Ukrainaan tai kun kolmen presidentin sopimukseen Valkovenäjän metsässä siitä, että Neuvostoliitto hajotetaan tai kun Baltian nationalisiit eristivät venäläiset sen itsenäisyyden ulkopuolelle, jonka he olivat hankkineet Baltialle.

Tässä on hyvä verrata ruotsalaisiin Suomessa, joiden mielipidettä on aina kuultu ja joiden kieli on Suomen kielen rinnalla. Tällaiset suuret vääryydet hajottavat kansat riippumatta minkä nimen alla vähemmistöjen vainoataan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

On tietysti totta, että esimerkiksi Latvian kansalaisista on venäläisiä 27% ja Ukrainan kansalaisista, Krim mukaan lukien, vain 17%.

Kummassakaan maassa venäjä ei ole virallinen kieli, mutta minkäänlaisista kielivainoista ei ole pienintäkään todistetta. Ihmettelenkin, missä ovat moskovalaiseversti Girkinin ja muiden Venäjän kansalaisten johtamat terroristijoukot Latviassa? Etniset lähtökohdat ovat silmänlumetta taloussodassa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kimmo Kiljunen kirjoittaa 1990-luvusta: "Tuolloin Venäjä esitti virallisesti NATO:oon liittymistä. Se oli myös valmis syvempään integraatioon EU:n kanssa kuin mihin kumppanussopimus lopulta päätyi. Silloin Venäjää ei riittävästi kuunneltu."

Siis Venäjäkö jätti virallisesti Naton jäsenhakemuksen?

Tämä kohta historiaa on kyllä päässyt minulta lipsahtamaan täysin ohi.

Voisinko ystävällisesti saada linkin johonkin tätä aihetta käsittelevään lähteeseen, koska hakusana "Venäjän Nato-jäsenyys" poikii Googlessa vain uhittelua Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan, eikä Nato-järjestön oma verkkosivusto anna mitään tietoa Venäjän jättämästä jäsenhakemuksesta.

Käyttäjän sisotalo kuva
Seppo Isotalo

Vuoirela ei ilmeisesti ole koskaan käynyt Baltiassa tai Ukrainassa. Siellä eivät venäjää puhuvat ole samassa asemassa kuin ne 6% suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi.

Aki Häkkilä

Ei niin. Siellä ovat venäjää puhuvat samassa asemassa kuin Suomessa venäjää puhuvat. Kaikille yhteistä se, että ovat itsenäistyneet ja irrottautuneet venäjänkielisestä hallinnosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset